Merenkulkualan perustutkinto

 
Tiedot toimittaneet Risto Pöyhönen ja Eini Hakala Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Kuvat: Tuomo.Hannukkala)

ALAN KUVAUS

Suomalainen merenkulku palvelee ensisijaisesti Suomen ulkomaankauppaa ja matkustajaliikennettä. Merenkulku huolehtii rannikkoliikenteestä ja vienti-, tuonti- ja transitokuljetuksista sekä takaa raaka-aine- ja energiatuonnilla maamme huoltovarmuuden myös poikkeustilanteiden aikana. Matkustaja-alusliikenne tarjoaa matkan lisäksi elämyksiä matkustajille. Meriliikenne edistää kulttuurien välistä vuorovaikutusta ja kanssakäymistä. Suomen viennistä ja tuonnista noin 80% tavaravirrasta kulkee meriteitse.

Sekä normaalioloissa, että poikkeus- ja kriisitilanteissa tarvitaan merenkulkua ja suomalaisia merenkulkijoita. Merenkulku on kansainvälinen ala. Merenkulkijan on tultava toimeen monikulttuurisessa työympäristössä. Merenkulkija työskentelee useimmiten yleislasti- tai roro-aluksella, roro-matkustaja-, säiliö- tai matkustaja-aluksella, jäänmurtajalla tai hinaajalla. Lisäksi merenkulun osaamista tarvitaan varustamoissa, hallinnossa, satamissa, koulutuksessa ja meriliikenteen luotsaus-, väylä- ja turvallisuuspalvelussa sekä laivanrakennuksessa.

ALAN ARVOPERUSTA

Kestävä kehitys tarkoittaa merenkulussa kuljetusten jatkuvuutta niin, että kuljetusten mukanaan tuomat ympäristölliset haittatekijät saadaan minimoitua. Mitä puhtaammin kuljetustapahtuma suoritetaan, sitä parempi tilanne on ekologisen ympäristön säilyvyyden, ihmisten hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kannalta. Merikuljetuksissa korostuvat ihmishengen ja aluksen turvallisuus sekä meriympäristön suojelu. Merenkulussa työntekijöiden sosiaaliset taidot ja eri kulttuureiden huomioiminen ovat tärkeässä asemassa laivayhteisön toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseksi.

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJAUS

Merenkulun kestävän kehityksen kannalta tärkeitä ”ohjaus ja valvontakeinoja” ovat merenkulun kansainvälisyydestä johtuen IMO:n kautta tulleet yleissopimukset. (SOLAS, MARPOL, STCW) sekä kansallinen lainsäädäntö. Suomessa merenkulun koulutus on kansainvälisten normien mukaista. Koulutusta valvovat viranomaiset ja sitä arvioidaan viiden vuoden välein. Kansainvälisin sopimuksin ja niiden valvonnalla pyritään estämään jätteiden pääsy mereen.

Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita:

ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA

Merenkulkualan päällimmäisinä haasteina ovat alati kasvavan meriliikenteen meriympäristölliset sekä ilmastolliset vaikutukset. Raakaöljyn- ja vaarallisten aineiden kuljetukset Suomenlahdella lisääntyvät. Alan koulutuksen suurena haasteena on merenkulun turvallisuuteen vaikuttavien seikkojen istuttaminen koulutettavan henkilöstön ajatuksiin. Lisähaasteita merenkulkuun tuo kielellinen ja kulttuurillinen monimuotoisuus.

EU:ssa rekisteröityjen laivojen miehistöstä noin 75 prosenttia on lähtöisin EU:n ulkopuolisista maista ja saanut merenkulkukoulutuksensa EU:n ulkopuolisissa oppilaitoksissa. IMO:n kansainvälinen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja ja vahdinpitoa koskeva yleissopimus (STCW-yleissopimus) tarjoaa laivoja rekisteröiville maille mahdollisuuden tarkistaa koulutuksen laadun maissa, joista niiden laivoilla työskentelevät merenkulkijat ovat lähtöisin (Lähde: EMSA, Turvallisempi ja puhtaampi laivaliikenne Euroopan unionissa).

Tutkimus- ja kehitysprojekteilla pyritään osaltaan varautumaan meriliikenteen ympäristö- ja onnettomuusuhkiin ja ehkäisemään niitä (esimerkkinä SÖKÖ/SÖKÖII-projektit sekä GOFMEC). Suomella, Venäjällä ja Virolla on yhteinen meriliikenteen seurantajärjestelmä (Gulf of Finland Reporting System, GOFREP).

Ympäristövaikutuksia laivaliikenne aiheuttaa lisäksi satamien ja väylien rakentamisen kautta. Niiden vaikutuksia pyritään vähentämään ympäristölupamenettelyllä ja ympäristövaikutusten arviointia käyttäen.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA

Meri- ja ympäristöturvallisuudesta huolehtiminen sekä hyvä merimiestaito ovat keskeisiä merenkulkijoiden ammatillista koulutusta läpäiseviä periaatteita merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyydestä ja vahdinpidosta solmitun yleissopimuksen mukaan (STCW). Merenkulun perustutkinnon suorittanut noudattaa alus-, työ- ja ympäristöturvallisuuden sekä turvallisuusjohtamisen edellyttämiä työkäytäntöjä.

Lisätietoa ja esimerkkejä