RANSKA

Girolatan niemi, Porton niemi, Scandolan luonnonreservaatti, ja Piano Calanches Korsikassa (L/1983)
Scandolan niemimaan luonnonsuojelualue on osa Korsikan luonnonpuistoa, ja se pitää sisällään vaikuttavan porfyyrisen kivimassan. Kohteen kasvusto on esimerkki pensaikkoseudusta. Lokit, merimetsot ja merikotkat edustavat alueelta löytyvää eläimistöä. Puhtaat vedet ja saarekkeet, sekä luoksepääsemättömät luolat ovat asuinpaikkana rikkaalle meren eläimistölle.

RANSKA/ESPANJA

Pyreneiden vuoret - Mount Perdu (K/L/1997)
Tämä ainutlaatuinen vuoristomaisema, joka ylittää Ranskan ja Espanjan nykyisen valtiollisen rajan, keskittyy Mount Perdun huipun ympärille. Alueella sijaitsee kaksi Euroopan suurinta ja syvintä kanjonia, mutta se on myös laidunmaisema, joka heijastaa sitä maatalouselämäntapaa, joka oli kerran laajaan levinnyt Euroopan ylänköalueilla. Vain tämä osa Pyreneiden vuorista on säilynyt muuttumattomana 1900-luvulle, joten se tarjoaa ainutlaatuisia näkymiä eurooppalaisen yhteiskunnan historiaan kylineen, peltoineen, ylämaan laidunmaineen ja vuoristoteineen.

ROMANIA

Tonavan suisto (L/1991)
Mustamereen laskevan Tonavan suisto on Euroopan laajin ja parhaiten säilynyt jokisuisto. Sen lukuisat järvet ja suot tarjoavat suojan 300 lintulajille sekä 45 makean veden kalalajille.

RUOTSI

Ruotsin Lappi (L/1996)
Napapiirialue Pohjois-Ruotsissa on saamelaisten asuttama. Se on maailman suurin ja miltei viimeinen alue, jolla harjoitettu elämäntyyli on esi-isiltä peritty ja perustuu karjan muuttoon. Joka kesä saamelaiset ohjaavat valtavat porokarjansa kohti vuoria läpi maiseman, joka on säilynyt tähän asti, mutta on nyt uhattuna moottoriliikenteen vuoksi. Jääkauden aikaisista moreeneista ja muuttuvista veden virtaussuunnista voi tutkia historiallisia ja yhä käynnissä olevia geologisia tapahtumia. Maisema on häkellyttävän kaunis syvine laaksoineen ja voimakkaana virtaavine jokineen.

Korkearannikko (L/2000)
Korkearannikko sijaitsee Pohjanlahden länsirannalla. Alueeseen kuuluu 142 500 hehtaaria, mihin sisältyy 80 000 hehtaaria merialuetta, mukaan lukien useita saaria. Alueen epäsäännöllinen pinnanmuodostus, järviä, poukamia ja tasalakisia 350 metriin nousevia kukkuloita, on pitkälti muovautunut jäätiköitymisen, jäätikön vetäytymisen ja 0.9 metriä vuosisadassa merestä nousevan maan yhteisvaikutuksesta. Jään lopullisen vetäytymisen 9600 vuotta sitten jälkeen maa on noussut 285–294 metriä, mikä on korkein tunnettu uudelleennousu.