
Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto
Tiedot toimittanut Tiina Haaksilahti Turun Kristillinen opisto (Kuva: Kuurojen Liitto
ry. ja
Turun Kristillinen opisto)
ALAN KUVAUS
Viittomakielialalla tarkoitetaan sitä erikoisalaa ja niitä toimintaympäristöjä, jotka liittyvät viittomakieleen tai joissa asiakkaiden kanssa käytetään viittomiin pohjautuvia tai puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja. Viittomakielen ohjaajan toiminnan lähtökohtana on asiakkaan kommunikaation ja kielitaidon kehittymisen tukeminen sekä hänen yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksiensa turvaaminen.
Viittomakielen ohjaajien työympäristöjä ovat päiväkodit tai muut varhaiskasvatuksen ympäristöt, oppilaitokset, hoitolaitokset, palvelutalot ja toimintakeskukset sekä eri-ikäisten vapaa-aikatoiminta (kurssit, leirit, kerhot).
ALAN ARVOT
Alan arvoperusta on humanistisessa ihmiskäsityksessä.
Keskeisiä arvoja ohjaajan työssä ovat:
- suvaitsevaisuus ja inhimillisyys
- tasa-arvoisuus ja osallistumisen mahdollistaminen
- sosiaalisuus
- oikeudenmukaisuus ja avoimuus
- yhteistoiminta ja yhteisöllisyys
Käytännön ohjaus- ja avustustoiminnassa painottuu vastuu ohjattavien ja avustettavien turvallisuudesta ja yhteistoiminnasta ympäristön kanssa, yksilöllisten lähtökohtien huomioonottaminen ja kunnioittaminen sekä luotettavuus ja joustavuus eri tilanteissa.
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJAUS
Suomen Perustuslakiin on kirjattu perusoikeudet viittomakielisten, kuulovammaisten ja kieli- ja puhevammaisten osalta. Sosiaalisen kestävyyden osa-alueella keskeinen ohjaava säännöstö on Vammaispalvelulaissa (Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 3.4.1987/380 ja siinä erityisesti 8§ ja 9§). Yleinen lainsäädäntö sisältää monia kulttuurista ja sosiaalista kestävyyttä tukevia säädöksiä.
KESKEISIÄ JA AJANKOHTAISIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN ASIOITA VIITTOMAKIELISESSÄ OHJAUKSESSA
- esteettömyydestä huolehtiminen
- asiakkaan osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollistaminen toimintakyvyn ongelmista huolimatta (aistitoiminnat, erilaiset kehityshäiriöt jne.)
- asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu
- hyvinvoinnin ja merkityksellisyyden kokemisen edistäminen
- asiakkaiden tukeminen verkottumaan ympäröivään yhteiskuntaan
- tavoitteena monimuotoinen ja monipuolinen osallistuminen
- asiakkaan kieli- ja kommunikaatiotaitojen edistäminen
- ohjaajan toimiminen kestävän kehityksen edistäjänä ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissään
- toimintaympäristöjen suvaitsevuuden ja tasa-arvon edistäminen
- työvälineenä syrjäytymisen ja syrjinnän käsittely
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA
Tasa-arvoisuuden ja osallistumisen mahdollistaminen viittomakielen ohjauksessa on usein haasteellista, koska asiakkaiden mahdollisuudet tuoda itse tarpeitaan esille voivat olla rajoittuneita. Samoin on asiakkaiden ohjaaminen sisäistämään kestävän kehityksen ekologiset ja taloudelliset periaatteet haasteellista silloin, kun asiakkaan kielellisissä taidoissa on ongelmia. Kehitysvammaisilla jo kestävän kehityksen periaatteen ymmärtämisessä voi olla vaikeuksia. Ohjaaminen vaatii tällöin luovia ratkaisuja ja aiheeseen liittyvää tukimateriaalia.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA
Viittomakielen ohjaajien ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen tavoite on, että opiskelija tietää mitä kestävä kehitys tarkoittaa hänen alallaan sen eri ulottuvuudet huomioon ottaen. Hänen tulee osata toimia kestävän kehityksen edistäjänä ohjaus-, kasvatus- ja avustamistehtävissä. Opiskelijan tulee osata toimia erilaisissa kielellisissä sekä kulttuurisissa toimintaympäristössä ja osata tukea kielellisten oikeuksien toteutumista. Opiskelijan tulee tuntea viittomakielinen kulttuuri siihen liittyvine perinteineen ja tapoineen ja osata vaalia niitä erityisesti asiakastyössä.
