Ihmisoikeuksien universaalisuus ja jakamattomuus

Ihmisoikeudet sitovat kaikkia kaikkialla ihonväriin, sukupuoleen, maahan, uskontoon, varallisuuteen tai mielipiteisiin katsomatta. Ne perustuvat universaalisiin eli kaikkia koskeviin arvoihin (ihmisen arvokkuus, vapaus, tasavertaisuus ja oikeus), jotka sekä edustavat ihmisyyden ihannetta että ovat periaatteita joiden varaan miesten, naisten ja lasten elämä voidaan rakentaa.

Ihmisoikeudet ovat paitsi kaikkia sitovia myös konkreettisia, sillä niiden valossa voidaan tunnistaa sellaiset epäinhimilliset toimet kuten orjuuttaminen, kidutus tai vapaudenriisto ilman laillista perustetta. Jokaisen yksilön asiana on tuomita ihmisoikeusrikkomukset ryhtymällä oikeaan toimintaan sillä jokainen ihmisoikeus kuuluu koko ihmiskunnalle. Tämä tarkoittaa sitä, että jokainen ihminen on lainsäätäjä: hän osallistuu suoremmin tai epäsuoremmin oikeuksien ylläpitämiseen. Periaatteessa jokainen ihminen on siis sekä lakien luoja että niiden suojeluksessa, hän on oikeuksien haltija, kaikkien ihmisoikeuksien haltija.

Ihmisoikeudet ovat sekä yleisesti sitovia että jakamattomia. Ihmisoikeudet on kattava kokonaisuus. Yhtä osaa ei voi valita erikseen, eikä tätä tai tuota oikeuksien ryhmää voi suosia toisten kustannuksella vahingoittamatta itse ihmisoikeuksien käsitettä.
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen erikoisuus on siinä, että se korostaa yhtä lailla kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia sekä taloudellisia, sosiaalisia ja kulttuurisia oikeuksia.

Mitä tarkoittaa, että ihmisoikeudet täydentävät toisiaan?