Suomalaisia lasitehtaita
Seuraava luettelo suomalaisista lasitehtaista on järjestetty tehtaan toiminnan alkamisvuoden mukaan.

Uudenkaupungin lasitehdas
1681–1685
Tehtaan edeltäjä oli perustettu 1641 Tukholmaan. Tehtaan tuotteista on jäljellä vain pullonpohjia, joissa on kohokuviona tehtailija Melchior Jungin nimikirjaimet.

Åvik
1748–1833, Somero
Tehdas perustettiin lähinnä ikkunalasitehtaaksi, mutta siellä puhallettiin lisäksi talouslasia ja pulloja vihreästä, ruskeasta ja värittömästä massasta. Åvikissa valmistettiin myös luulasiesineitä.

Mariedal
1779–1824, Sipoo
Tehdas valmisti värillisestä ja värittömästä massasta puhallettua talouslasia ja pulloja sekä lisäksi läpinäkymätöntä luulasia.

Metsäkylä
1765–1782, Uusikirkko
Tehdas valmisti ikkunalasia vietäväksi Pietariin.

Kukkola
1771–1882, Johannes
Tehdas tuotti ikkunalasia ja peililasia Venäjälle vietäväksi.

Järmilä
1783–1820, Uusikirkko
Tehdas tuotti ikkunalasia vietäväksi Venäjälle sekä lisäksi talouslasia ja pulloja.

Rokkala
1788–1820, Johannes
Tehdas tuotti aluksi ikkunalasia, mutta siirtyi sitten peililasiin. Varsinainen peililasitehdas aloitti toimintansa 1795.

Leistilä
1801–1865, Uusikirkko
Tehdas tuotti ikkunalasia vietäväksi Venäjälle.

Jäppilä
1802–1846, Uusikirkko
Tehdas tuotti väritöntä ikkunalasia Venäjälle sekä vihreää tuhkalasia kotimaahan.

Tuorsniemi
1771–1868, Ulvila
Tehdas perustettiin ikkunalasitehtaaksi. Ruotsin aikana se tuotti varsin korkeatasoisen värittömän ikkunalasin lisäksi vain vähän pulloja ja yksinkertaista talouslasia, kuten viiliastioita ja juoma- sekä paloviinalaseja. 1860-luvun katovuodet johtivat suuriin menekkivaikeuksiin.

Olhava
1782–1885, Ii
Tehdas valmisti ensisijassa vihreää ikkunalasia, joka ei loppuaikoina enää mennyt kaupaksi. Lisäksi tuotettiin vihreitä ja ruskeita pulloja sekä talouslasia.

Nuutajärvi
1793–, Urjala
Ainoa 1700-luvulla perustettu ja edelleen toimiva lasitehdas Suomessa. Alkuun Nuutajärvi valmisti ikkunalasia, pulloja ja jonkin verran tavallista talouslasia. 1850-luvulla sen tuotteet kohosivat kansainväliselle tasolle. Puristelasin valmistus alkoi 1851 messinkimuotteja käyttäen. Vuonna 1852 aloitti toimintansa höyryvoimalla toimiva lasihiomo. Tehtaassa tuotettiin myös kristallilasia, maitolasia, rubiinilasia ja filigraanilasia. 1890-luvulla keskityttiin yhä enemmän koneelliseen käyttötavaraan. Tehdas yhdistettiin vuonna 1950 Wärtsilä-yhtymään, jonka alaisuudessa se tuotti taide-, kristalli- ja talouslasia suupuhallus- ja puristemenetelmällä. Nykyisin tehdas kuuluu Hackman Designor Oy:hyn ja valmistaa taidelasia.

Inkere 1794–1865, Pertteli
Tehdas valmisti etupäässä pulloja, tölkkejä ja ikkunalasia.

Liikola
1795–1799, Sysmä

Berga
1796–1883, Pirttikylä
Tehdas tuotti ikkunalasia, pulloja, talouslasia sekä runsaasti apteekkilasia. Tarkoituksena oli panostaa määrään. Berga oli 1840-luvulla Suomen suurimpia lasitehtaita, ja sen tuotevalikoima oli varsin laaja: erilaisia pulloja, tölkkejä, karahveja, viini-, juoma-, punssi- ja ryyppylaseja, tuoppeja, suppiloita, lasinappeja, verhorenkaita sekä apteekkilasia (80% tuotannosta). Bergassa valmistettiin myös kaiverrettua lasia.

