Mistä ulkomainen yhteistyökumppani?
Luotettava ulkomainen kumppani voi olla kullan arvoinen asia. Keinoja partnereiden löytämiseen on monia. Työssäoppimispaikkojen etsiminen ulkomailta vaatii usein hyviä suhteita ja henkilökohtaista kontaktia sekä valmiutta vastavuoroisuuteen. Monilla ulkomaisilla kouluilla on tarve saada työssäoppimispaikkoja myös omille opiskelijoilleen.
Varsinkin Euroopan Unionin ulkopuolisten maiden kohdalla on hyvä muistaa, että suhteiden luomiseen voi liittyä muodollisuuksia, kuten esimerkiksi virallisten kutsujen vaihtaminen.
Tässä muutama vinkki kumppaneiden etsintään
- partnerihakutietokannat
- käytä hyväksesi suomalaisen oppilaitoksen tai työnantajan olemassa olevia yhteistyöverkkoja
- tutustu kohdemaan koulutusjärjestelmään ja maakohtaisiin käytäntöihin. Esimerkiksi yhteydenotto paikalliseen koulutusorganisaatioon tai kauppakamariin saattaa auttaa tarvittavien yhteyksien luomisessa
- selvitä mahdollisuudet saada yhteys kohdemaan yrityksiin tai oppilaitoksiin esimerkiksi ystävyyskuntien tai -kaupunkien avulla
- yhteyksien luomista edistävät myös eurooppalaiset koulutusyhteistyöhankkeet ja asiantuntija- sekä opiskelija/harjoittelijavaihdot
- kv-kontaktiseminaarit
- alueellinen yhteistyö ja verkostoituminen
Ulkomaisten jaksojen talous
Ulkomailla tapahtuvan työssäoppimisen rahoitus on haastava kysymys niin lähettävän oppilaitoksen kuin opiskelijan näkökulmasta. Taloudellisia resursseja tarvitaan moneen asiaan: toiminnan koordinointi, ulkomaisten kumppaneiden identifiointi ja yhteydenpito niihin, seurantakäynnit, vakuutukset, mahdolliset luvat ja viisumit, matkat, asuminen, paikallisliikenne, elinkustannukset.
Oppilaitosten käytännöt vaihtelevat suuresti. Useat niistä tukevat ulkomaan työssäoppimisjaksoja eri tavoin, mutta useimmat edellyttävät, että opiskelija osallistuu myös itse kustannuksiin.
Rahoitukseen on olemassa monia eri vaihtoehtoja kuten
- oppilaitosten kansainvälistymistuki
- opintotuki
- NordPlus ja NordPlusJunior -vaihto-ohjelmat
- Euroopan Unionin ohjelmat kuten esimerkiksi Leonardo da Vinci ja Sokrates.
ja Suomen Leonardo-toimistosta
sekä CIMOn tuottamilta Maailmalle.net -sivuilta.
Kieli- ja kulttuurivalmennus
Ennen ulkomaanjakson alkua opiskelijalle tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää kieli- ja kulttuurivalmennusta. Tämä kannattaa pyrkiä mahdollisuuksien mukaan suunnittelemaan ja toteuttamaan vastaanottavan organisaation kanssa. Valmennus voi tapahtua osittain myös kohdemaassa.
Asuminen ja matkat
Ulkomaille lähtevä opiskelija tarvitsee kansainvälisen jakson ajaksi kohtuuhintaisen vuokra-asunnon. Asumiseen liittyvät yksityiskohdat (kuten sähkö, astiat, liinavaatteet, pesumahdollisuudet) on syytä pyrkiä selvittämään etukäteen. Asumisen järjestämiseksi kannattaa selvittää vastaanottavan organisaation mahdollisuudet avustaa asunnon hankkimisessa. Myös matkajärjestelyistä on hyvä sopia etukäteen. Usein opiskelija itse vastaa matkajärjestelyistä, mahdollisesti yhteistyössä oppilaitoksensa kanssa.
