Kaski/Raatajat rahanalaiset
1893, öljymaalaus, 131 x 167,5 cm.
Valtion taidemuseo/Ateneum.
Kuva: Gallen-Kallelan Museo/Douglas Sivén.
© Kuvasto 1998

Vuodet 1892-93 olivat Suomessa katovuosia, jolloin viljasato epäonnistui monin paikoin. Seurauksena oli puutetta ja nälänhätää, etenkin köyhän maaseutuväestön keskuudessa. Tämä merkitsi taas entistä kovempaa työntekoa ruoan eteen. Kaskeaminen eli polttoviljely, pellon raivaus metsää polttamalla, oli yleinen menetelmä Pohjois-Savossa, missä Järnefelt teostaan maalasi.

Eero Järnefeltin teos "Kaski" tai toiselta nimeltään Raatajat rahanalaiset on maalausajankohtaansa nähden ajankohtainen teos - kuvataanhan siinä köyhää maaseudun väestöä raskaassa kaskiviljelystyössä, eikä nälkää ole unohdettu teoksessa. Tästä kertoo mm. etualan tytön nälän turvottama vatsa, "pettuleipävatsa", kuten sitä myös kutsuttiin.

Teoksen keskeinen hahmo on etualan tyttö, jonka hätkähdyttävän suora, miltei aneleva katse tunkeutuu ulos teoksesta kaskisavun keskeltä. Taustan savusta taiteilija muotoili tytön pään ympärille sädekehän, minkä johdosta tyttö teoksen vielä ollessa keskeneräinen alkoi muistuttaa pikemminkin raivaustyön keskelle eksynyttä enkeliä kuin salokorven köyhää lasta. Ja jotta teos olisi säilyttänyt alkuperäisen tunnelmansa, taiteilija lisä myöhemmin tytön kasvoille nokea ja maalasi hiukset hapsottamaan.