MADAGASCAR

The Royal Hill of Ambohimanga (K/2001)
The Royal Hill of Ambohimanga käsittää kuninkaallisen kaupungin, hautapaikan ja erinäisiä pyhiä paikkoja. Siihen liitetään voimakkaita kansallisen identiteetin tunteita ja kohde on säilyttänyt asemansa hengellisenä ja pyhänä paikkana, niin rituaalin harjoittamisessa, kuin suuren yleisön mielikuvissa, viimeiset 500 vuotta. Se on vieläkin uskomuksen harjoittamispaikka, jonne saapuu pyhiinvaeltajia Madagaskarilta ja muualta.

MAKEDONIA

Ohridin kaupunki ympäristöineen (L/K/1980)
Ohrid-järven (lisätty maailmanperintölistalle 1979) rannalla sijaitseva Ohridin kaupunki on yksi Euroopan vanhimmista ihmisasutuksista. Kaupunki on rakennettu pääosin 600–1800-luvulla, ja siellä sijaitsee maailman vanhin slaaviluostari St. Pantelejmon sekä yli 800 bysanttilaisikonia, jotka on maalattu 1000–1300-luvulla. Ne muodostavat Moskovan Tretiakov-gallerian kokoelman jälkeen maailman tärkeimmän ikonikokoelman.

MALI

Djennén vanhat kaupungit (K/1988)
Djenné on ollut asutettuna vuodesta 250 eKr. lähtien. Siitä kehittyi kauppakeskus ja Saharan kultakaupan linkki. 1400—1500-luvulla Djennéstä tuli yksi islaminuskon levityksen hengellisiä keskuksia. Perinteiset talot, joita on säilynyt lähes 2000, on rakennettu kummuille (toguere). Näin ne ovat turvassa kausittaisilta tulvilta.

Timbuktu (K/1988)
Maineikkaan Sankoren yliopiston kotipaikkana Timbuktu oli 1400- ja 1500-luvuilla hengen ja älyn pääkaupunki, sekä islaminuskon laajentamisen keskus Afrikassa. Timbuktun kolme moskeijaa, Djingareyber, Sankore ja Sidi Yahia, kertovat Timbuktun Kulta-ajasta. 1500-luvulla tehdystä entisöinnistä huolimatta moskeijoita uhkaa hiekkarapautuminen.

Bandiagaran kallio (Dogonien maa) (L/K/1989)
Nämä kallionjyrkänteet suojelevat kauniita rakennelmia, kuten taloja, viljavarastoja, alttareita, pyhätöitä, erilaisia tapaamispaikkoja, jotka ovat vuosisatoja olleet perinteisen, maallisen Dogokulttuurin sielu. Bandiagara on yksi vaikuttavimmista seuduista Länsi-Afrikassa.

MALTA

Hal Saflienin hypogeum (K/1980)
Hal Saflieni on jättiläismäinen maanalainen laitteisto, jolla on nostettu valtavia korallikalkkilohkareita n. 2 500 eKr. Mahdollisesti pyhäkkönä ollut hypogeum on toiminut hautausmaana esihistoriallisista ajoista lähtien.

Vallettan kaupunki (K/1980)
Maltan pääkaupunki Valletta liittyy läheisesti Jerusalemin pyhän Johanneksen ritarikunnan sotilaalliseen ja hyväntekeväisyystoimintaan. Vuosien saatossa Vallettaa ovat hallinneet foinikialaiset, kreikkalaiset, karthagolaiset, roomalaiset, bysanttilaiset, arabit sekä pyhän Johanneksen ritarikunta, mikä näkyy kaupungissa. 55 hehtaarin alueella on 320 monumenttia, mikä tekee siitä maailman tiheimmän historiallisen keskittymän.