Muuttoilmoitus
Kotikunta-asetuksen (351/1994)
mukaan yli 3 kuukautta kestävä tilapäinen asuinpaikka on ilmoitettava oman asuinpaikan maitraatille. Muutettaessa Suomesta ulkomaille tai ulkomailta Suomeen muuttoilmoitus on tehtävä kirjallisesti. Voit tulostaa lomakkeen Internetistä
tai noutaa sen lähimmästä maistraatista, Postista tai Kelan toimistosta.
Kotiinpaluu
Työssäoppimisjakso ulkomailla päättyy aikanaan ja elämä Suomessa jatkuu. Paluu ei välttämättä aina ole ongelmaton. Sitä voidaan helpottaa mm. suunnittelemalla etukäteen käytännön asioita: milloin ja miten paluu oppilaitokseen tapahtuu, kuinka opinnot jatkuvat, missä opiskelija asuu palattuaan jne. Paluuseen liittyvät olennaisena osana kirjalliset työt, raportointi ja palautekeskustelut. Kokemukset on hyvä pyrkiä jakamaan muiden kanssa sekä oppilaitoksen toiminnassa.
Sosiaaliturva
Ulkomaanjakson aikana opiskelijan asema voi vaihdella riippuen jakson toteuttamistavasta ja kohdemaasta. Sosiaaliturva on syytä selvittää tapauskohtaisesti ennen ulkomaan jakson käynnistymistä.
Suomalaisilla on oikeus saada välitöntä sairaanhoitoa toisessa EU/ETA-maassa. Se käsittää lähinnä äkillisen sairauden hoidon.
Hoitomahdollisuuksien turvaamiseksi tarvitaan useimpiin EU/ETA -maihin tai sopimusmaihin todistus (lomake E 111), jonka saa oman asuinpaikkakunnan Kelan toimistolta. Lomake on hyvä pyytää Kelan paikallistoimistosta
ajoissa, jos mahdollista noin pari viikkoa ennen matkan alkamista.
KELA on julkaissut kattavan oppaan’Jos sairastut ulkomailla’.Tämä esite sisältää yleistiedot Suomessa asuvan oikeudesta sairaanhoitoon ulkomailla. Pääpaino on EU- ja ETA-maissa. |
 |
Vakuutusturva
On huolehdittava, että kaikilla opiskelijoilla on riittävä sairaudet ja tapaturmat kattava vakuutusturva, joka on voimassa koko ulkomaanjakson ajan. Vakuutuksen tulee olla voimassa matkojen, työnteon, työssäoppimisen ja tietopuolisen opetuksen aikana sekä vapaa-ajalla että mahdollisen loman aikana.
Työssäoppimisjakson osalta on otettava huomioon, että mikäli työnantaja ei maksa opiskelijalle palkkaa, ei opiskelija välttämättä tule automaattisesti työnantajan ottaman vastuuvakuutuksen piiriin. Vastuuvakuutuksesta on aina syytä sopia työnantajan kanssa hyvissä ajoin ennen ulkomaanjakson alkua.
Opiskelutapaturman korvaamisesta annetun asetuksen mukainen tapaturmavakuutusturva on voimassa samoin edellytyksin sekä Suomessa että ulkomailla.
Tärkeää on huolehtia, että jokainen ulkomaanjaksolle lähtevä opiskelija on riittävästi vakuutettu
Verotus
Verotuskäytännöt vaihtelevat maittain. Ulkomaanjakson aikana saatuja tuloja koskeva verotusoikeus voi jakson toteuttamistavasta ja kestosta riippuen olla joko asuin- tai työskentelyvaltioilla tai molemmilla. Kaksinkertainen verotus on yleensä pyritty poistamaan maiden välisillä verosopimuksilla.
Opiskelijan kannattaa sopia vastaanottavan yrityksen kanssa, että se opastaa paikallisissa verotusasioissa. Kannattaa muistaa, että opiskelijan tulee ennen maasta poistumista huolehtia mahdollisesti maksamiensa verojen takaisinperinnästä (opiskelija on siihen useimmiten oikeutettu). Siihen tarvitaan usein yrityksen antamia tositteita ja asiakirjoja.
Lisätietoja verotuksesta saa kohdemaan veroviranomaisilta sekä Suomen lääninverovirastoilta, verotoimistoilta ja verohallituksen julkaisuista.
