Artefaktit
Ydinajatukset
Artefakti on ihmiskäden tuote, jolla on muoto ja tarkoitus. Ihmisten menneisyydessä käyttämiä esineitä tutkimalla voimme kertoa, minkälaista ihmisten elämä on aikoinaan saattanut olla.

Katseleminen ja kuvaileminen
Näiden toimintatapojen avulla oppilaat voivat tutustua tarkemmin museoiden tarjontaan. Oppilaita tulee opastaa tutkimaan näyttelyesineitä yksityiskohtaisesti, jotta he kykenisivät vastaamaan yhä monisyisempiin historiallisiin kysymyksiin.

Oppiakseen tuntemaan yksittäisiä esineitä paremmin oppilaat voivat:
• Kuljettaa sormiaan esineen pinnalla
• Osoittaa ja nimetä eri värejä
• Verrata värejä värikarttaan

Oppilaat voivat myös käyttää apuvälineitä (esim. suurennuslasi ja rajaaja) tutkiakseen esineiden eri yksityiskohtia. Näin he voivat kiinnittää huomiota siihen, mistä materiaalista ja miten esine on valmistettu

Oppilaat voivat:
• Etsiä käytön jälkiä
• Tutkia muotoja ja kuvioita
• Tutkia esineen symmetrisyyttä eri näkökulmista
• Etsiä esineestä pyöreitä ja teräviä reunoja
• Tutkia, kuinka monta eri osaa esineessä on
• Hahmottaa esineen kokoa vertaamalla sitä omiin ruumiinjäseniinsä
• Mitata esineen koon käyttämällä mittavälineitä
• Kosketella esinettä sormillaan ja kuvailla sen pintarakennetta
• Etsiä esineistä yksityiskohtia, jotka voidaan havaita vasta suurennuslasin avulla

Katseleminen ja kosketteleminen
Oppilaita voi pyytää:
• Erottelemaan ja luettelemaan ne esineet, joihin saa ja joihin ei saa koskea, ja arvioimaan, miksi näin on.
• Tunnistamaan esineet, joita täytyy pidellä niitä käytettäessä (esim. työkalut, koneet jne.), ja päättelemään, kuinka esineitä on pidelty
• Tunnustelemaan esineitä silmät kiinni ja kuvailemaan, mitä he tuntevat.
• Tutkimaan, mitkä esineen osista liikkuvat, miten ne liikkuvat ja minkälainen ääni niistä lähtee, kun ne liikkuvat
• Haistelemaan esinettä ja pohtimaan, tunnistavatko he hajun

Piirtäminen
Oppilaita voi pyytää:
• Piirtämään esineen ääriviivat sivulta ja ylhäältä katsottuna
• Merkitsemään piirustukseen värikartan avulla esineen värit
• Piirtämään mitä he näkevät rajaajassa
• Käyttämään rajaajaa piirtääkseen esineen eri etäisyyksiltä ja järjestämään piirustukset koon mukaan
• Piirtämään esineestä rajaajan näyttämän alueen ja näyttämään sitä toverille, joka yrittää arvata, mitä esineen osaa kuva esittää
• Mittaamaan esine ja tekemään siitä piirroksen eri mittakaavassa
• Piirtämään sarjan kuvia listan muotoon (kuvalista), lista voi koostua piirteistä:
• joihin näissä esineissä pitäisi kiinnittää huomioita
• jotka kertovat, että esine on vanha
• jotka kertovat, mihin esinettä on käytetty
• tai mistä tahansa oppilaan valitsemaan asiaan liittyvästä piirteestä

Piirtäminen ja kirjoittaminen
Oppilaita voi pyytää piirtämään jonkin esineen tai sen osan ja merkitsemään kuvaan esimerkiksi:
• Materiaalit, joista esine on valmistettu
• Esineen eri osien kuvauksia
• Huomioita siitä, miltä esineen osat tuntuvat
• Esineen osien käyttötarkoituksia
• Esineen käytön kuvauksia sanoin ja nuolin

