Alkuun

PAKISTAN PANAMA PARAGUAI PERU PORTUGALI PUOLA

 

PAKISTAN

Rohtasin linnoitus (K/1997)
Vuonna 1541 mogulikeisari Humanyun kukisti Sher Shah Surin, joka rakensi tappionsa jälkeen vahvan linnoituksen Rohtasiin, nykyisen Pakistanin strategiselle pohjoisalueelle. Linnoitusta ei koskaan valloitettu ja se on säilynyt ehjänä näihin päiviin. Päälinnoitus koostuu massiivisista muureista, jotka levittäytyvät yli 4 kilometrin matkalle, ja joihin on rakennettu lukuisia bastioneja ja niitä halkovat valtavat porttikäytävät. Rohtasin linnoitus, jota kutsutaan myös Qila Rohtasiksi, on poikkeuksellinen esimerkki keski- ja eteläaasialaisesta, varhaismuslimilaisesta sotilasarkkitehtuurista.

Moenjodaron arkeologiset jäännökset (K/1980)
Induksen laaksossa sijaitsevat suuren Moenjadaron kaupungin jäännökset, kaupungin joka rakennettiin kokonaan polttamattomasta tiilestä kolmannella vuosituhannella ekr. Paikassa löytyy akropolis, johon on rakennettu suuria patoja, suojamuureja sekä alakaupunki on rakennettu tiukkojen sääntöjen mukaan. Kaikki nämä ovat todisteita aikaisesta kaupunkisuunnittelusysteemistä.

Taxila (K/1980)
Saraikalan muinainen neoliittinen hautakumpu, Sirkapin suojavallit 200-luvulta eKr., Sirsukhin kaupunki ensimmäiseltä vuosisadalta jKr. sekä muut jäänteet kertovat tämän Indus-joen varrella sijaitsevan kaupungin eri kehitysvaiheista. Taxilassa näkyy vaikutteita Persiasta, Kreikasta ja Keski-Aasiasta, ja se oli tärkeä buddhalaisen opin keskus 400-luvulta eKr. 100-luvulle jKr.

Takht-i-Bahin buddhalaisrauniot sekä Sahr-i-Bahlolin kaupungin rauniot (K/1980)
Korkean kukkulan laella sijaitsee Takht-i-Bahin ”alkuperän valtaistuin” – buddhalaisluostari, joka on säilynyt kauniina ensimmäiseltä vuosisadalta asti. Lähistön pienen linnoituskaupungin Sahr-i-Bahlolin rauniot ovat peräisin samalta ajalta.

Thattan historialliset monumentit (K/1981)
Thatta toimi muinoin kolmen peräkkäisen dynastian pääkaupunkina, minkä jälkeen sitä hallitsivat Delhin mogulikeisarit. Kaupungin koristelu kesti 400 vuotta, 1300-luvulta 1700-luvulle, ja sen rauniot hautausmaineen tarjoavat ainutlaatuisen kuvan sindiläisestä sivilisaatiosta.

Linnoitus ja Shalamarin puutarhat Lahoressa (K/1981)
Nämä ovat kaksi poikkeuksellista esimerkkiä mogulisivilisaatiosta, jonka kukoistus oli huipussaan keisari Shah Jahanin hallintokauden alla. Linnoitus sisältää palatseja ja marmorista tehtyjä moskeijoja, jotka on koristeltu mosaiikein sekä kultauksin. Lahoren kaupungin lähellä sijaitsevat kolmelle kattoterassille rakennetut elegantit puutarhat majoineen, vesiputouksineen ja suurine ornamentaalisine lampineen ovat vertaansa vailla.



PANAMA

Panamán historiallinen keskusta ja Salón Bolivar (K/1997)
Panamá on ensimmäinen eurooppalaisten asuttama alue Tyynenmeren Amerikan rannikolla. Sen perusti konkvistadori Pedrarias Dávila 1519. Historiallisessa keskustassa, joka kehittyi vuoden 1671 jälkeen, on säilyneenä sen alkuperäinen katukaava; arkkitehtuuri on epätavallinen sekoitus espanjalaista, ranskalaista ja varhaisamerikkalaista tyyliä. Salón Bolivar on El Libertadorin epäonnistunut yritys perustaa monikansallinen mannermaan kongressi 1826.

Portobelon ja San Lorenzon linnoitukset (K/1980)
Nämä panamalaiset linnoitukset Karibian meren rannalla ovat suurenmoisia 1600- ja 1700-lukujen sotilaallisen arkkitehtuurin esimerkkejä ja muodostavat osan Espanjan kruunun rakentamasta puolustussysteemistä. Ne rakennettiin suojaamaan Atlantin ylittävää kauppaa.

