Kestävän kehityksen hoidon arvioinnin kohteita voivat olla esimerkiksi:

• kestävän kehityksen ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuminen
• oppilaitoksen suorien ympäristövaikutusten kehitys, esim.
  • tärkeimpien materiaalien, energian ja veden kulutus
  • jätemäärät
  • ajokilometrit (kuljetukset, virkamatkat)
  • opetusmaatilan ravinnepäästöt
    • Henkilöstön työssä jaksaminen, työterveys ja hyvinvointi
    • Henkilöstön koulutustarpeet
    • Henkilöstön tai opiskelijoiden epäasiallinen kohtelu, häirintä, kiusaaminen ja syrjintä
    • Fyysisen työympäristön parannustarpeet (henkilöstö, oppilaat)
    • Opiskelijoiden hyvinvointi, terveys ja jaksaminen
    • Tupakoinnin ja päihteiden käytön tilanne
    • Työilmapiiri (henkilöstö, opiskelijat)
    • Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet (henkilökunta, oppilaat)
    • Yhteistyön toimivuus / toteutuminen ulkopuolisten tahojen kanssa (vanhemmat, oppilashuollon toimijat, yritykset, järjestöt)

    Oppilaitoksen ympäristövaikutuksiin liittyvä tieto tulisi saada koulutuksen järjestäjältä tai kiinteistöjen ylläpidosta vastaavalta taholta. Itsearvioinnin toteutuksessa kannattaa hyödyntää koulutuksen järjestäjän teettämiä kyselyitä ja tilastoja, joita ovat esimerkiksi työilmapiiriin ja johtamiseen liittyvät kyselyt. Monilla koulutuksen järjestäjillä on käytössään asiantuntijoiden laatimia henkilöstölle, opiskelijoille ja sidosryhmille suunnattuja kysymyspattereita, joiden avulla saadaan arvokasta tietoa itsearvioinnin perustaksi. Monet oppilaitosten kyselyjärjestelmät mahdollistavat myös oppilaitoksen tulosten vertaamisen laajempaan aineistoon. Oleellista on, että oppilaitos ottaa kyselyiden avulla kerätyn tiedon aktiiviseen käyttöön. Arvioinnissa voidaan hyödyntää myös ulkopuolisten sidosryhmien näkemyksiä oppilaitoksen toiminnasta. Tietoa voidaan kerätä esimerkiksi vanhemmilta tai oppilaitoksen käyttämistä työssäoppimispaikoista.

    Itsearvioinnissa on keskeistä yhteisen näkemyksen luominen oppilaitoksen toiminnasta ja sen kehittämisestä. Tämä edellyttää kaikkien henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden osallistumista arviointiin. Tiedon ja ideoiden siirtäminen yli oppiaine- ja henkilöstörajojen sekä ongelmien ratkaiseminen yhdessä ovat kehittämisen avaimia. Itsearviointi onnistuu parhaiten avoimessa, toisen työtä kunnioittavassa ja kannustavassa ilmapiirissä, jossa hyväksytään erilaiset näkemykset ja tavat toimia. Arviointi ei ole arvostelua, vaan tunnistetut parannustarpeet nähdään virheiden sijasta mahdollisuuksina. Yhtä tärkeää on tunnistaa ja levittää hyviä käytäntöjä, joista muutkin voivat hyötyä. Arviointia tehdään omaa itseä eikä ulkopuolista arvioijaa varten. Tärkeintä on oman työn ja oppilaitoksen toiminnan kehittäminen.

    Onnistuneen itsearvioinnin edellytyksenä on oppilaitoksen johdon sitoutuminen. Johdon tulee pitää arviointia tärkeänä, vahvistaa sille selkeät tavoitteet, varata työlle resursseja ja olla itse aktiivisesti mukana arvioinnin toteutuksessa. Johdon tehtävänä on varmistaa, että kaikilla on mahdollisuus omien näkemysten kertomiseen ja aitoon osallistumiseen toiminnan kehittämistä koskevaan päätöksentekoon. Johdon vastuulla on edistää työyhteisössä rakentavaa ja myönteistä ilmapiiriä, jotta arvioinnista ei tulisi arvostelua. Arvioinnista tulisi kehittää mielekäs käytäntö, johon henkilöstö ja opiskelijat osallistuvat vapaaehtoisesti, ja josta he kokevat saavansa aidosti hyötyä.

    Itsearvioinnin hyöty mitataan lopulta oppilaitosyhteisön oppimisen ja toiminnan kehittymisen kautta. Arvioinnin tulokset ja johtopäätökset eivät saa jäädä hyllyyn pölyttymään, vaan niiden tulee johtaa muutoksiin toiminnassa. Tiedon yhteisen käsittelyn jälkeen pallo on oppilaitoksen johdolla: tarjoaako se mahdollisuuden ja resurssit syntyneiden ideoiden toteuttamiseen vai ei? Tärkeitä eivät ole vain aineelliset resurssit, vaan myös hyväksyvä ja kannustava ilmapiiri. Arvioinnissa parantamisen kohteita voi löytyä kaikkialta, myös johdon toiminnasta: tällöin johdolla on oiva mahdollisuus näyttää esimerkkiä omilla teoillaan. Arvioinnissa tarkastellaan oppilaitoksen kestävän kehityksen asioihin liittyvien tavoitteiden toteutumista. Uusia päämääriä ja tavoitteita suunnitellaan yhdessä arviointitulosten pohjalta. Joukossa voi olla pieniä asioita, joiden toteutuminen kaipaa vain hyväksyntää ja kannustusta. Suuremmat, resursseja vaativat asiat viedään eteenpäin vuosisuunnittelun kautta.

    

    Työkaluja itsearvioinnin toteutuksen tueksi löytyy myös seuraavista lähteistä:

    • Oppilaitosten ympäristösertifioinnin kysymyslistat
    • Sosiaalinen kestävyys ja työsuojelu oppilaitoksissa -hankkeen kysymyslistat
    • Suomen ympäristöopisto SYKLI -> Julkaisut