UGANDA

Rwenzorin vuorten Kansallispuisto (L/1994)
Puisto sijaitsee läntisessä Ugandassa ja se käsittää lähes 100000 hehtaarin alueen. Se myös sulkee sisäänsä suurimman osan Rwenzorin vuoriketjusta. Tähän vuoriketjuun kuuluu Afrikan kolmanneksi korkein vuorenhuippu, Mount Margherita (5,109m). Seutu jäätikköineen, järvineen ja vesiputouksineen on Afrikan kauneimpia vuoristoalueita. Puisto toimii monien uhanalaisten eläin- ja kasvilajien tyyssijana. Muun muassa harvinainen jättiläiskanerva kasvaa seudulla.

Bwindin läpitunkematon Kansallispuisto (L/1994)
Bwindin puisto sijaitsee lounaisessa Ugandassa, tasangon ja vuoristometsien risteyksessä. Se kattaa 32000 hehtaarin alueen ja on tunnettu poikkeuksellisesta biodiversiteetistään. Siellä elää yli 160 puulajia ja yli sata lajia saniaisia. Puistossa asustaa monia uhanalaisia lajeja, kuten vuorigorilla. Samoin monenlaisia lintuja ja perhosia liihottelee puiston suojissa.

Bugandan kuninkaiden haudat Kasubi:ssa (K/2001)
Bugandan kuninkaiden haudat Kasubi:ssa käsittävät lähes 30 hehtaarin alueen kukkulan rinteellä Kampalan paikkakunnassa. Suurin osa kohteesta on perinteisillä menetelmillä viljeltyä maaseutua. Alueen sydämessä kukkulan laella sijaitsi vuonna 1882 rakennettu Bugandan Kabakas:in palatsi, joka muutettiin hautausmaaksi vuonna 1884. Neljä kuninkaallista hautaa sijaitsevat Muzibu Azaala Mpangassa, puolipallon muotoisessa rakennuksessa. Se on suurenmoinen arkkitehtoninen esimerkki rakennuksesta, joka on rakennettu orgaanisista materiaaleista. Rakennus kupoleineen on rakennettu pääasiassa puusta, oljista, ruoista, vitsaksista ja rappauksesta. Kohteen merkittävyys piilee kuitenkin sen edustamissa aineettomissa arvoissa, kuten uskomuksissa, hengellisyydessä ja identiteetissä.

UNKARI

Budapest, Tonavan ranta ja Budan linna ympäristöineen (K/1987)
Budapestissä sijaitsevien monumenttien rauniot, kuten roomalainen kaupunki Aquincum ja Budan goottilainen linna, joiden arkkitehtuurissa on vaikutteita monilta aikakausilta, muodostavat kaupunkimaiseman, joka on yksi maailman harvinaisimmista ja kertoo elävästi Unkarin pääkaupungin historiasta.

Maalaiskylä Hollokö (K/1987)
Tämä kylä on ainutlaatuinen esimerkki tarkoituksella säilytetystä perinteisestä asutuksesta. Se kehittyi pääasiassa 1600-1700-luvulla ja on elävä esimerkki maaseutuelämästä ennen 1900-luvun maatalousvallankumousta.

Pannonhalman tuhatvuotinen benediktiiniluostari ympäristöineen (K/1996)
Ensimmäiset benediktiinimunkit asettuivat Pannonhalmaan 996. He käännyttivät Unkarin kansaa, perustivat maan ensimmäisen koulun ja kirjoittivat ensimmäisen unkarinkielisen tekstin 1055. Perustamisestaan lähtien tämä luostariyhteisö on edistänyt kulttuuria ympäri Keski-Eurooppaa. Luostarin tuhatvuotinen historia näkyy sen peräkkäisissä arkkitehtuurityyleissä. Vanhin rakennus, joka on peräisin vuodelta 1224, on edelleen luostariyhteisön käytössä ja toimii myös kouluna.

Hortobágyn kansallispuisto (K/1999)
Hortobágyn pustan kulttuurimaisema on laaja tasanko- ja suoalue Itä-Unkarissa. Paimenyhteiskunta on käyttänyt perinteisiä maankäytön menetelmiä, kuten laiduntamista, jo yli 2000 vuotta.

