Kalatalouden perustutkinto


(Kuvat: Jari Laine ja Koulutuskeskus Salpaus)

ALAN KUVAUS JA ARVOT

Kalataloudessa tavoitteena on kalavarojen ja pyynnin välinen tasapaino. Periaatteena on kalastuksen mitoittaminen siten, että kalakannan luonnollista lisääntymiskykyä ei ylitetä. Jos kalakannan tuki-istutuksia on tarpeen tehdä, on pyrittävä käyttämään mahdollisimman alkuperäisiä kantoja. Pelkästään istutusten varassa toimiva kalastus ei ole kestävän kehityksen periaatteiden mukaista.

ALAN YMPÄRISTÖOHJAUS

Kalastusta säätelee Suomessa kalastuslaki ja -asetus. Kalastuslaki velvoittaa hoitamaan vesialuetta siten, että sen pysyvä taloudellinen tuottavuus on mahdollisimman suuri. Kalakantaa tulee käyttää hyväksi järkiperäisesti ottaen huomioon kalataloudelliset näkökohdat ja huolehtien kalakannan hoidosta ja lisäämisestä. Tällöin on kuitenkin vältettävä toimenpiteitä, jotka voivat vaikuttaa vahingollisesti tai haitallisesti luontoon tai sen tasapainoon.

Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) on tarkoitus on varmistaa Euroopan kalastus- ja vesiviljelyelinkeinojen kestävyys. Rahastosta myönnetään tukea kansallisten EKTR - ohjelmien kautta mm. laivastojen kilpailukyvyn parantamiseen ja ympäristönsuojelu- ja -parannustoimenpiteisiin. Esimerkiksi ympäristöystävällisempien pyydysten ja kalastusmenetelmien käyttö oikeuttaa tukeen. EKTR auttaa myös alan muutoksista eniten kärsiviä kalastusyhteisöjä monipuolistamaan taloudellista perustaansa.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita kalatalousalalla:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Kalastus on lähihistoriassa kokenut suuria muutoksia kalastusmenetelmien kehittymisen ja kalakantojen ehtymisen takia. EU:ssa on kalastusasioissa periaatteeksi otettu kalavesien koko ekosysteemin huomioon ottaminen, kun aikaisempi lähestymistapa on ollut lähes pelkästään kalakantojen suojeluun tähtäävää.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Opiskelija:

Lisätietoja ja esimerkkejä