Grönvik
1812–1907, Mustasaari
Tehtaassa valmistettiin ikkunalasia, pulloja, talous- ja apteekkilasia vihreästä massasta lähinnä Pohjanmaan markkinoille. 1800-luvun alkupuolella Grönvik oli Suomen merkittävin lasitehdas, joka tuotti kaiverruksin koristettuja viini-, juoma- ja punssilaseja sekä neli- ja kahdeksankulmaisia viinipulloja. Puristelasin valmistus alkoi 1844 ja värittömän massan laatua parannettiin. Puristamalla valmistettiin värittömiä punssi- ja juomalaseja sekä kerma- ja sokeriastioita. Grönvik valmisti myös sinistä lasia, jota ennen oli tuotettu vain Åvikissa. Talouslasin valmistus oli laajimmillaan 1800-luvun puolivälissä, jolloin tehdas tuotti karahveja, tuoppeja, pikareita, nuuska-astioita, ruskeita olut- ja viinapulloja, taskumatteja, apteekkilasia, kellonlaseja ja kynttilänjalkoja. Myöhemmin se keskittyi pullojen ja ikkunalasin valmistamiseen, ja oli 1800-luvun loppupuolella Pohjoismaiden tärkein ikkunalasitehdas.

Johannislund 1813–1960 Kiikala
Tehdas tuotti aluksi pulloja, apteekkilasia, yksinkertaista talouslasia, karahveja, juomalaseja, pikareita, sekä ikkunalasia. Tehtaan suuruuden aika oli 1860-luku, jolloin päätuotteena oli ikkunalasi. Vuonna 1863 tuotettiin 250 000 pulloa. 1870-luvulla Johannislund muuttui pullotehtaaksi.

Sälinkää 1814–1890, Mäntsälä
Aluksi tuotettiin ikkunalasia ja pulloja, myöhemmin vain pulloja ja purkkeja. Talouslasin, värittömien juoma-, punssi ja viinilasien, viilikulhojen ja karahvien valmistus aloitettiin 1850-luvulla. 1880-luvulta alkaen Sälinkää tuotti vain yksinkertaisia pulloja ja purkkeja.

Tourula (1824) 1828–1901, Yläne
Tehdas valmisti ikkunalasia, apteekkilasia, pulloja sekä talouslasia värittömästä ja vihreästä massasta sekä lampunlaseja. Myöhemmin se tuotti pelkästään pulloja.

Ojakkala 1843–1872, Vihti
Tehdas tuotti pulloja ja talouslasia vihreästä, tummasta ja värittömästä lasista sekä talouslasia punaisesta lasista.

Sandnäs 1847–1890, Munsala
Ikkunalasin ohella valmistettiin pulloja ja talouslasia.

Kuvaskangas
(1857) 1860–1884, Merikarvia
Ikkunalasin ohella valmistettiin pulloja ja yksinkertaista talouslasia kuten viilivateja, purkkeja ja oluttuoppeja.

Harju (1857) 1860–1874
Vihreästä massasta valmistettiin ikkunalasia, pulloja ja talouslasia.

Iloniemi 1857–1870, Uskela
Tuotteena olivat alunperin olutpullot ja apteekkilasi, myöhemmin valmistettiin myös virvoitusjuomapulloja ja jonkin verran talouslasia.

Arima
(1857) 1864–1918, Pusula
Tuotteina olivat pelkästään pullot. Tuotantoennätys oli 1 200 000 vuonna 1898.

Savero 1858–1899, Sippola
Tehdas toimi Pietarin kaupan turvin. Aluksi valmistettiin talouslaseja ja apteekkipulloja, myöhemmin vain pulloja, myös hiottua lasia.

Kangassaari 1858–1903, Kerimäki
Pulloja valmistettiin Venäjän kauppaa varten. Vuodesta 1892 alkaen puhallettiin myös väritöntä ikkunalasia.

Kalliokoski 1861–1931, Virolahti
Tehdas tuotti erinomaista väritöntä ikkunalasia pääasiassa Venäjälle vietäväksi.

Königstedt 1864–1895, Helsingin pitäjä
Tehdas tuotti pulloja ja yksinkertaista talouslasia. 1870-luvulta lähtien valmistettiin pelkästään ikkunalasia, korkealaatuista väritöntä taffelilasia.

