Miksi taas uudet kirjaimet?

Kyseessä ei ole niinkään kirjainuudistus vaan edellisen kirjainmalliston täsmentäminen. Uusissa kirjain- ja numeromalleissa on pyritty ottamaan huomioon muualla maailmassa, etenkin Pohjoismaissa käytettävät kirjain- ja numeromerkit.

Tavoitteena oli myös, että lapset oppivat jo koulun alkaessa kirjaimet, joita vain vähän muuntamalla ja sitomalla voi kehittää oman sujuvan ja selkeän käsialan.

Taustaa:

Toivo Salervon tyyppikirjaimet tulivat käyttöön 1930-luvulla. Muutoksia kirjainmallistoon tehtiin 1950-luvulla. Kirjaimet olivat käytössä aina 1980-luvulle asti.

Kouluhallitus asetti 1970- luvulla työryhmän suunnittelemaan uusia tyyppikirjaimia, joita myös kokeiltiin. Uusiin Toivo Heiskasen suunnittelemiin kirjaimiin oli siirryttävä viimeistään vuonna 1991.

Vuoden 1994 opetussuunnitelman perusteissa ei kuitenkaan mainittu Toivo Heiskasen kirjaimia. Opettaja olisikin voinut halutessaan opettaa millaisia kirjaimia tahansa.

Pohjoismainen käsin kirjoittamisen ideointiryhmä perustettiin 1993 Pohjoismaisen kulttuurirahaston tuella. Ideointiryhmässä oli jokaisesta Pohjoismaasta 1-3 jäsentä. Ryhmän tavoitteena oli vahvistaa käsin kirjoittamisen taitoa Pohjoismaissa.

Vuosina 2000-2001 ilmestyi kaikissa Pohjoismaissa ryhmän kirjoittama kirjanen.

Käsin kirjoittaminen
VUONNA 2000

Kirjanen jaettiin Opetushallituksen toimesta kaikkiin kouluihin. Kirjasessa kerrotaan

• käsin kirjoittamisen tärkeydestä
• käsin kirjoittamisen opetuksesta
• hyvän käsialan kehittymisestä
• pohjoismaisista kirjoitustermeistä sekä esitellään kaikkiin Pohjoismaihin sopivat yhteiset kirjain- ja numeromallit.

Kalligrafi Toivo Heiskanen kehitti pohjoismaisista malleista Suomeen sopivat tekstauskirjaimet, joita käytettiin jo lukuvuonna 2001-2002.

Tekstauskirjaimia tarkennettiin ja kalligrafi Liisa Uusitalo suunnitteli yhdessä Toivo Heiskasen kanssa pohjoismaisista malleista Suomeen sopivat kirjoituskirjaimet (entiset tyyppikirjaimet), numerot ja muut merkit.