Lisätietoja ja esimerkkejä
- Monipuolista materiaalia kielenkehityksen ja kommunikaation tukemiseen, myös luontoon ja ympäristöön liittyen: http://papunet.net/
- Viittomakielen ja viittomien opettelu luontoon ja ympäristöön liittyen www.viivi.fi/lastensanakirja_uusi/index.htm
- Esteettömyystietoutta www.invalidiliitto.fi/portal/esteeton.fi/fi/
- Esteettömyyden tutkimus-ja kehittämisohjelman ELSA:n viittomakieliset sivut www.elsa.fi/Viittomakieli/index_vk.htm
- Suomen Design for All –verkosto dfasuomi.stakes.fi/FI/index.htm
- YK:n vuosituhatjulistus viittomakielellä: www.viivi.fi/ykn_vuosituhatjulistus/julistus_2.htm
- Ateneumin taidemuseo, viittomakieliset palvelut www.ateneum.fi/default.asp?docId=12024
- Jyväskylän yliopisto, esteetön opiskelu korkea-asteen oppilaitoksissa
esok.jyu.fi
Lapsi- ja perhetyön perustutkinto, Lastenohjaaja
Teksti Paula Pihkala, Tuulikki Ukkonen-Mikkola, Marja-Liisa Sabbah Lahden diakonian instituutti
(Kuva: EDU.fi)
ALAN KUVAUS
Lastenohjaaja toimii kasvatus- ja ohjaustehtävissä huolehtimalla lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Lastenohjaajan työ on kasvatusta, hoitoa ja huolenpitoa. Lastenohjaajan ydinosaamista ovat pedagoginen ja arvo-osaaminen sekä perheiden kanssa tehtävä työ. Alan keskeisiä työympäristöjä ovat seurakunnan avoimet varhaiskasvatuspalvelut kuten päiväkerhot ja perhekerhot. Yhteiskunnan, järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien järjestämissä varhaiskasvatuspalveluissa lastenohjaaja työskentelee päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja avoimessa varhaiskasvatustoiminnassa. Lisäksi lastenohjaaja työskentelee koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa.
ALAN ARVOT
Suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohja perustuu lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, kansallisiin perusoikeussäädöksiin sekä yleisinhimillisiin arvoihin. Keskeisiä arvoja ovat lapsen ihmisarvo, lapsen oikeus elämään, tasa-arvoiseen kohteluun ja täysipainoiseen kehittymiseen sekä lapsen edun ja mielipiteen huomioonottamiseen. Arvo-osaamisen lähtökohtana ovat näkemys jokaisen ihmisen ainutlaatuisuudesta ja arvosta sekä elämästä saatuna lahjana. Kirkon tehtävissä lastenohjaajan työ perustuu kristilliseen ihmiskäsitykseen ja arvopohjaan.
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJAUS
Arvopohja antaa perustan myös alan kestävän kehityksen toiminnalle. Lapsi- ja perhetyötä ohjaavat YK:n lasten oikeuksien yleissopimus, laki lasten päivähoidosta, lastensuojelulaki, varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, esiopetussuunnitelman perusteet ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteet sekä seurakunnan työssä kirkon varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma.
Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita lapsi- ja perhetyössä
- arvo-osaaminen
- erilaisten arvojen kunnioittaminen ja huomioiminen toiminnassa
- asiakkaiden tasa-arvoisuus
- eettinen ja moraalikasvatus sekä arvokasvatus
- kristillinen kasvatus
- varhainen tukeminen
- syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukeminen
- yhteisöllisyys
- lapsen ja perheen osallisuus sekä vastuullisuus
- kulttuuriperinteen vaaliminen
- monikulttuurisuus ja kansainvälisyys
- ympäristökasvatus
- turvallisuus
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEET
Haasteita lastenohjaajan työlle aiheuttavat muutokset yhteiskunta- ja perherakenteissa. Kiire on lisääntynyt lastenohjaan omassa työssä, mutta myös vanhempien ja lasten arjessa. Työ on muuttunut monimuotoisemmaksi ja edellyttää kykyä ja aikaa toimia erilaisissa yhteistyöverkostoissa. Lapsiryhmät ovat aikaisempaa haasteellisempia ja lastenohjaajalla on oltava taitoa kohdata erityistä tukea tarvitsevia lapsia ja heidän perheitään. Turvallisuutta heikentävät tekijät ovat lisääntyneet yhteiskunnassamme, joten turvallisuuden huomioiminen on yhä haastavampaa. Vanhempien lisääntynyt päihteiden käyttö sekä vanhempien ja lasten mielenterveysongelmat näkyvät myös alan arkipäivän työssä. Perheiden kulutustottumusten ja elämäntapojen muutokset sekä median tuomat mahdollisuudet ja riskit luovat lisähaastetta työlle.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA
Opiskelija osaa:
- huolehtia lapsen perustarpeista, kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja turvallisuudesta huomioiden yksilöllisyyden
- kohdata lapsen ja perheen eettisten periaatteiden mukaisesti (esim. vaitiolovelvollisuus, erilaisuuden kunnioitus, tasa-arvoisuus, oikeudenmukaisuus)
- kohdata lapsen ja perheen sekä muut kasvatustyöhön osallistuvat uskonnollisissa, katsomuksellisissa ja arvoihin liittyvissä kysymyksissä
- ohjata lasta osallisuuteen, aktiivisuuteen ja vastuullisuuteen
- luoda turvallisuuden tunnetta omalla käytöksellään
- järjestää toimintaympäristön motivoivaksi, lapsen itsenäistä toimintaa ja erityistarpeita tukevaksi
- valita leikki- ja toimintatarvikkeet luontoa säästävästi
- kertakäyttötuotteiden välttäminen
- luonnon- ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen
- kertoa ja perustella lapsille kestävän kehityksen hyödyistä ja välttämättömyydestä
- toteuttaa suvaitsevuuskasvatusta ja toimia esimerkkinä lapsille erilaisuuden hyväksymisessä
- toimia kasvatuskumppanuuden periaatteiden mukaisesti
- osaa ohjata lasta yhteisöllisyyteen ja toisten huomioon ottamiseen, tasa-arvoisuuteen ja elämän kunnioittamiseen
- toimia monikulttuurisessa vuorovaikutustilanteessa erilaisista taustakulttuureista tulevien lasten ja perheiden kanssa
Lisätietoja ja esimerkkejä
- Päivähoidon kestävän kehityksen toimintaohjelma, Oulun kaupunki: www.ouka.fi/sote/lomakkeet/ph_kestavakehitys.pdf
- Suomen ympäristökasvatuksen seura www.ymparistokasvatus.fi
- Luonto- ja ympäristökasvatukseen päivähoidossa keskittyvä Metsämörri -koulutus: www.suomenlatu.fi/hilavitkutin/hilavitkutin.cgi?S0311
- Vihreä lippu -ohjelma www.ymparistokasvatus.fi/vihrealippu
- Suomen vanhempainliitto www.suomenvanhempainliitto.fi
- Turun opetustoimen TOP-keskuksen kehittämishanke, Käspaikka www.kaspaikka.fi/keke
- ABC - ensiaskeleet rauhankasvatukseen abc.rauhankasvatus.fi
- adWise-tietopankki, päivähoito, ala-aste, yläaste ja lukio www.jly.fi/ekoteho/ymparisto_taustatietoa.php
- Luontoretken alkupiste www.luontoon.fi
- Metsä vastaa -verkkopalvelu, Metsämörri www.metsavastaa.net/metsamorri
- Suomen ev.lut-kirkko, kasvatus ja nuorisotyö www.evl.fi/kkh/to/kkn
- Kansainvälisyyskasvatus www.kansainvalisyyskasvatus.net
- Varttua - varhaiskasvatuksen verkkopalvelu http://varttua.stakes.fi/FI/index.htm