Darienin kansallispuisto (L/1981)
Muodostaen sillan kahden uuden maailman mantereen välille Darienin kansallispuisto tarjoaa poikkeuksellisen valikoiman ympäristöjä- hiekkaisia rantoja, kivisiä rannikoita, mangrovemetsiä, soita ja trooppisia metsiä sisältäen huomattavan määrän villielämää.



PARAGUAI

Jesuiittalähetysasemat La Santisima Trinidad de Parana ja Jesus de Tavarangue (K/1993)
Taiteellisen mielenkiinnon lisäksi nämä lähetysasemat kertovat niistä sosiaalisista ja taloudellisista aloitteista, jotka säestivät Río de la Platan käännyttämistä kristinuskoon 1600—1700-luvulla Ignatiuksen veljestön toimesta.



PERU

Cuzcon kaupunki (K/1983)
Perun andeilla sijaitseva Cuzco kehittyi inkahallitsija Pachacutecin aikana moninaiseksi urbaaniksi keskukseksi uskonnolisine ja hallinnollisine toimineen. Sitä ympäröi selvästi hahmotellut alueet, joita käytettiin maanviljelykseen, käsityöläis- ja teolliseen tuotantoon. Espanjalaisten valloitettua sen 1500-luvulla säilytettiin paikan rakenne, mutta sinne rakennettiin barokkikirkkoja ja palatseja intiaanikaupungin raunioille.

Macchu Picchun historiallinen pyhäkkö (L/K/1983)
Mernpinnasta 2 340 metrin korkeudella sijaitseva Macchu Picchu on erittäin kaunis vuoristokohde keskellä trooppista vuoristometsää. Se oli ehkä kaikkein hämmästyttävin inka-ajan kukoistuksen luomus. Kohteen korkeat muurit, terassit ja nousukäytävät on veistetty jatkuvasta jyrkästä kalliosta. Luonnolliset puitteet Andien itäisellä rinteellä yhdistävät Amazonin syvänteet ja sen lajien moninaisuuden.

Chavinin arkeologinen alue (K/1985)
Chavin antoi nimensä kulttuurille, joka kehittyi tässä Perun Andien laaksossa 1500–300 eKr. Arkeologinen alue koostuu terasseista, aukioista ja niitä ympäröivistä hakatusta kivestä tehdyistä rakennelmista. Arkkitehtuuri sekä eri muodoissa toistuva eläinaihe antavat omaleimaisen ilmeen tälle entiselle palvontapaikalle, joka on yksi varhaisimmista ja tunnetuimmista esikolumbialaisista alueista.

Huascaranin kansallispuisto (L/1985)
Cordillera Blancalla, maailman korkeimmalla trooppisella vuoristoalueella, Mount Huascaran kohoaa 6 768 m merenpinnan yläpuolelle. Syvät rotkot, joihin lukuisat kosket syöksevät vettä, jäiset järvet ja rikas kasvillisuus tekevät alueesta silmiähivelevän kauniin. Kansallispuiston suojissa asustavat muiden muassa silmälasi ja andienkondori.

Chan Chanin arkeologinen alue (K/1986)
Chimu-valtakunnan pääkaupunkina toiminut Chan Chan saavutti huippunsa 1400-luvulla, vähän ennen Inkojen valtakautta. Valtava Chan Chan on esikolumbiaaniseen Amerikan suurin kaupunki. Sen suunnittelussa heijastuu tiukka poliittinen ja sosiaalinen strategia: kaupunki on jaettu yhdeksään ’linnoitukseen’ tai ’palatsiin’, joista jokainen muodostaa itsenäisen yksikön.

Manun kansallispuisto (L/1987)
Manun suunnatomassa puolentoista miljoonan hehtaarin puistossa on kasvillisuutta 150 metrin ja jopa 4200 metrin korkeudella merenpinnasta. Trooppinen metsä alemmilla alueillaan kattaa ainutlaatuisen valikoiman eläin ja kasvilajeja. Noin 850 lintulajia on tunnistettu ja harvinaiset lajit kuten jättiläissaukko ja jättiläisvyötiäinen ovat löytäneet turvapaikan sieltä. Myös jaguaareja nähdään puistossa usein.

Liman historiallinen keskus (K/1988/1991)
Useiden maanjäristyksien vaurioittamanakin tämä ’kuninkaiden kaupunki’ oli puoleenväliin 1700-lukua espanjalaisten vallan aikainen pääkaupunki ja tärkein kaupunki Etelä-Amerikassa. Monet sen rakennuksista kuten San Franciscon luostari ovat paikallisen työväen ja vanhan mantereen johtajien yhteityön tuloksia.