Oppilaat voivat oman valintansa mukaan:
• Valita sanoja sisältävien korttien joukosta ne, jotka kuvaavat esinettä
• Kirjoittaa esineestä kuvauksen, jota voitaisiin käyttää sen esittelylehtisessä, ja antaa se toverille luettavaksi
• Vertailla omia esittelyjä tovereiden tekemiin ja tutkia, onko niissä huomioitu erilaisia yksityiskohtia

Perusteluiden ja vihjeiden etsiminen
Oppilaat voivat:
• Etsiä piirteitä, jotka kertovat heille, mihin esinettä on käytetty ja kuka sitä on käyttänyt
• Pohtia, onko esinettä käytetty sisä- vai ulkotiloissa, ja jos esinettä on käytetty sisällä, missä huoneessa sitä on käytetty
• Kirjoittaa selostuksen siitä, kuinka esinettä on käytetty
• Pohtia, mihin muuhun esinettä on voitu käyttää
• Listata kymmenen tapaa käyttää esinettä
• Pohtia, oliko esine hyvä väline työhön, johon sitä käytettiin
• Kuvitella, miltä tuntuisi käyttää esinettä
• Laatia ilmoituksen, jossa myydään esinettä
• Pohtia, mitä nykyään käytetään vastaavaan työhön
• Kuvailla, millä tavoin tämän tyyppiset esineet ovat muuttuneet aikojen kuluessa
• Pohtia, onko esinettä kuljetettu mukana ja minkälaisia matkoja se on saattanut tehdä
• Keksiä kuvaavan ja yksityiskohtaisen tarinan siitä, kuka käytti esinettä, mitä sille on tapahtunut ja kuinka se päätyi tähän museoon
• Pohtia, mitä heidän pitäisi tietää lisää esineestä, jotta he voisivat kertoa sen tarinan paremmin
• Sijoittaa esineen johonkin tarinaan siten, että kaikki historialliset yksityiskohdat ovat mahdollisimman tarkkoja
• Pohtia, mitä esine kertoo elämästä silloin, kun se valmistettiin
• Laatia listan niistä taidoista, joita esineen valmistajan on pitänyt hallita
• Pohtia, mitä esinettä käyttäneet ihmiset pitivät tärkeänä, ja esittää perusteluita näkemyksilleen (Lomake 1)
• Päätellä, mitä esinettä käyttäneet ihmiset haluaisivat meidän ajattelevan heistä
• Päätellä, onko esine vielä tällä hetkellä arvokas ja kenelle sillä olisi arvoa
• Pohtia, pitivätkö entisajan ihmiset esinettä arvokkaana ja kenelle sillä olisi ollut arvoa
• Pohtia syitä, miksi esineen omistaja olisi suuttunut, jos esine olisi kadonnut tai särkynyt
• Pohtia, onko esinettä käytetty päivittäin tai vain silloin tällöin
• Pohtia, onko esine kuulunut rikkaalle vai köyhälle henkilölle
• Etsiä merkkejä siitä, onko esine tehty käsin vai koneellisesti (Lomake 2)

Oppilaiden havainnot voidaan listata seuraavilla lomakkeilla:

Lomake 3
Lomake 4

Opettaja voi valmistaa kortteja, joissa esitetään väittämiä, jotka joko kuvaavat tai eivät kuvaa esinettä. Oppilaat valikoivat korteista ne esinettä kuvaavat väittämät, jotka he voivat perustella tutkimalla esinettä.

Opettaja voi esimerkiksi laatia tehtävän, joka käsittelee pyöreäpohjaista pulloa. Tehtävässä voi olla seuraavanlaisia väittämiä:
• Tuolloin osattiin valmistaa lasia
• Ihmiset halusivat nähdä, mitä joivat
• Tämä on maitopullo
• Tämä pullo on tehty kahdesta osasta
• Pullontekijä oli nainen/mies
• Pulloa säilytettiin pystyasennossa