Maltan megaliittiset temppelit (K/1980/1992)
Maltan ja Gozon saarilla sijaitsee seitsemän megaliittistä temppeliä, joista jokaisella on takanaan oma kehityshistoria. Gozon Ggantija-rakennuskompleksi on kuuluisa yli-inhimillisistä saavutuksistaan, jotka ovat peräisin pronssikaudelta. Maltalla sijaitsevat Hagar Qinin, Mnajdran ja Tarxienin temppelit ovat ainutlaatuisia arkkitehtonisia mestariteoksia, ottaen huomioon materiaalien rajoittuneisuus. Ta´Hagrat- ja Skorba -rakennuskokonaisuudet kertovat temppeliperinteen kehityksestä Maltalla.

MAROKKO

Fésin medina (K/1981)
800-luvulla perustetun Fésin ensimmäinen kukoistuskausi oli 1300-luvulla merinidien hallitessa kaupunkia ja toinen 1600-luvulla. Kun ranskalaiset tekivät Rabatista uuden pääkaupungin 1912, Fésin poliittinen valta romahti. Kahden kuuluisan moskeijan, Al-Qarawiyinin ja Al-Andalusin, ympäröimä Fés on kuitenkin edelleen uskonnollisesti ja kulttuurisesti merkittävä.

Marrakechin medina (K/1985)
Vuosina 1071–1072 perustettu Marrakech oli almoravidien ja myöhemmin almohadien pääkaupunki. Eloisassa medinassa on monia arkkitehtuurin mestariteoksia: muurit, valtavat portit, Kutubiya-moskeija 77-metrisine minareetteineen, Saadien haudat ja tyypilliset vanhat talot.

Ait-Ben-Haddoun Ksar (K/1987)
Ksar, korkeiden muurien ympäröimä rakennusrykelmä, on perinteistä esi-Saharan aluetta. Ait-Ben-Haddou on esimerkillinen eteläisen Marokon arkkitehtuurin ilmentymä.

Historiallinen kaupunki Meknes (K/1996)
Almoravidihallitsijat perustivat Meknesin 1000-luvulla sotilaskaupungiksi ja siitä tuli Marokon pääkaupunki sulttaani Moulay Ismaïlin hallituskaudella (1672–1727). Tämä alauiittidynastian perustaja rakennutti Meknesistä vaikuttavan espanjalais-maurilaistyylisen kaupungin, jota ympäröivien muurien valtavat ovet ovat harmoninen sekoitus islamilaisia ja eurooppalaisia tyylejä 1600-luvun Maghrebissa.

Volubilisin arkeologinen alue (K/1997)
Volubilis perustettiin Mauritanian pääkaupungiksi toisella vuosisadalla eKr. Siitä kehittyi Rooman valtakunnan tärkeä etuvartioasema ja sitä kaunistamaan rakennettiin monia upeita rakennuksia. Huomattava osa kaupungista on säilynyt tällä arkeologisella alueella, joka sijaitsee hedelmällisellä viljelysmaalla.

Tétouanin medina (K/1997)
Tétouan (joka ennen tunnettiin nimellä Titawin) oli tärkeä kaupunki islamilaisella kaudella, koska se toimi päälinkkinä Marokon ja Andalusian välillä. Uudelleenvalloituksen jälkeen espanjalaisten ryöstämät alueen pakolaiset rakensivat kaupungin uudelleen. Tämä on hyvin nähtävissä kaupungin arkkitehtuurissa, jossa on voimakkaita andalusialaisia vaikutteita. Tétouan on yksi Marokon pienimmistä medinoista, mutta se on epäilemättä niistä täydellisimpänä säilynyt ja pysynyt parhaiten ulkopuolisten vaikutteiden ulottumattomissa.

Essaouiran Medina (aikaisemmin Mogador) (K/2001)
Essaouira on erityislaatuinen esimerkki 1700 – luvun kaupunkilinnoituksesta. Se on rakennettu aikansa Pohjois-Afrikassa olevan eurooppalaisen sotilasarkkitehtuurin periaatteiden mukaisesti. Perustamisestaan saakka se on ollut merkittävä markkinasatama yhdistäen Saharan takamaat Eurooppaan ja muualle maailmaan.