Rio Abiseon kansallispuisto (L/K/1990/1992)
Puisto perustettiin vuonna 1983 suojelemaan Andien tämän osan sademetsille tyypillistä eläin- ja kasvikuntaa, joka on erittäin kotoperäistä. Ainoastaan Rio Abiseossa asustaa keltahäntävilla-apina, jonka luultiin kuolleen sukupuuttoon. Vuonna 1985 aloitettu tutkimus on paljastanut jo 36 arkeologista aluetta 2 500 - 4 000 metrin korkeudessa. Löydöt antavat hyvän kuvan yhteiskunnasta ennen Inkojen aikaa.

Nascan ja Pampas de Jumanan viivapiirrokset (K/1994)
Nascan ja Pampas de Jumanan viivapiirrokset sijaitsevat n. 450 km² alueella Perun kuivalla rannikkotasangolla, n. 400 km Limasta etelään. Viivapiirrokset ovat peräisin ajalta 500 eKr.-500jKr. ja ne ovat määränsä, laatunsa, kokonsa ja jatkuvuutensa puolesta yksi arkeologian suurista arvoituksista. Osa piirroksista esittää eläviä olentoja, kasveja ja mielikuvitushahmoja, kun taas toiset ovat useita kilometrejä pitkiä geometrisiä kuvioita. Piirrosten uskotaan kuuluneen astronomiaan liittyviin rituaaleihin.

Arequipan kaupungin historiallinen keskusta (K/2000)
Tuliperäisestä sillar-kivestä rakennetun Arequipan historiallisessa keskustassa yhdistyvät eurooppalaiset ja paikalliset rakennustekniikat ja piirteet, joita siirtomaaherrojen ja kriollo- ja intiaanimuurarien ihailtava työnjälki ilmentää. Tämä vaikutusten yhdistelmä näkyy kaupungin vankkatekoisissa muureissa, kaarikäytävissä ja holveissa, sisäpihoissa ja avoimissa tiloissa sekä julkisivujen pikkutarkassa barokkikoristelussa.



PORTUGALI

Côalaakson esihistoriallinen kalliotaide (K/1998)
Tämä kalliokaiverruskeskittymä nuoremmalta paleoliittiselta kaudelta, 22000–10000 eKr., on maailman ainutlaatuisin esimerkki varhaisesta ihmisen taiteellisesta luovuudesta tässä muodossa.

Azoreitten Angra do Heroismon keskiosat (K/1983)
Azoreitten saaristossa sijaitseva Angra do Heroismo oli pakollinen poikkeamissatama 1400-luvulta 1800-luvulle, jolloin keksittiin höyrylaivat. Kaupungin 400-vuotiset San Sebastianin ja San Juan Baptistan linnoitukset ovat ainutlaatuinen esimerkki sotilasarkkitehtuurista. Angra vahingoittui maanjäristyksessä 1980 ja sen restaurointityöt jatkuvat edelleen.

Hieronymiteksen luostari ja Belemin torni Lissabonissa (K/1983)
Lissabonin sataman suulla sijaitseva Hieronymiteksen luostari, jonka rakentaminen aloitettiin 1502, on portugalilaista taidetta parhaimmillaan. Lähellä oleva Belemin torni, joka rakennettiin Vasco de Gaman löytöretken muistoksi, puolestaan muistuttaa suurista merenkulkulöydöistä, jotka loivat perustan uudelle maailmalle.

Batalhan luostari (K/1983)
Portugalilaiset voittivat kastilialaiset Aljubarrotan taistelussa 1385. Sen kunniaksi rakennettiin Batalhan dominikaaniluostari, joka pysyi Portugalin monarkian käytössä yli 200 vuotta. Erityisesti kuninkaallisessa pylväskäytävässä näkyy manuelismitaiteesta vaikutteita saanut normannilais-goottilainen tyyli, joka alkoi Batalhan luostarista - tyylin mestariteoksesta.

Kristuksen luostari Tomarissa (K/1983)
Tomarin temppeliherrojen luostari, joka muutettiin Kristuksen veljeskunnan luostariksi 1344, rakennettiin alun perin Reconquistan muistoksi. Manuelismin kaudella luostarin merkitys muuttui kuitenkin päinvastaiseksi, kun se alkoi symbolisoida Portugalin avautumista muille kansoille.

