Hammastekniikan perustutkinto, Hammaslaborantti

Tiedot Hanna Poutiainen Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitos (Kuva: Tuomo Hannukkala)

ALAN KUVAUS

Hammaslaboratoriotoiminta on osa yhteiskunnan terveydenhuoltojärjestelmää. Suun terveydenhuolto jakautuu kliiniseen vastaanotolla tapahtuvaan hoitotyöhön ja tekniseen hammaslaboratoriotoimintaan. Työ hammaslaboratoriossa on potilaan välillistä hoitamista, jossa korostuvat tekninen käsityö ja käden hienomotoriset taidot. Hammastekniseen käsityöhön sisältyy erilaisten yksilöllisten suuhun sijoitettavien lääkinnällisten laitteiden valmistamista. Hammastekniikan ammattilainen, hammaslaborantti työskentelee yleensä suun terveydenhuollossa joko yksityisen työnantajan tai julkisen sektorin palveluksessa.

Hammaslaboratoriossa hammaslaborantti työskentelee osana hammashoidon tiimiä. Tällöin hän valmistaa hammaslääkärin, erikoishammasteknikon ja hammasteknikon teknisen työsuunnitelman mukaisia lääkintälaitteita. Hammaslaborantti voi työskennellä myös myynti- ja konsultointitehtävissä esimerkiksi hammastarvikeliikkeissä. Hän voi toimia myös itsenäisenä yrittäjänä alaa koskevien säädösten mukaisesti (Hammaslaborantti ei ole laillistettu ammattihenkilö, joten hän ei voi työskennellä yksinään ilman tällaisen henkilön läsnäoloa.).

ALAN ARVOT

Työn tavoitteena on kuntouttaa asiakkaan purentaelimen toiminta ja palauttaa luonnollinen ulkonäkö. Samalla edistetään asiakkaan yleistä terveydentilaa ja kokonaisvaltaista hyvinvointia. Hammasteknisen alan arvot ovat asiakkaan kunnioittaminen, luottamuksellisuus ja asiakaslähtöinen toiminta. Lisäksi eettisesti vastuullinen ja menestyksellinen alalla toimiminen edellyttää yhteistoiminnallisuutta, ammatissa kehittymistä ja sisäistä yrittäjyyttä. Työssä korostuvat kestävän kehityksen tukeminen, perinteinen käsityö ja teknologian hallinta.

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJAUS

Alan toimintaa ohjaavat mm. Euroopan neuvoston direktiivi suuhun sijoitettavista lääkinnällisistä laitteista, sosiaali- ja terveyslainsäädäntö, työturvallisuus-, tuoteturvallisuus- ja tuotevastuulainsäädäntö, viranomaismääräykset, laatustandardit sekä ympäristö- ja jätelainsäädäntö. Terveydenhuollon ohjeet ja määräykset esim. potilastietojen salassapidosta ja potilasturvallisuuteen liittyvistä asioista koskevat myös hammaslaborantin työtä.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita sosiaali- ja terveysalalla

työturvallisuudesta ja asiakasturvallisuudesta huolehtiminen
asiakkaiden vaatimustaso ja tietoisuus oikeuksistaan kuluttajina on kasvussa
lisääntyvät laatuvaatimukset sekä hoitomenetelmien ja materiaalien kehitys

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Yleinen hyvinvointi, esteettisten arvojen painottuminen suun hoidossa ja väestön ikääntyminen lisäävät hammasteknisten palveluiden kysyntää. Hammasteknisten tuotteiden lisääntyvät laatuvaatimukset, hammastekniikan hoitomenetelmien ja materiaalien kehittyminen asettavat haasteita myös alan ympäristöosaamiselle.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Työprosessi edellyttää sosiaali- ja terveyslainsäädännön, kuluttaja-, työturvallisuus-, tuoteturvallisuus- ja tuotevastuulainsäädännön sekä muiden viranomaismääräysten ja alan laatustandardien tuntemista ja käytön osaamista.

Opiskelija:

tuntee hammasteknisten tuotteiden laatuvaatimukset
osaa torjua fyysisiä terveysvaaroja ja -haittoja
tuntee infektioiden vaikutukset
osaa hygieniasta ja puhtaudesta ja järjestyksestä huolehtimisen ul>
- käsien puhtaus, suojainten käyttö ym.
tuntee hammastekniikassa käytettävät aineet ja materiaalit ul>
- käyttöturvallisuus ja hävittäminen
osaa hammaslaboratoriossa käytettävien koneiden ja laitteiden käytön, kunnossapidon ja huollon
tuntee alan ympäristö- ja jätelainsäädäntöä
tuntee työssään syntyvät ongelma- ja tavanomaiset jätteet sekä kierrätettävät materiaalit ul>
- esim. erilaiset suuhun sijoitettavat materiaalit: muovit, metallit ym.
- jäljennösaineet: alginaatit, silikonit
- muut työssä käytettävät materiaalit esimerkiksi kipsit
- pistävät esineet ym.