Seija Linnanmäki

Pihan inventointi

(lomake)

Koulujen pihat ovat hyvin erilaisia, pieniä ja ahtaita tai avaria ja vehreitä. Pihan muotoutuminen ei ole ollut sattumaa, vaan piha-alue on seurausta rakentamisaikaisesta tilanteesta kaupunkirakenteessa, tontinvalinnassa (kenties maanomistajista) ja kulkuyhteyksistä. Koulun piha heijastaa rakentamisaikansa käsitystä kasvatusperiaatteista ja koulun tehtävästä kasvattajana.

Piha on tarkoitettu virkistykseen, jaloitteluun ja leikkimiseen. Pihalta poistuminen on aina ollut kurinpidollinen ongelma, ja joskus piha muistuttaakin vankilaa korkeine aitoineen ja ehdottomine poistumiskieltoineen. Aidat ilmentävät valtaa, erottavat koulun kodista, korostavat oppimisen pakkoa ja osoittavat oppivelvollisuuden fyysiset rajat.

Autojen yleistyttyä kasvattajien vastuu oppilaiden liikenneturvallisuudesta on pakottanut koulun alueen aitaamiseen. Sisäoppilaitoksissa koulun alueen rajoilla on ollut erilainen merkitys kuin tavallisissa yleissivistävissä kouluissa. Suomalaiset koululaiset ovat pääsääntöisesti viettäneet yönsä kotona pitkien koulumatkojenkin uhalla tai sitten koululapset on majoitettu kodinomaisesti "kortteeriin" koulukaupunkiin lähemmäs koulua.

Koulun yhteydessä on varsinkin maaseudulla ollut koulupuutarha käytännön puutarhanhoitoa varten ja kasviopin havainnollistamiseksi. Opettajakokelaat tutustuivat jo seminaariaikoinaan yrttitarhoihin ja hyötypuutarhoihin. Oppikoulujen oppilailta edellytettiin luonnonkasvien tuntemusta.

Maastossa tehtävän koulunpihan inventoinnissa tavoitteena on pihan kuvaus sekä nykytilan selvittäminen ja kirjaaminen. Asiakirja- ja kirjallisuustiedoin taas voidaan selvittää pihan perustamisajankohta, sen suunnittelija ja rakentajat, puutarhurit, tärkeimmät historialliset vaiheet ja muutokset.

Pihan inventointilomake on sovellettu maisema-arkkitehti Ranja Hautamäen teoksessa Portti puutarhaan. Historiallisten puutarhojen inventointiopas (Rakennushistorian osaston julkaisuja 21. Helsinki: Museovirasto, 2000) esitellystä inventointilomakkeesta. Kyseisen teoksen lomakemalli on huomattavasti laajempi kuin tässä esitetty.

Lomakkeessa on oma tilansa viidelle keskeiselle tekijälle:

• pihan sijainti ympäristössä (maiseman luonnontekijät, rakennetun ympäristön tärkeimmät piirteet)
  
• pihasommitelma (osa-alueet ja niiden luonne esim. akselit, sommitelman suhde rakennuksiin, näkymät)
  
• rakennetut elementit (terassit, käytävät, kiveykset mm. nupu-, noppa- tai mukulakivet, betonikivet ja reunukset, leikki- ja pelivälineet, telineet, pihamateriaali mm. hiekka, nurmikkoa, asfalttia, aita kiveä, ladottu, muurattu, tiiltä, lauta-aita, kuusiaita, betonia)
  
• kasvillisuus (tärkeät kasvustot, puukujat, aidanteet, koristeistutukset, puu- ja pensasryhmät, yksittäispuut ja -pensaat)
  
• kohteen yleisvaikutelma (kunto ja häiriötekijät, omakohtainen yleisvaikutelma, kasvillisuuden ja piharakenteiden kunto, käytön aiheuttamat häiriötekijät sekä ympäristön aiheuttamat häiriötekijät).

alkuun