Évoran historiallinen keskusta (K/1986)
Tämän museokaupungin juuret ulottuvat aina Rooman aikaan ja se saavutti huippunsa kulta-ajalla 1400-luvulla, jolloin kaupungista tuli Portugalin kuninkaiden asuinpaikka. Évoran tekevät ainutlaatuiseksi 1500–1700-luvulla rakennetut kalkkimaalatut talot, joita koristavat takorautaportit ja azulejot eli kaakelilaatat. Évoran monumentit vaikuttivat suuresti portugalilaiseen arkkitehtuuriin Brasiliassa.

Alcobaçan luostari (K/1989)
Kuningas Alfonso I perusti Lissabonista pohjoiseen sijaitsevan Santa Maria d?Alcobaçan luostarin 1100-luvulla. Luostarin koko, arkkitehtonisten tyylien selkeys, kauneus ja huolellinen rakennustyö tekevät siitä goottilaisen cistersiläistaiteen mestariteoksen.

Sintran kulttuurimaisema (K/1995)
Sintrasta tuli 1800-luvulla Euroopan ensimmäinen romanttisen arkkitehtuurin keskus. Ferdinand II muutti rapistuneen luostarin linnaksi, jossa käytettiin uutta romantiikan pehmeyttä yhdistettynä goottilaisiin, egyptiläisiin, maurilaisiin ja renessanssielementteihin. Samaa tyyliä on käytetty myös puistossa, jonne on istutettu sekä paikallisia että eksoottisia puita. Ympäröivään Serraan rakennetuilla romanttisilla ylimystön tiloilla on ainutlaatuisia yhdistelmiä puistoja ja puutarhoja, jotka antoivat vaikutteita maisemarakentamiselle ympäri Eurooppaa.

Oporton historiallinen keskusta (K/1996)
Oporto rakennettiin Douro-joen ylle kohoavien kukkuloiden rinteille. Yli tuhatvuotinen kaupunkimaisema on ainutlaatuinen. Oporto kasvaa jatkuvasti, mille on osaksi syynä meri (roomalaiset antoivat kaupungille nimen Portus, satama). Tämä näkyy lukuisissa ja monenlaisissa monumenteissa - katedraalista roomalaisine kuorineen uusklassisen pörssin kautta Santa Claran kirkkoon, joka on Portugalille tyypilliseen tapaan manuelistinen.

Madeiran laakeripuumetsät (L/1999)
Kohde on ainutlaatuinen jäänne ennen laajalle levinneestä laakeripuumetsästä: se on maailman suurin elossa oleva laakeripuuesiintymä ja 90 % siitä arvellaan olevan alkuperäistä metsää. Siellä esiintyy suuri määrä kasveja ja eläimiä, joista monet lajit ovat kotoperäisiä, kuten madeirankyyhky.

Alto Douron viinialue(K/2001)
Paikalliset maanomistajat ovat tuottaneet viiniä Alto Douronissa noin 2000 vuotta. 1700-luvulta lähtien on seudun portviini ollut laadultaan maailmankuulua. Tämä pitkä perinne on tuottanut ainutlaatuisen kulttuurimaiseman, jonka kauneudessaan heijastelee myös teknologista, sosiaalista ja kaupallista kehitystä.



PUOLA

Torunin keskiaikainen kaupunki (K/1997)
Torunin kaupungin juuret juontavat Saksalaiseen ritarikuntaan, joka rakensi sinne linnan 1200-luvun puolivälissä Preussin valloituksen ja kristinuskoon käännyttämisen tukikohdaksi. Torunista kehittyi pian tärkeä hansakaupunki, josta kertovat lukuisat, upeat, julkiset ja yksityiset rakennukset 1300–1400 -luvulta. Ne sijaitsevat säilyneinä vanhassa ja uudessa kaupungissa todisteina Torunin merkittävyydestä.

Saksalaisen ritarikunnan linna Malborkissa (K/1997)
Kun Saksalaisen ritarikunnan johtokeskus siirtyi Venetsiasta silloiseen Marienburgiin, siellä ollutta linnaa laajennettiin ja koristettiin. Siitä tuli keskiaikaisen tiililinnan hienoin esimerkki. Myöhemmin linna rapistui, mutta 1800-luvulta 1900-luvun alkuun sitä restauroitiin huolellisesti, jolloin kehittyivät yleisimmät nykyiset entisöintitekniikat. Toisen maailmansodan aikana linna tuhoutui jälleen pahoin, mutta se entisöitiin uudelleen edellisten restauroijien tekemien tarkkojen piirustusten avulla.

