Elämänkatsomustieto
ja ihmisoikeudet
Elämänkatsomustiedon opetus tukee yksilön elämänkatsomuksen
muotoutumista, antaa mahdollisuuden omaksua maailman perusluonnetta ja
arvoja jäsentäviä lähestymistapoja sekä käyttää
niitä elämän ongelmien ratkomiseen. Keskeisenä painoalueena
ovat Ihmisoikeudet, joita voidaan käsitellä monista eri näkökulmista,
koska elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen.
Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta-
kuin kulttuuritieteitäkin.
Peruskoulun OPS:n perusteet 1994 määrittelee elämänkatsomustietoa
seuraavasti:
"Opiskelun tavoitteena on, että oppilas ymmärtää
erilaisia katsomuksellisia näkökulmia ja osaa eritellä
katsomuksellisten kysymysten ratkaisuja ihmisoikeusetiikan perustalta.
Opetuksessa pohditaan keinoja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi ja
toimitaan ihmis- ja kansalaisoikeuksien puolesta sekä tarkastellaan
ihmisoikeuksien toteutumista."
Lukion OPS:n perusteissa vuodelta 2003 elämänkatsomustietoa
puolestaan kuvataan seuraavasti:
"Elämänkatsomustiedon opetuksessa ihmisiä pidetään
luonnollisina, tajunnallisina ja kulttuurisina toimijoina, jotka luovat
ja uusintavat merkityksiä keskinäisessä kanssakäymisessään.
Inhimilliset katsomukset ja käytännöt nähdään
yksilöiden, yhteisöjen ja traditioiden vuorovaikutuksen tuloksena
syntyneinä. Elämänkatsomustiedon opetus rakentuu ihmiskäsitykselle,
joka korostaa ihmisten mahdollisuutta elää vapaina ja keskenään
tasavertaisina, aktiivisina ja tavoitteellisina. Oppiaineen opetuksessa
painotetaan ihmisten kykyä tutkia maailmaansa ja laajentaa sitä
koskevaa tietämystään sekä yhteisellä toiminnallaan
tietoisesti ohjata elämäänsä. Näistä lähtökohdista
oppiaine tukee opiskelijoiden elämänkatsomuksen ja identiteetin
muotoutumista sekä heidän yhteisöllisten hyvän elämän
ihanteidensa ja käytäntöjensä hahmottumista."
"Elämänkatsomustieto kartuttaa pohdiskelevasti ja keskustellen
opiskelijoiden kulttuurista ja katsomuksellista yleissivistystä,
toiminnallista arviointikykyä ja tilannetajua, eettisiä valmiuksia
ja suvaitsevaisuutta sekä keskustelun, kuuntelun ja itseilmaisun
taitoja. Katsomuksellisen arviointikyvyn kehittyminen on avain hyvään
elämään sekä yksilöllisesti että yhteisöllisesti."
Takaisin
|