MAURITANIA

Ouadane, Chinguetti, Tichitt ja Oualata (K/1996)
Nämä muinaiset kaupankäynnin ja uskonnon keskuskaupungit, jotka perustettiin 1000- ja 1100-luvuilla, palvelivat Saharan läpi kulkevia karavaaneja ja muodostuivat islamilaisen kulttuurin merkittäviksi keskuspisteiksi. Kaupungit ovat taitavasti vaalineet 1100–1500 luvuilla rakennettuja urbaaneja rakennelmia. Taloja patioineen rakennettiin kapeille kaduille, moskeijan ympärille. Ne edustavat länsi-Saharan perinteisen paimentolaiskulttuurin elämäntapaa.

MEKSIKO

Palenquen esikolumbiaaninen kaupunki ja kansallispuisto (K/1987)
Palenque eli kultakauttaan 400–600 eKr. Se on klassisen kauden maya-pyhäkköjen huippuesimerkki ja sen vaikutus ulottui läpi koko Usumacintan jokialueen. Mayaintiaanien nerokas luovuus on nähtävissä rakennusten eleganssissa ja korkeassa laadussa sekä hienostuneissa reliefeissä, joihin on veistetty heimon mytologiaa.

México ja Xochimilcon historialliset keskukset (K/1987)
Espanjalaiset rakensivat Méxicon 1500-luvulla vanhan atsteekkien pääkaupungin, Tenochtitlanin, raunioille. Tänään se on yksi suurimmista ja tiheimmin asutetuista kaupungeista maailmassa. Viiden atsteekkitemppelin lisäksi Méxicossa on katedraali sekä 1800- ja 1900-luvuilla rakennettuja mahtavia rakennuksia, kuten Palacio de las Bellas Artes. 28 km päässä sijaitseva Xochimilco on kanaaliverkostoineen ja tekosaarineen ainutlaatuinen todiste asteekkien yrityksistä sopeutua vaativaan ympäristöön.

Teotihuacan esikolumbiaaninen kaupunki (K/1987)
Teotihuacan on seitsemän ensimmäisen vuosisadan aikana rakennettu pyhä kaupunki – ”paikka, jossa jumalat luotiin”. Se on kuuluisa valtavista geometrisista ja symbolisesti sijoitetuista monumenteista, erityisesti auringon ja kuun temppeleistä. Teotihuacan on ainutlaatuinen arkeologinen alue paitsi kauneutensa vuoksi, myös siksi että se tarjoaa tietoa muinaisen Meksikon seremoniakeskuksista ja esiurbaaneista rakenteista

Monte Albanin arkeologinen alue ja Oaxacan historiallinen keskus (K/1987)
1500 vuoden aikana Monte Albania ovat asuttaneet monet kansat: olmeekit, zapoteekit ja miksteekit. Tänä aikana Monte Albaniin hakattiin vuoresta pyramideja, kanaaleja, patoja ja penkereitä, jotka symboloivat pyhää aluetta. Läheisen Oaxacan ruutuasemakaava on hyvä esimerkki espanjalaisesta siirtomaa-arkkitehtuurista.

Pueblan historiallinen keskus (K/1987)
Vuonna 1531 perustettu Puebla sijaitsee 100 km Méxicosta itään, Popocatépetl-tulivuoren juurella. Kaupungissa ovat säilyneet suuret uskonnolliset rakennukset, kuten 1500—1600-luvulta peräisin oleva katedraali, loistokkaat palatsit, kuten vanha arkkipiispan palatsi, sekä ryhmä kaakelilaatoitettuja (azulejos) taloja.

Guanajuaton kaupunki hopeakaivoksineen (K/1988)
Espanjalaiset perustivat Guanajuaton 1500-luvun alussa, ja 1700-luvulla siitä kehittyi maailman johtava hopeakaivoskeskus. Tästä kertovat ”maanalaiset kadut” ja ”Boca del Infierno”, 600 m syvä kaivoskuilu. Guanajuaton kirkkoja, La Compañíaa ja La Valencianaa pidetään Keski- ja Etelä-Amerikan barokkiarkkitehtuurin kauneimpina edustajina.

