Ennakkohuolto ja ehkäisevä kunnossapito

Kunnossapidon tietojärjestelmät kunnossapidon kehittämisessä ja ylläpidossa

Ennakkohuollon määrä on kasvanut tasaisesti. Nykyisestä kunnossapidon työmäärästä ennakkohuoltoa on noin 30–40 %. Ennakkohuollon tavoitteena on laitteiston käytettävyyden parantaminen. Ennakkohuollossa on tärkeää määritellä oikea huoltohetki niin, että huolto ei tapahdu liian aikaisin eikä liian myöhään. Ennakkohuolto on osa koko yrityksen systemaattista toimintaa. Sitä ei pidä hoitaa erillisenä toimintona muusta kunnossapidosta, vaan sen pitäisi nivoutua päivittäisiin toimiin. Ennakkohuollon toteuttaminen on vaativa tehtävä.

Oikean korjausajan määrittely

Oikean korjausajan määrittely on tärkeää ennakkohuollon, parantavan ja korjaavan kunnossapidon suunnittelussa.

Ennakkohuoltoperusteiden laatiminen

Ennakkohuoltoperusteet liittyvät yrityksen kunnossapitostrategiaan ja esimerkiksi seuraaviin seikkoihin:

A. Viranomaisten määräykset

Viranomaiset ovat asettaneet tietyille laitteille ja laitoksille pakollisia tarkastusvälejä. Määrätyin välein tarkistettavia ovat nostolaitteet, nosto-ovet, hissit, paloilmoituslaitteet, turvalaitteet, vahvavirtalaitteet, kaupankäynnissä käytettävät vakauksen alaiset mittalaitteet, kuten vaakalaitteet.

www.tukes.fi

B. Kriittiset laitteet

Näillä laitteilla tarkoitetaan kohteita, joiden rikkoutumisesta tai pysähtymisestä aiheutuu suuri haitta. Kaikki laitteet eivät ole toiminnalle kriittisiä. Laitteet on kartoitettava ja asetettava tärkeysjärjestykseen ja on laadittava varautumissuunnitelma laitteen mahdollisen rikkoutumisen varalle. Kartoittaminen tehdään arvioimalla kaikki laitteet: tutkitaan, mistä laitteistosta aiheutuu suurin haitta ja mistä laitteesta seuraavaksi suurin. Haitan arviointi tapahtuu joko kokemuksen perusteella, tai se perustuu seurannan avulla saatuihin tilastoihin tai riskianalyysiin. On tärkeää kartoittaa sellaiset laitteet, joihin on vaikea saada varaosia, laitteet jotka työllistävät eniten tai jotka aiheuttavat eniten kustannuksia.

Ennakkohuoltojärjestelmän rakentamisen vaiheet

Tiedonkeruu

Tiedon keräämistä on pidetty varsinkin vanhoissa laitoksissa raskaana ja aikaa vievänä työnä, koska työ vaatii tarkkuutta ja huolellisuutta. Ennakkohuollon perusteet on tunnettava erittäin hyvin. Tiedonkeruun tekijällä on oltava hyvät tiedot tekniikasta ja tuotannosta sekä hyvä paikallistuntemus. Tiedon on oltava yhtenevässä muodossa, jotta se voidaan viedä laiterekistereihin. Liian tiedon keräämistä on vältettävä. Tiedot tallennetaan laitekortteihin mieluiten suoraan tietojärjestelmään, jotta muutosten teko olisi mahdollisimman helppoa. Uusissa laitoksissa tiedot kerätään jo suunnittelun ja hankinnan aikana dokumenteista ja hankintapapereista.

Laitekortit

Laitekortille kerätään kaikki laitteeseen tai sen suorituskykyyn liittyvät tekniset tiedot. Vakiomuotoisia kortteja on saatavissa mekaanisille laitteille, sähkömoottoreille, instrumenteille, venttiileille jne. Vakiomuotoisia kortteja voidaan soveltaa kulloiseenkin käyttötarkoitukseen sopiviksi.

Tiedon tallennus

Tiedon tallennus tehdään suoraan kunnossapidon tietojärjestelmässä sijaitsevaan laitekantaan, korteille ja historiatietoihin. Kone- ja laitekorttipohjia voidaan käsitellä tietokoneen näytössä, ja historiatiedot näkyvät omilla sivuillaan. Standardisoidut termit ja yrityksen sisällä sovitut laite-, kone- tai prosessipaikat tai vastaava koodijärjestelmä mahdollistavat erilaiset hakumenettelyt joko osastoittain, laiteryhmittäin, konepaikoittain, prosessipaikoittain, positioittain tai piireittäin. Tietojen tallentamisen yhteydessä tarkistetaan myös, että tiedoissa on lueteltu tarvittavat varaosat sekä varastopositiot. Varaosien kohdentaminen voi tapahtua usealla eri tavalla sovittujen hakutapojen mukaan.

Ennakkohuoltokokeilut

Ennakkohuollon tietojen tallentamisen jälkeen aloitetaan ennakkohuoltokokeilut mieluiten ensin kriittisten laitteiden asettaman tärkeysjärjestyksen perusteella. Kokeiluilla testataan henkilökunnan ja dokumentoinnin sekä järjestelmän tai ennakkohuoltopolitiikan toimivuutta. Kokeilujen välillä tarkastellaan yhteisesti saavutettuja hyötyjä ja verrataan niitä toteutuneisiin kustannuksiin. Erityisesti kiinnitetään huomiota kustannuksiin, tieto-ongelmiin, varaston toimivuuteen ja toiminnan luotettavuuteen.

Ennakkohuolto-ohjelma

Kokeilujen jälkeen luodaan tärkeysjärjestyksen mukainen ennakkohuolto-ohjelma. Ennakkohuolto-ohjelman ajoitukset perustuvat laitteiden kriittisyyteen, lain ja määräysten mukaisiin aikaväleihin, kokemuksen mukaisiin vikaantumisväleihin ja laitevalmistajien antamiin suosituksiin. Tietojärjestelmään ohjelmoidaan (tai parametroidaan) priorisointi (tärkeysjärjestykseen asettaminen) ja ajoitukset. Varmistetaan, että järjestelmä valvoo ja tulostaa työmääräykset, työohjeet ja tietolähteet. Järjestelmän ylläpitäjä tekee aikataulut ja päättää toteuttamisesta. Erikoistoiminnat analysoidaan tarkasti. Kun työ on valmis, se dokumentoidaan järjestelmään historiaseurantaa varten.

Ennakkohuoltotoimet

Ennakkohuollon ei tulisi erottua muusta kunnossapidosta. Osa ennakkohuoltotoimista voi kuulua prosessihenkilöstön päivittäisiin tehtäviin. Tällaisia tuotanto- tai prosessihenkilöiden tekemiä ennakkohuoltotoimia ovat pienet voitelut, viritykset, säädöt sekä vikojen havainnointi ja raportointi vikailmoituksina ja vikojen kirjaaminen häiriö- tai päiväkirjaan. Joitakin erityistaitoja ja -tuntemusta vaativia toimia voidaan harkita annettavaksi "ennakkohuoltohenkilöiden" hoidettavaksi. Muutoin niitä hoitavat kaikki kunnossapitohenkilöt. Oman alueensa laitosmies tai kunnossapitomies hoitaa ennakkohuollon itsenäisesti. Hän tarkistaa ja säätää laitteita joko ennalta laaditun luettelon tai ammattitaitoonsa perustuvien havaintojen perusteella.