KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJELMAN LAATIMINEN

Kestävän kehityksen toimintapolitiikka

Koulutuksen järjestäjä tai oppilaitos voi laatia kestävän kehityksen toimintapolitiikan, joka voi olla erillinen asiakirja tai osa opetussuunnitelman arvopohjaa. Se voidaan nimetä myös esimerkiksi ympäristöpolitiikaksi tai kestävän kehityksen toimintaperiaatteiksi.

Politiikassa määritellään kestävään kehitykseen liittyvät periaatteet ja yleiset päämäärät, jotka ohjaavat oppilaitoksen toimintaa.

Johdolla on päärooli toimintapolitiikan määrittelemisessä, koska se vastaa oppilaitoksen muustakin strategisesta suunnittelusta ja osoittaa resurssit toimintaan. Politiikkaa pohtiessaan johto joutuu ottamaan kantaa kestävän kehityksen merkitykseen oppilaitoksessa. Toimintapolitiikka on viesti oppilaitosyhteisölle siitä, mitkä arvot ja periaatteet ovat oppilaitoksessa tärkeitä. Se viestii asiasta myös oppilaitoksen ulkoisille sidosryhmille ja rakentaa pohjaa yhteistyölle.

Toimintapolitiikan sisältöön vaikuttaa joukko sisäisiä ja ulkoisia tekijöitä. Sisäisiä tekijöitä ovat muun muassa oppilaitoksen visio, missio, strategia, arvot sekä toimintojen katselmuksen tulokset. Ulkoisia tekijöitä ovat lakisääteiset vaatimukset, opetussuunnitelmien perusteet, ohjelmat ja sopimukset, joissa oppilaitos on mukana, sidosryhmien näkemykset sekä paikalliset olosuhteet. Esimerkiksi oman kunnan kestävän kehityksen ohjelma tarjoaa luontevan lähtökohdan oppilaitoksen toimintapolitiikan suunnittelulle.

Hyvä kestävän kehityksen toimintapolitiikka:

• on johdon määrittelemä ja hyväksymä
• soveltuu oppilaitoksen toiminnan luonteeseen ja laajuuteen
• ottaa huomioon oppilaitoksen arvot ja strategian
• ottaa huomioon toiminnan merkittävimmät keke-näkökohdat
• tunnistaa sidosryhmien tarpeet ja ottaa ne huomioon
• sisältää sitoumuksen oppilaitoksen toimintaa koskevan lainsäädännön ja määräysten sekä muiden vaatimusten ja sitoumusten noudattamisesta
• antaa perusteet kestävän kehityksen päämäärien ja -tavoitteiden asettamiselle
• on dokumentoitu, siitä tiedotetaan kaikille oppilaitosyhteisön jäsenille ja sidosryhmille, ja sitä toteutetaan johdonmukaisesti
• on julkisesti saatavilla

Esimerkki oppilaitoksen kestävän kehityksen toimintapolitiikasta

Vaihtoehtoinen toimintapolitiikkaesimerkki: Ks.sivu: "Lomakkeita ja työkaluja/Kestävän kehityksen toimintapolitiikka"

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelmaan kirjataan konkreettiset, tiettynä ajanjaksona toteutettaviksi sovitut päämäärät ja niitä tarkentavat tavoitteet. Päämäärien ja tavoitteiden toteuttamisen varmistamiseksi ohjelmassa sovitaan myös vastuista, aikataulusta, resursseista sekä seurannasta ja arvioinnista.

Ohjelma voi olla erillinen toimenpidesuunnitelma, mutta sillä tulisi aina olla yhteys oppilaitoksen toiminta- ja taloussuunnitelmaan. Tavoiteltavaa on, että oppilaitosyhteisön osallistuminen ohjelman suunnitteluun on mahdollisimman laajaa. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi yhteisen ideointi- ja suunnittelutilaisuuden kautta, jossa kestävän kehityksen ryhmä esittelee näkökohtien arvottamisen tulokset henkilöstölle ja opiskelijoille.

Ohjelman laadintaan osallistuvat myös toiminnan suunnittelusta ja resursoinnista päättävät henkilöt, sillä päämäärien ja tavoitteiden toteuttaminen riippuu käytettävissä olevista taloudellisista ja teknisistä resursseista. Keke-ryhmä ja oppilaitoksen johto tekevät henkilöstön ja opiskelijoiden näkemykset huomioon ottaen ehdotuksen kestävän kehityksen ohjelmasta, minkä jälkeen se esitellään oppilaitosyhteisön jäsenille. Lopullinen versio ohjelmasta hyväksytetään ainakin oppilaitoksen johdolla, ja tarvittaessa myös johtokunnalla.

Ohjelman suunnittelun pohjana ovat alkukartoituksessa esiin nousseista asioista yhteisesti tärkeimmiksi arvotetut näkökohdat. Tärkeinä pidetyistä asioista valitaan esim. 3-5 näkökohtaa keke-ohjelman laatimisen pohjaksi. Näiden näkökohtien osalta tarkastellaan katselmuksen tuloksia tarkemmin: mitä parannustarpeita katselmuksessa ilmeni kyseisiin näkökohtiin liittyen? Parannustarpeet ryhmitellään näkökohdittain.

Niitä näkökohtia, jotka eivät heti mahdu mukaan keke-ohjelmaan, ei ole tarkoitus unohtaa. Ohjelmaa päivitetään aika ajoin ja arvottamisessa tärkeimpien näkökohtien jälkeen sijoittuneet asiat voidaan ottaa mukaan myöhemmin. Kartoitusten ja arvottamisen tulokset kannattaa siis panna varmaan talteen.

Vaihtoehtoinen Keke-ohjelman malli sivulla: Ks.sivu: "Lomakkeita ja työkaluja/Kestävän kehityksen ohjelma"

Kestävän kehityksen ohjelman päämäärät

Keke-ohjelman päämäärät ovat yleisluontoisia, kestävän kehityksen toimintapolitiikkaan ja lähtötilanteen kartoitukseen pohjautuvia tavoitteita, jotka oppilaitos asettaa itselleen. Ne ovat määrällisiä silloin, kun se on käytännössä mahdollista. Päämäärät voivat liittyä niin opetukseen, arkikäytäntöihin kuin johtamiseenkin. Keke-ohjelman päämääriä voivat olla esimerkiksi keke-opetuksen kehittäminen, energiankulutuksen vähentäminen, tai viihtyisyyden tai työhyvinvoinnin lisääminen.

Kestävän kehityksen ohjelman tavoitteet

Kestävän kehityksen ohjelman hyödyllisyys perustuu riittävän täsmällisesti asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen ja niiden arvioimiseen. Yleisluontoiset päämäärät vaativatkin vielä tarkentamista, mitä varten niitä täydennetään yksityiskohtaisilla tavoitteilla. Ne ovat myös määrällisiä silloin, kun se on mahdollista. Tavoitteita voivat olla esimerkiksi kestävän kehityksen sisällyttäminen kaikkiin oppiaineisiin vuoden 2008 loppuun mennessä, sähkönkulutuksen vähentäminen 10 prosentilla tai viherkasvien hankkiminen kaikkiin opetustiloihin.

Yhteen ympäristöpäämäärään voi liittyä monta konkreettista tavoitetta. Yleensä on järkevää valita muutama päämäärä ja asettaa monta samaa päämäärää tukevaa tavoitetta. Voimavarojen kohdentaminen on tällöin tehokasta ja viestinnällisestikin järkevää.