Esikolumbiaaninen kaupunki Chichen-Itza (K/1988)
Chichen-Itzassa sijaitsevat Jukatanilla 900—1400-luvulla eläneen maya-tolteekkisivilisaation vaikuttavimmat jäänteet. Monumenteissa yhdistyvät mayaintiaanien rakennustekniikat sekä tolteekkien veistoskoristelu, ja ne ovat Keski-Amerikan arkkitehtuurin upeimpia esimerkkejä.

Morelian historiallinen keskus (K/1991)
Morelia rakennettiin 1500-luvulla fransiskaaniluostarin ympärille. Kaupungin 249 historiallista monumenttia on rakennettu pääosin värillisestä kivestä, jolla on saatu ruutukuvio. Hyvin säilyneet monumentit kertovat kulttuurisesta ja taloudellisesta kukoisuksesta Moreliassa 1600-luvulla.

Esikolumbiaaninen kaupunki El Tajin (K/1992)
Veracruzin osavaltiossa sijaitseva esiespanjalainen El Tajin on ollut asutettuna 800—1200-luvuilla, suurten Teotihuacanin ja Meksiko-Tenochtitlanin imperiumien välillä. Kaupunki rakentuu runsaasti koristelluista aukioista ja pyramideista. Hyvin säilynyt, taiteellisesti ja arkkitehtonisesti merkittävä El Tajin kertoo esikolumbialaisten kulttuurien loistosta Meksikossa.

Zacatecasin historiallinen keskus (K/1993)
Zacatecas perustettiin 1546 suuren hopealöydön jälkeen ja kaupungin vauraus saavutti huippunsa 1500—1600-luvulla. Zacatecas rakennettiin kapean laakson jyrkille rinteille, joten maisema on huikea. Monien säilyneiden uskonnollisten ja maallisten rakennusten joukossa on kaupungin keskustaa hallitseva katedraali, joka on rakennettu 1730–1760. Sen fasadi on koristeltu upeasti sekä eurooppalaisten että alueen perinteisten tyylien mukaan.

Sierra de San Franciscon kalliomaalaukset (K/1993)
El Vizcainon alueella 100 eKr.-1300 jKr. asunut väestö jätti jälkeensä maailman mahtavimpia luolamaalauksia. Vaikean sijaintinsa ja kuivan ilmaston ansiosta maalaukset ovat säilyneet hyvin. Värikkäät, teknisesti taitavat maalaukset kuvaavat ihmisiä ja eläimiä, nisäkkäitä, kaloja, lintuja ja matelijoita.

1500-luvun munkkiluostarit Popocatepetlin rinteillä (K/1994)
Meksikosta kaakkoon sijaitsevan Popocatepetlin 14 hyvin suojeltua luostaria esittävät ensimmäisten kristinuskon lähetyssaarnaajien mukanaan tuomaa arkkitehtuurista mallia.

Esikolumbiaaninen kaupunki Uxmal (K/1996)
Jukatanin mayalainen kaupunki perustettiin n. vuonna 700. Siellä asui 25 000 ihmistä. Silloisen astronomian mukaan sijoitetut rakennukset valmistuivat vuosina 700–1000. Keskuksen hienosti muotoiltuja, koristeellisia, sateen kuninkaan veistoksin symboloituja rakennuksia hallitsee Soothsayerin pyramidi. Uxmal, Kabáh, Labná, Sayil ja Xlapak edustavat mayalaista rakennustaidetta.

Querétaron historialliset monumentit (K/1996)
Tässä vanhassa siirtomaakaupungissa on säilytetty sekä intiaanien mutkittelevat kadut että espanjalaisten valloittajien geometrisesti rakentamat kadut, mikä luo mielenkiintoisen kontrastin ja tekee kaupungista ainutlaatuisen. Otomit, taraskot, chichimecat ja espanjalaiset elivät sovussa Querétarossa, joka on kuuluisa monista runsaasti koristelluista barokkimonumenteistaan. Nämä yksityiset ja uskonnolliset rakennukset ovat peräisin kaupungin kulta-ajalta, 1600—1700-luvulta.

