Alkuun
 



SAKSA

Messel Pitin fossiilit (L/1995)
Messel Pit on hedelmällisin tietolähde elinympäristöstä eoseenikaudella, eli 57–36 miljoonaa vuotta eKr. Poikkeuksellisen hyvin säilyneiden nisäkäsfossiilien joukossa on niin kokonaisia luurankoja kuin mahalaukun sisältöjäkin. Nämä fossiilit tarjoavat ainutlaatuista tietoa nisäkkäiden evoluution varhaisvaiheista.



SALOMOSAARET

Rennellsaaren itäosa (L/1998)
Rennell on Tyynellämerellä sijaitsevan Salomosaariryhmän eteläisin saari, ja maailmanperintökohteena olevalla saaren itäosalla tarkoitetaan koko Rennell-saaren eteläistä kolmannesta. Rennel-saari on 86 km pitkä ja 15 km leveä, ja se on maailman suurin noussut koralliatolli. Alue käsittää noin 37 000 hehtaaria maata sekä kolme meripeninkulmaa merta. Suuren osan saaresta kattaa Teganojärvi, joka oli alun perin atollin laguuni. Teganojärvi, joka on Tyynenmeren saariston suurin (15 500 hehtaaria), on suolapitoinen ja sillä sijaitsee useita vaikeamaastoisia kalkkikivisaaria. Järvellä elää myös suuri määrä kotoperäisiä lajeja. Rennell on pääosin tiheän, keskimäärin 20 metrin korkeuteen ulottuvan metsän peittämä. Alue on alkuperäisomistuksessa.



SENEGAL

Djoudj - kansallinen lintujensuojelualue (L/1981)
Senegal-joen suistossa sijaitseva alue kattaa 16 000 hehtaaria. Valtava järvi jokineen, patoineen ja virtoineen antaa elinmahdollisuuden 1,5 miljoonalle linnulle. Alueella tavataan mm. valkoista pelikaania sekä haikara- ja metsolajeja.

Niokolo-Koban kansallispuisto (L/1981)
Gambia-joen rannalla sijaitsevan Niokolo-Koban kansallispuiston metsissä ja savanneilla elää erittäin suuri määrä eläinlajeja, mm. ruskeahevosantilooppi (antiloopeista suurin), simpansseja, leijonia, leopardeja, norsuja, lintuja, liskoja ja sammakoita.



SEYCHELLIT

Aldabran atolli (L/1982)
Atolli koostuu neljästä korallisaaresta, jotka muodostavat kapean laguunin. Saariryhmää ympäröi suuri koralliriutta, joten atolli on hyvin eristyksissä. Vaikean sijaintinsa ansiosta atolli onkin säilynyt koskemattomana, ja siitä on tullut maailman suurimman jättiläiskilpikonnapopulaation (152 000 yksilöä) elinympäristö.

Luonnonsuojelualue Vallée de Mai (L/1983)
Pienen Praslin-saaren sydämessä sijaitseva alue suojaa alkuperäisen palmumetsän jäännöksiä. Kuuluisan coco de mer:in, palmupuun, siemenet ovat maailman suurimpia.



SRI LANKA

Sinharajan metsäsuojelualue (L/1988)
Sinharaja sijaitsee Lounais-Sri Lankassa ja se on maan viimeinen elävä trooppinen sademetsä. Yli 60 % metsän puista on kotoperäisiä ja monet harvinaisia. Metsässä elää erityisesti kotoperäisiä lintulajeja, mutta myös nisäkkäitä, perhosia ja monia muita hyönteisiä, liskoja ja harvinaisia sammakoita.



SURINAM

Keski-Surinamin luontoreservaatti (L/2000)
Keski-Surinamin luontoreservaattiin kuuluu 1.6 miljoonaa hehtaaria trooppista metsää läntisessä Keski-Surinamissa. Se suojelee Coppename-joen ylempää valuma-aluetta ja kattaa koskemattoman tilansa ansiosta huomattavan arvokkaan pinnanmuotojen ja ekosysteemien skaalan. Sen vuoristo- ja alankometsät sisältävät monimuotoisen kasvivalikoiman, johon kuuluvat tähän mennessä kerätyt melkein 6000 johtojännekasvien lajia. Reservaatin eläimet ovat alueelle tyypillisiä: jaguaari, jättiläisvyötiäinen, jättiläisjokimajava, tapiiri, laiskiainen, kahdeksan kädellisten lajia ja 400 lintulajia.



SVEITSI

Jungfrau-Aletsch-Bietschorn(L/2001)
Tämä on Alppien jäätiköitynein osa, jossa myös Euroopan suurin jäätikkö sijaitsee. Kohteessa on havaittavissa klassisia jäätiköille tunnusomaisia piirteitä, kuten U:n muotoisia laaksoja, kattilalaaksoja, terävähuippuisia vuoria ja moreeniesiintymiä. Sieltä löytyy ainutlaatuisia geologisia tietoja Alpit muovanneista mahtavista nosto - ja puristusvoimista. Kasvillisuus ja eläimistä on tyypillistä Alpeille ja niiden läheisille alueille. Vetäytyvän jäätikön vanavedessä leviävät kasviyhdyskunnat ovat suurenmoinen esimerkki kasvien sopeutumiskyvystä. Korkeiden Alppien pohjoisseinämän vaikuttava näkymä Eiger, Mönch ja Jungfrau - huippujen keskellä, on näytellyt merkittävää roolia eurooppalaisessa kuvataiteessa ja kirjallisuudessa.