Pécsin (Sopianaen) varhaiskristillinen hautausmaa (K/2000)
Neljännellä vuosisadalla ajanlaskumme alun jälkeen roomalaisen Sopianaen provinssikaupungin (nykyiseen Pécsin) hautausmaalle rakennettiin merkittävä ryhmä koristeltuja hautoja. Ne ovat tärkeitä sekä rakenteellisesti ja arkkitehtonisesti, koska ne rakennettiin maan alle ja toimivat sekä hautakammioina ja muistokappeleina, että taiteellisessa mielessä, koska niitä koristavat rikkaat kristillisiä aiheita kuvaavat seinämaalaukset.

Tokajin viinialueen kulttuurimaisema (K/2002)
Tokajin kulttuurimaisema todistaa havainnollisesti viinin tuotannon pitkää historiaa tällä jokilaaksojen ja matalien kukkuloiden sävyttämällä alueella. Viinitarhojen, maatilojen, kylien, pienten kaupunkien ja niiden historiallisten viinikellareiden konstikkaasti yhtyeenkutoutunut verkosto antaa kuvan Tokajin kuuluisien viinien tuotannon jokaisesta vaiheesta. Tämän viinin laatu ja valmistustapa on ollut tarkasti säänneltyä jo lähes kolme vuosisataa.

UNKARI JA SLOVAKIA

Aggtelekin ja Slovakian karstimaan luolat (L/1995)
Alueen muodostumat ovat moninaisia ja keskittyneet rajatulle alueelle; tähän mennessä kohteesta on löytynyt 712 luolaa. Näin se muodostaa tyypillisen lauhkean vyöhykkeen karstimaan. Koska luolissa näkyy erittäin harvinainen yhdistelmä trooppisen ja jääkauden aikaisen ilmaston vaikutuksia, ne tarjoavat mahdollisuuden tutkia geologista historiaa yli kymmenien miljoonien vuosien ajalta.

UKRAINA

Sofian tuomiokirkko ja Kievo-Petšerskin lavra Kiovassa (K/1990)
Kiovan Sofian tuomiokirkko suunniteltiin kilpailemaan Konstantinopolin samannimisen katedraalin kanssa. 1000-luvulla rakennettu kirkko symboloi ”uutta Konstantinopolia” – Kiovan Kristillisen ruhtinaskunnan pääkaupunkia – alueella, joka käännytettiin Pyhän Vladimirin kastamisen jälkeen 988. Kievo-Petšerskin lavra oli älyllinen ja hengellinen keskus, joka vaikutti merkittävästi ortodoksisuuden leviämiseen Venäjällä 1600—1800-luvuilla.

L’vivin historiallinen keskusta (K/1998)
L’vivin kaupunki perustettiin keskiajan lopussa ja se kukoisti hallinnon, uskonnon ja kaupan keskuksena satoja vuosia. Kaupungin keskiaikainen keskusta on säilynyt alkuperäisessä muodossaan - erityisesti jäljet L’vivissä asuneista erillisistä etnisistä yhteisöistä sekä lukuisat upeat barokki- ja sitä seuranneiden tyylien rakennukset.

URUGUAY

Colonia del Sacramenton historiallinen kortteli (K/1995)
Portugalilaiset perustivat Colonia del Sacramenton Rio de la Platan varrelle puolustukseksi Espanjan valtakuntaa vastaan vuonna 1680. Kaupungin omistuksesta kiisteltiin vuosisata, kunnes portugalilaiset menettivät sen. Juhlavuus ja kodikkuus sekoittuvat historiallisessa kaupunkimaisemassa, joka on esimerkki portugalilaisten, espanjalaisten ja kolonialismin jälkeisen ajan tyylien onnistuneesta yhdistämisestä.