Cabañasin sairaala Guadalajarassa (K/1997)
1800-luvun alussa Guadalajaraan rakennettiin sairaala huolehtimaan vähäosaisista - orvoista, vanhuksista, kehitysvammaisista ja pysyvästi invalideista. Tämä ainutlaatuinen rakennusryhmä, jossa on jäljellä useita alkuperäisiä asukkaiden oloa helpottamaan suunniteltuja osia, oli poikkeuksellinen jo rakennusaikanaan. 1900-luvun alussa Cabañasin kappelin koristeli suurenmoisilla maalauksilla José Clemente Orozco, yksi aikansa suurista meksikolaisista freskotaiteilijoista.

Paquimen arkeologinen alue Casas Grandes (K/1998)
Paquime Casas Grandes oli avainasemassa Lounais-Yhdysvaltojen ja Pohjois-Meksikon pueblokansojen sekä Väli-Amerikan kehittyneempien sivilisaatioiden välisessä kaupankäynnissä ja kulttuurikontakteissa. Casas Grandesin laajat rauniot, joista vain osa on tällä hetkellä kaivettu esiin, kertovat elävästi tämän fyysiseen ja taloudelliseen ympäristöönsä sopeutuneen kulttuurin elinvoimaisuudesta - kulttuurin, joka katosi äkillisesti Espanjalaisten valloituksen jälkeen.

Tlacotalpanin historiallisten muistomerkkien alue (K/1998)
Meksikonlahden rannikolla sijaitseva Espanjalaisen siirtokunnan jokisatama perustettiin 1500-luvun puolivälissä. Tlacotalpanin kaupunkirakenne on säilynyt poikkeuksellisen hyvin alkuperäisessä muodossaan. Tlacotalpanissa rinnastuvat ainutlaatuisella tavalla leveät kadut ja niiden varrella sijaitsevat pylväiköillä varustetut talot, jotka on rakennettu tyylejä ja värejä ylenpalttisesti vaihdellen. Maisemaa kaunistamaan julkisille aukioille ja yksityisiin puutarhoihin on istutettu puita huolellisten suunnitelmien mukaan.

Xochicalcon arkeologiset monumentit (K/1999)
Kohde on poikkeuksellisen hyvin säilynyt esimerkki linnoitetusta politiikan, uskonnon ja kaupan keskuksesta. Monumentit ovat peräisin levottomalta kaudelta 650–900 jKr., joka seurasi suurten mesoamerikkalaisten valtioiden, kuten Teotihuacanin, Monte Albanin, Palenquen ja Tikalin sortumisesta.

Campechen historiallinen linnoituskaupunki (K/1999)
Campeche on Espanjan siirtomaa-ajalle tyypillinen satamakaupunki. Siellä ovat säilyneinä uloimmat muurit ja linnoituskokonaisuus, jotka rakennettiin tämän Karibian sataman puolustukseksi merihyökkäyksiä vastaan.

Calakmulin muinainen maya-kaupunki Campechessa (K/2002)
Maya-kulttuurille merkittävä Calakmulin kaupunki sijaitsee syvällä trooppisessa Tierras Bajaksen metsässä Etelä-Meksikossa. Calakmulilla oli avainrooli alueen historiassa yli kahdentoista vuosisadan ajan. Kaupungin huomattavan hyvin säilyneet vaikuttavat rakennelmat ja sen omaleimainen kokonaissuunnitelma antavat eloisan kuvan elämästä maya-intiaanien muinaisessa pääkaupungissa.

MOSAMBIK

Mosambik (K/1991)
Mosambikin linnoitettu kaupunki sijaitsee saarella, joka aiemmin oli portugalilaisten kauppa-asema Intian reitillä. Hämmästyttävän arkkitehtuurisen tekniikkansa ansiosta se on edelleen 1500-luvun käyttöä vastaavassa käytössä.