Matematiikka ja ihmisoikeudet

Matematiikka soveltuu erityisen hyvin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin oikeuksiin liittyvien ongelmien opettamiseen. Samoin jotkut kulttuurilliset oikeudet ja tietyt erityisryhmien (esim. lapset, sosiaalisesti tai taloudellisesti marginalisoituneet, alkuperäiskansat) oikeudet voidaan yhdistää matematiikan opetukseen.

Esimerkiksi luku- ja kirjoitustaidon levinneisyyttä maailman väestössä voidaan kuvata prosenttijakaumana (jossa naisten ja miesten osuuksien vertailulla voidaan osoittaa, miten sukupuoli saattaa olla esteenä joidenkin oikeuksien täydelle toteutumiselle). Myös lasten koulunkäyntiä voidaan tarkastella prosentuaalisesti tilastojen perusteella (jälleen voidaan vertailla poikien ja tyttöjen tilannetta sekä keskustella tyttölasten oikeuksista).

Riippumattomia ja valtiollisesti tai poliittisesti tuettuja sanomalehtiä vertailevia tilastoja voi myös käyttää opetuksessa. Näitä tilastoja voisi esimerkiksi verrata luku- ja kirjoitustaitoa koskeviin tilastoihin, ja pyrkiä vertailun avulla arvioimaan, kuinka suurella osalla jonkin maan tai alueen väestöstä on sekä vapaa pääsy tietolähteisiin että tarvittava taito tiedon vastaanottamiseen. Opettajat voivat opastaa huomaamaan, kuinka nämä kulttuurilliset oikeudet ovat yhteydessä taloudellisiin oikeuksiin. Samoin voidaan tilastojen avulla tuoda esiin kulttuurillisten oikeuksien yhteys poliittisiin oikeuksiin ja kansalaisoikeuksiin, joiden toteutuminen perustuu sille, että kansalaisilla on oikeaa ja tarkoituksenmukaista tietoa kansalaisuuteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista. Opettajat voivat tähdentää sitä, että tällaisten merkittävien tietojen kokoaminen ja levittäminen kuuluu niihin YK:n keskeisiin toimintoihin, joiden avulla se työskentelee ihmisoikeuksien täyden toteutumisen hyväksi.

Edellisen kaltaisia harjoituksia voidaan toteuttaa myös terveyspalveluiden saatavuuden, palvelujen laadun ja määrän sekä henkilöstön osalta. Suomen tilannetta kannattaa verrata muiden maiden (ja yleisesti koko maailman keskimääräiseen) tilanteeseen.
Työllisyys- ja työttömyystilastoja voidaan vertailla ja analysoida esimerkiksi sukupuolen tai etnisen taustan (tai iän, asuin paikan jne.) perusteella. Samoilla perusteilla voidaan verrata eroja keskipalkoissa . Myös koulutusta kannattaa käyttää tilastollisena muuttujana.

Takaisin