Oikeus kehitykseen

Oikeus kehitykseen on turvattu kansainvälisissä asiakirjoissa eri tavoin. Perusohje löytyy Ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta.

Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 22 artikla
Jokaisella on yhteiskunnan jäsenenä oikeus sosiaaliturvaan sekä oikeus kansallisten toimenpiteiden ja kansainvälisen yhteistyön kautta kunkin maan järjestelmä ja voimavarat huomioonottaen, nauttia hänen ihmisarvolleen ja hänen yksilöllisen olemuksensa vapaalle kehittymiselle välttämättömiä taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia.

Erityisen tärkeä kansainvälinen asiakirja tässä suhteessa on Julistus oikeudesta kehitykseen (Yleiskokouksen päätöslauselma n:o 41-128, Joulukuun 4. 1986).

Wienin Ihmisoikeuksien maailmankonferenssi (1993) ilmaisee niin ikään selvästi saman ajatuksen kansainvälisen yhteisön osalta vahvistamalla seuraavaa:
1. Ihmisoikeuksien maailmankonferenssi vahvistaa oikeuden kehitykseen, Oikeudesta kehitykseen julistuksen tarkoittamassa mielessä yleisenä ja luovuttamattoman oikeutena ja erottamattomana osana perustavia ihmisoikeuksia.
2. Kuten oikeudesta kehitykseen julistus toteaa on kehityksen mittana ihmisen hyvä.

Ihmisten kehittymisen ja hyvinvoinnin ei siis pitäisi riippua vain yksilön omista vaan myös valtion ja kansainvälisen yhteisön pyrkimyksistä. Tässä on läsnä solidaarisuuden periaate, jonka tulisi ohjata kansallisia ja kansainvälisiä pyrkimyksiä tarjota kaikille maailman kansalaisille taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä etuja sekä yleisesti yhtenäistä kehityspyrkimystä.
Näiden periaatteiden erinomaisesta tärkeydestä huolimatta niiden toteuttamiseen vaadittavia voimavaroja ei aina ole saatavilla; päinvastoin, kehityksen suuntana viime vuosina on ollut, että valtiot ja hallitukset sijoittavat yhä vähemmän varojaan koulutuksen, terveydenhuollon, hoivan ja kodin kaltaisiin yhteiskunnallisiin kohteisiin, mikä muodostaa huomattavan esteen tällaisissa yhteiskunnissa elävien ihmisten tasaveroiselle kehitykselle. Samaan aikaan rauhanomaiseen kansainväliseen yhteistyöhön osoitetut varat ovat suhteellisen pieniä, eivätkä ne auta korjaamaan valtavaa epätasa-arvoisuutta alueellisessa kehityksessä tai riitä lievittämään monien maiden äärimmäistä köyhyyttä.

Nykyään oikeus kehittymiseen nähdään olennaisena muiden ihmisoikeuksien olemassaolon kannalta. Jos ihmisarvon välttämättömiä edellytyksiä ei ole olemassa, on mahdotonta toteuttaa sen enempää muita poliittisia, kulttuurillisia tai kansalaisoikeuksia.

Opiskelutehtäviä