Krakovan historiallinen keskusta (K/1978)
Puolan entinen pääkaupunki Krakova sijaitsee Wawelin lähellä, 250 km Varsovasta kaakkoon. Krakovan historiallinen keskusta on vaikuttava. Se koostuu kahdesta osasta: etelässä sijaitsevalla keskiaikaisella Kazimierzin alueella on 1300-luvulla rakennettuja linnoituksia, ja 1200-luvulta peräisin olevalla Krakovan alueella ovat Euroopan suurin toriaukio, kaupungintalo, Jagiellonian yliopisto, kuninkaanlinna ja San Waclawin katedraali, jonne on haudattu Puolan kuninkaat.

Wieliczkan suolakaivos (K/1978)
Wielicz-Bochnizin vuorisuolavarastoa on hyödynnetty aina 1200-luvulta alkaen. Yli yhdeksänkerroksisissa ja 300 km pitkillä kaivoskäytävillä on kuuluisia taideteoksia, alttareita ja suolaveistoksia. Wieliczka tarjoaa kiehtovan pyhiinvaellusmatkan teollistumisen historiaan.

Auschwitzin keskitysleiri (K/1979)
Auschwitz-Birkenaun vahvistetut seinät, piikkilanka-aidat, parakit, hirsipuut, kaasukammiot ja polttouunit ovat edelleen jäljellä todistamassa Hitlerin kansanmurhaa tällä kolmannen valtakunnan suurimmalla keskitysleirillä. Neljä miljoonaa ihmistä, heidän joukossaan suuri määrä juutalaisia, kidutettiin hengiltä Auschwitz-Birkenaussa, joka on ihmisen julmuuden karmein symboli.

Varsovan historiallinen keskusta (K/1980)
Elokuussa 1944, toisen maailmansodan aikana, natsijoukot tuhosivat yli 85 % Varsovan 1700-luvulla rakennetusta keskustasta. Sodan jälkeen asukkaat aloittivat viisivuotisen jälleenrakennuskampanjan, jonka tuloksena kirkot, palatsit ja torialueet ovat alkuperäisessä kunnossa. Varsovan keskusta on ainutlaatuinen esimerkki kokonaisen ajanjakson, 1200–1900-luvun, täydellisestä uudelleenrakentamisesta.

Zamoscin vanha kaupunki (K/1992)
Sotapäällikkö Jan Zamoysky perusti Zamoscin 1500-luvulla Länsi- ja Pohjois-Euroopan sekä Mustanmeren yhdistävälle kauppareitille. Kaupunki rakennettiin barokkikaudella, ja arkkitehtinä toimi padualainen Bernando Morando. Rakentamisessa otettiin mallia Italian kauppakaupungeista, ja Zamosc on täydellinen esimerkki 1500-luvun lopun renessanssikaupungista, joka on säilynyt alkuperäisessä muodossaan. Sen linnoituksissa ja lukuisissa rakennuksissa yhdistyvät italialaiset ja keskieurooppalaiset perinteet.

Kalwaria Zebrzydowska: arkkitehtuuri- ja puistomaisema sekä pyhiinvaelluspuisto (K/1999)
Kalwaria Zebrzydowska on erittäin kaunis kulttuurimaisema, johon tuovat hengellisyyttä Kristuksen kärsimykseen ja Neitsyt Marian elämään liittyvät symboliset paikat. Alue suunniteltiin 1600-luvun alussa ja se on pysynyt miltei koskemattomana. Kalwaria Zebrzydowska on edelleen pyhiinvaelluskohde.

Rauhan kirkot Jaworissa ja Swidnica(K/2001)
Rauhan kirkot Jaworissa ja Swidnicassa ovat Euroopan suurimmat ristikkorakenteiset uskonnolliset rakennukset, ovat rakennettu entisen Sleesian alueella 1600-luvun puolessa välissä Westfalenin rauhan jälkeisten uskonnollisten kiistojen tuoksinassa. uskonnollisten paineiden puristuksissa Rauhan kirkot olivat todistamassa pyrkimyksiä uskonnolliseen vapauteen ja ovat samalla harvinaisia luterilaisen ideologian ilmentymiä perinteisesti katollisen kirkon vaikutusalueella.

Guimarães:in historiallinen keskusta(K/2001)
Guimarães:in historiallinen keskusta on liitetty portugalilaisten kansallistunteen nousuun 1100-luvulla. Kohde on autenttinen, ainutlaatuisen hyvin säilynyt esimerkki, keskiaikaisen asutuksen kehityksestä moderniksi kaupungiksi. Sen rikas rakennustyyppien kirjo on oiva esimerkki portugalilaisen arkkitehtuurin kehityksestä 1400-luvulta aina 1800-luvulle saakka. Merkittävää on myös esisijaisesti perinteisten rakennusmateriaalinen ja – tekniikoiden käyttö.