VALKOVENÄJÄ / PUOLA

Puszcza Bialowieskaya – Bialowiezan metsä (L/1979/1992)
Tämä valtava metsäalue sijaitsee Itä- ja Mustameren vedenjakajalla. Metsässä kasvaa ikivihreitä ja leveälehtisiä puita, ja sen rikkaaseen eläimistöön kuuluu harvinaisia nisäkkäitä, kuten susia, ilveksiä, saukkoja sekä 300 visenttiä, jotka on istutettu uudelleen puistoon.

VENEZUELA

Canaiman kansallispuisto (L/1994)
Kaakkois-Venezuelassa sijaitseva Canaiman kansallispuisto kattaa yli 3 miljoonaa hehtaaria Guyanan ja Brasilian rajalla. Noin 65 % puiston pinta-alasta on vuoristoa. Se on ainutlaatuinen biogeologinen alue ja suunnattoman mielenkiintoinen geologiselta kannalta. Kohtisuorat kalliot ja vesiputoukset, joista yksi on maailman korkein (1 000 m), muodostavat huikean maiseman.

VENÄJÄN FEDERAATIO

Komin erämaa (L/1995)
Komin erämaa käsittää 3,28 miljoonaa hehtaaria tundraa ja vuoristotundraa Uraleilla, sekä yhden laajimmista koskemattomista pohjoisista metsistä Euroopassa. Alueen havupuita, haapoja, koivuja, turvesoita, jokia ja järviä on tarkkailtu ja tutkittu yli 50 vuotta, ja ne tarjoavat arvokasta tietoa taigan biodiversiteettiin vaikuttavista luonnonprosesseista.

Kamchatkan tulivuoret (L/1996)
Kamchatkan lukuisat erityyppiset aktiiviset tulivuoret sekä monet muut vulkaaniset ominaisuudet tekevät siitä maailman upeimpiin kuuluvan tuliperäisen alueen. Tässä viidestä eri alueesta muodostuvassa perintökohteessa on nähtävissä miltei kaikki Kamchatkaniemen vulkaaniset piirteet. Niemen sijainti Tyynenmeren ja suuren mannermassan välissä on osaltaan vaikuttanut alueen ainutlaatuisiin piirteisiin ja myös eläimistöön; tämä poikkeuksellisen kaunis alue ei ole kuuluisa ainoastaan geologisista ominaisuuksistaan, vaan se myös tarjoaa suojan suurille villieläinyhdyskunnille.

Baikaljärvi (L/1996)
Kaakkois-Siperiassa sijaitseva Baikal on maailman vanhin (25 milj. vuotta) ja syvin (1 700 m) järvi. Se on pinta-alaltaan 3,15 miljoonaa hehtaaria ja sen vesimäärä kattaa 20 % maailman kaikesta sulasta makeasta vedestä. ”Venäjän Galapagoksena” tunnetun Baikalin eläimistö on järven iän ja eristyneisyyden vuoksi yksi maailman rikkaimmista ja erikoisimmista, mikä tekee siitä evoluutiotieteellisesti äärimmäisen arvokkaan. Poikkeuksellisen monien eläin- ja kasvilajiensa ansiosta Baikal on yksi biologisesti moninaisimmista järvistä maailmassa.

Altain kultaiset vuoret (L/1998)
Nämä Etelä-Siperian vuoret muodostavat pääosan läntisen Siperian bio-geografisesta alueesta. Ne ovat myös läntisen Siperian kahden pääjoen, Obin ja Irtysin, alkulähde. Kohde koostuu kolmesta erillisestä alueesta, jotka kattavat yhteensä 1 611 457 hehtaaria: Altaiski Zapovednik ja Teletskoye-järveä ympäröivä puskurivyöhyke, Katunski Zapovednik ja Mt. Belukhaa ympäröivä puskurivyöhyke sekä Ukokin suvantovyöhyke Ukokin ylätasangolla. Alue muodostaa Keski-Siperian täydellisimmän korkeussuuntaisen kasvillisuusvyöhykeketjun: aro, metsäaro, sekametsä, subalpiininen ja alpiininen kasvillisuus. Altai on myös tärkeä uhanalaisten eläinlajien, kuten lumileopardin, elinympäristö.

Läntinen Kaukasus (L/1999)
Tämä 275 000 ha laajuinen alue aivan Kaukasus-vuorten länsipäässä, 50 km koilliseen Mustamerestä, on yksi niistä harvoista vuoristoista Euroopassa, jotka ihminen on jättänyt miltei koskemattomiksi. Sen subalpiinisilla ja alpiinisilla laitumilla ovat laiduntaneet vain villieläimet, ja sen laajat alamailta subalpiiniselle vyöhykkeelle ulottuvat koskemattomat vuoristometsät ovat ainutlaatuisia Euroopassa. Läntisen Kaukasuksen ekosysteemit ovat vaihtelevia, ja alueella esiintyy tärkeitä kotoperäisiä kasveja ja eläimiä. Visentit ovat peräisin tältä alueelta, ja täällä laji herätettiin jälleen henkiin.

Keski-Sikhote-Alin(L/2001)
Sikhote-Alionin vuorijono sisältää yhden maailman rikkaimmista ja epätavallisimmista lauhkean alueen metsistä. Tällä subtrooppisen ja pohjoisenhavumetsävyöhykkeen väliin jäävällä alueella tavataan eteläisiä lajeja, kuten tiikereitä ja Himalajan karhuja, jotka kanssaelävät pohjoisten lajien, kuten ruskean karhun ja ilveksen kanssa. Kohdealue levittäytyy Ussuri joen keskijuoksun sivujoilta Sikhote-Alinille ja siitä edelleen Japanin merelle. Alue on tärkeä monien uhanalaisten lajien, kuten Amurin tiikerin, säilymisen kannalta.

VIETNAM

Alonginlahti (L/1994)
Tonkininlahden lähellä sijaitseva Alonginlahti käsittää noin 1600 saarta ja luotoa, jotka muodostavat kalkkikivipylväineen mahtavan merimaiseman. Suurin osa saarista on hankalan maaston vuoksi asumattomia ja koskemattomia. Alonginlahti on erittäin arvokas paitsi esteettisesti myös biologisesti.