Kotka 1872–1908
Aluksi tehtiin olut- ja portteripulloja. Tehdas muutettiin 1878 ikkunalasitehtaaksi. Myöhemmin se tuotti myös valokuvauslasia.

Utra 1874–1906
Tehdas tuotti pulloja vuoteen 1889, vuodesta 1893 ikkunalasia.

Ratina
1874–1877, Tampere
Tehdas valmisti ikkunalasia.

Skinnarvik
1875–1934
Aluksi tuotettiin sekä pulloja että ikkunalasia, 1870-luvulta alkaen pelkästään ikkunalasia. 1920-luvulla alettiin valmistaa ultraviolettisäteilyä läpäisevää U-lasia ja opaalilasilevyjä. Skinnarvik oli viimeinen puhaltamalla ikkunalasia valmistanut tehdas.

Rauma (Lohtaja) 1875–1879, Himanka
Ikkunalasin lisäksi tehdas tuotti apteekki- ja olutpulloja.

Dahlby 1875–1878, Kemiö
Tehdas valmisti pulloja.

Iittala 1881–, Kalvola
Tehdas suunniteltiin alusta pitäen suuryritykseksi. Tuotantoon kuului talouslasia, kristallia ja apteekkilasia. Tehdas liitettiin 1917 A. Ahlström -yhtiöön, jonka omistaman Karhulan lasitehtaan kanssa tehdyn työnjaon mukaan Iittalassa valmistettiin talous-, taide- ja valaisinlasia. Nykyisin Iittala kuuluu Hackman Designor Oy:hyn.

Pitkäranta
1887–1899, Impilahti
Värittömiä ja tummia pulloja tehtiin Venäjän vientiin. Vuonna 1896 tehtaassa oli 605 työläistä, ja sen tuotanto oli 10 miljoonaa pulloa.

Karhula 1888–
Tehdas tuotti tummia pulloja, apteekkipulloja, talouslasia, lampunlaseja ja puristelasia. Lasinhionta aloitettiin 1889. Värillistä lasia valmistettiin vuodesta 1894. Vuonna 1899 alkoi ikkunalasin valmistus. Tuotannon pääpaino siirtyi pian pulloihin. Tuotteiden laatu parani huomattavasti 1900-luvun alussa. Karhula liitettiin sittemmin A. Ahlström Oy:hyn ja sillä oli työnjako Iittalan lasitehtaan kanssa.

Viiala 1890–1938, Viiala
Tehdas valmisti pulloja sekä jonkin verran talous- ja apteekkilasia. Siihen kuului talouslasihiomo. Viiala oli jonkin aikaa maan kolmanneksi suurin lasitehdas.

Kirkkoniemi 1892–1926, Johannes
Tehdas tuotti hiottua ja hiomatonta peililasia ja erilaista valettua laattalasia. Siihen liittyi peililasihiomo. Vuodesta 1907 valmistettiin ikkunalasia. Kirkkoniemi oli aikanaan alansa suurimpia.

Ristiniemi 1896–1926, Hamina
Tehdas tuotti Ikkunalasia pääasiassa Venäjälle.

Alavus
1901–1910, Alavus
Tuotteena olivat pullot.

Gerknäs
(Kirkniemi) 1908–1925, Lohja
Tehdas tuotti apteekkilasia sekä talouslasia ja kristallia.

Rauma
1910–1925, Rauma
Tuotteena oli ikkunalasi.

Riihimäki
1910–1990
Tehdas tuotti aluksi yksinkertaista talouslasia, myöhemmin myös hiottua talouslasia ja kristallia. Ikkunalasia valmistettiin ensin 1919–1924,ja sen koneellinen valmistus alkoi 1939. Taidelasin valmistajana Riihimäki on ollut merkittävä. Nykyisellään Riihimäellä toimii Suomen Lasimuseo.

Espoo 1912–1922, Espoo
Tehdas tuotti viina- ja maitopulloja, kahtena viimeisenä vuonna ikkunalasia.

Inkeroinen
1916–1917, Inkeroinen
Tehdas tuotti maitopulloja meijerin tarpeiksi.

Salo 1918–1921, Salo
Tuotteena oli apteekkilasi.

Kara
1918–1921, Riihimäki
Tuotteena oli apteekki- ja talouslasi, erikoisalana hiotut ja etsatut lampunlasit.