Näiltä sivuilta löydät tiivistetyssä
muodossa suomalaisen jazzin historian 1920-luvulta aina nykypäiviin
saakka. Tekstit on kirjoittanut Suomen Jazz- & Pop Arkiston johtaja
Juha Henriksson. Ääninäytteiden tekstit on kirjoittanut
Jukka Haavisto. Kuvat on kaivettu samaisesta arkistosta ja ääninäytteet
ovat kokoelmasta Suomijazzin svengaava historia 1929 - 1996. 6 levyn
pakettia voi tilata Jazz-
& Pop Arkistosta. Projektia
on myös tiedoillaan avustanut Groove FM:n Harri Saksala.
Ääninäytteiden
kuunteluun tarvitset QuickTime laajennuksen!
Voit ladata sen koneellesi täältä.
Jazz saapuu Suomeen
Jazz syntyi Yhdysvalloissa 1800-luvun jälkipuolella mustan väestön keskuudessa monien musiikkityylien sekoituksena. Sen perustan muodosti Afrikasta tuotujen orjien keskuudessa kehittynyt laulu-ja soittotraditio. Peruselementit, kuten laulutapa, improvisointi ja rytmi, tulivat Afrikasta, lähinnä länsiafrikkalaisesta musiikkiperinteestä. Niihin oli kuitenkin yhdistynyt länsimaisen diatonisen asteikon käyttö sekä länsimaiset soittimet. Lisäksi vaikutteita saatiin Länsi-Intian saarilta esimerkiksi rytmien ja kansansoittimien muodossa. Improvisoitua musiikkia esitettiin 1800-luvun lopulla useissa keskuksissa Yhdysvalloissa, mutta jazzin synnyn kannalta tärkein alue oli Storyvillen kaupunginosa New Orleansissa, jonka baareissa sekoittuivat valkoinen ragtime ja marssimusiikki ja mustan väestön blues, coon song ja ragtime. Sanaa "jazz" käytettiin 1913 julkisuudessa ensimmäistä kertaa kuvaamaan uutta musiikkityyliä.
Jazz saapui Eurooppaan 1800-luvun lopulla mustien taitelijoiden kiertueiden muodossa. Fisk Jubilee Singers saapui kiertuellaan myös Suomeen 1895. Parhaiten esille pääsi ragtime, jonka yhtenä peruselementtinä oli ollut länsimainen marssi. Euroopassa syntyi myös ns. melujazz, jossa jazzorkesterit lisäsivät esitykseensä runsaasti tehokeinoja, kuten paukkupistooleita ja kilistimiä. Saksassa laulelmasta, ragtimesta ja melujazzista kehittyi schlaageri. Suomeen uusia musiikkivaikutteita tuli Venäjän vallan aikana sekä idästä että lännestä. Vastakkain oli Ruotsissa jalansijaa saanut anglosaksinen jazz ja saksalaisvenäläinen schlaager. Suomalaiset olivat tottuneet tanssimaan valssin, polkan ja masurkan tahdissa, joten saksalaisvenäläisen sunntauksen selkeä rytmi ja melodia vetosivat kansaan enemmän kuin anglosaksinen svengi. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen alettiin Suomessa järjestää illallistanssiaisia, joihin vetonaulaksi hankittiin ulkomaisia orkestereita, joiden soitossa oli myös jazzin vaikutteita. Ensimmäinen kotimainen yhtye, jonka nimessä esiintyi jazz, oli "Hugo Huttusen alkuperäinen King Of Jazz -orkesteri". Vaikutteita saatiin ulkomaisten vierailijoiden lisäksi myös ensimmäisiltä äänilevyiltä.