UUSI-SEELANTI

Te Wahipounamu (L/1990)
Tämän lounaisessa Uudessaseelannissa sijaitsevan puiston vuonot, kalliorannat, pilviä hipovat kallioseinämät, järvet ja vesiputoukset ovat jääkausien muokkaamia. Kaksi kolmasosaa puiston pinta-alasta on etelänpyökkien ja jopa 800-vuotiaiden Podocarpusten peitossa. Te Wahipounamun suojissa elävät myös maailman ainoa alppipapukaija kea sekä uhanalainen, suuri lentokyvytön lintu takahe.

Tongariron kansallispuisto (L/K/1990/1993)
Maailmanperintölistalle vuonna 1993 hyväksytty Tongariro on listan ensimmäinen kulttuurimaisemakohde. Puiston siimeksessä olevilla vuorilla on kulttuurista ja uskonnollista merkitystä maoreille: ne symbolisoivat kansan hengellistä yhteyttä luontoon. Tongarirossa on aktiivisia ja sammuneita tulivuoria sekä moninaisia ekosysteemejä, ja sen maisemat ovat äärimmäisen kauniita.

Uuden-Seelannin subantarktiset saaret (L/1998)
Tämä maailmanperintökohde koostuu viidestä Etelämeren saaristosta, jotka muodostavat Uuden-Seelannin kaakkoisosan: Snares, Bountysaaret, Aucklandsaaret ja Campbellinsaari. Antarktiksen läheisyyden, subtrooppisen ilmaston ja meren läheisyyden vuoksi saaret ovat erittäin tuottoisia, niiden luonto on vaihtelevaa, ja niillä asuu lukematon määrä eri eläinlajeja, kuten myös kotoperäisiä lintuja, kasveja ja selkärangattomia. Saaret ovat ainutlaatuisia erityisesti niillä pesivien eri valtamerilintujen ja pingviinien poikkeuksellisen suuren lukumäärän vuoksi. Alueella voi nähdä jopa 126 lintulajia, joista 40 kuuluvat merilintuihin. Näistä viisi lajia ei pesi missään muualla kuin Uudessa-Seelannissa.

UZBEKISTAN

Itchan Kala (K/1990)
Itchan Kala on n. 10 m korkeilla tiilimuureilla ympäröity kaupunki vanhalla Khiva-keitaalla, jossa karavaanarit lepäsivät viimeisen kerran ennen kuin he ylittivät autiomaan matkatessaan Iraniin. Vaikka alueella on jäljellä vain muutama todella vanha monumentti, se on yhtenäinen ja hyvin säilynyt esimerkki Keski-Aasian muslimiarkkitehtuurista. Muutamien monumenttien joukossa ovat vaikuttava Djuman moskeija sekä kahden upean palatsin mausoleumit ja médersat. Palatsit rakennutti Alla-Kulli-Khan 1800-luvulla.

Bukharan historiallinen keskusta (K/1993)
Silkkitielle rakennettu Bukhara on yli 2000 vuotta vanha. Se on säilynyt suurilta osin eheänä ja onkin täydellisin esimerkki keskiaikaisesta kaupungista Keski-Aasiassa. Mielenkiintoisten monumenttien joukossa ovat kuuluisa Ismail Samanin hautakammio - 900-luvun muslimiarkkitehtuurin mestariteos - sekä lukuisia 1600-luvulta peräisin olevia médersoja.

Shakhrisyabzin historiallinen keskusta (K/2000)
Shakhrisyabzin historiallinen keskusta sisältää joukon poikkeuksellisia muistomerkkejä ja ikivanhoja kortteleita, jotka todistavat kaupungin maallisesta kehityksestä, etenkin sen kukoistuskaudesta Timurin vallan aikana 1400-luvulla.

Samarkand- Kulttuurien risteys (K/2001)
Samarkandin historiallinen kaupunki on maailman kulttuurien sulatusuuni. 600-luvulla perustettu Samarkand koki tärkeimmän kehityskautensa 1300–1400-luvuilla Timurien aikakaudella. Suurimpiin monumentteihin lukeutuvat Registanin moskeija ja madrasash:it, Bibi-Khanumin moskeija, Shakhi-Zinda asuinalue(vankileiri) ja Gur-Emirin kokonaisuus ja kuin myös Ulugh-Begin tähtitorni.