Omakuva
1895, öljymaalaus, 38 x 31 cm. Tammisaaren museo. Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto/Hannu Aaltonen.
© oikeuden omistajat

Schjerfbeckin omakuva on maalattu hänen ollessaan 33-vuotias. Taiteilija oli aloittanut juuri opettajan toimen Ateneumissa Italiasta palattuaan. Hopeanharmaana hohtava tausta on kuin muisto Italiasta, sen merestä ja valosta. Kasvonsa taiteilija on kääntänyt sivuun, ja luo katsojaan hieman varauksellisen ja pidättäytyvän katseen - hänen sisimpäänsä ei ole helppo nähdä.





| AIKAJANA |
| TEOKSET |
| ARTIKKELI |
| SIVUKARTTA |







Syntymäaika:
10.7.1862 Helsinki.
Perhetausta:
isä konttoripäällikkö Svante Schjerfbeck, äiti Olga.
Horoskooppimerkki:
Rapu.
Kouluvuodet:
kävi kotikoulua, koska ei voinut lonkkavikansa takia käydä tavallista koulua.
Taideopinnot:
aloitti taideopintonsa 11-vuotiaana Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1873 (-1877); Adolf von Beckerin yksityisakatemiassa 1877-78; Pariisissa Académie Trélat'ssa 1880, Académie Colarossissa 1881, 1882 ja 1884.
Perhesuhteet:
Helene oli naimaton, kihlaus englantilaisen taiteilijan kanssa purkautui vuoden 1885 tienoilla.
Teoksia:
Haavoittunut soturi (1880), Pikkusiskoaan ruokkiva poika (1882), Tanssiaiskengät (1882), Omakuva (1884-85), Toipilas (1886), Kansakoulutyttö (1908), Halkopoika (1911), Tyttö Hiekkakuopassa (1912), Omakuva (1944).
Julkisia teoksia:
Ruotsinpyhtään kirkon alttaritaulu 1898-99.
Saavutuksia:
3. palkinto dukaattikilpailussa 1879, valtion matkastipendi 1880, 2. palkinto henkilömaalauskilpailussa palkinto 1882; 3. luokan kultamitali teoksella Toipilas Pariisin maailmannäyttelyssä 1889.
Taiteilijana:
Helene aloitti taiteilijanuransa historiamaalauksilla, mutta siirtyi vähitellen - kritiikistä välittämättä - naisten ja lasten kuvaajaksi. Hänestä kehittyikin rohkea naturalisti, kaunistelemattoman arjen kuvaaja. Tutustuminen Puvis de Chavannes'n taiteeseen johti Helenen symbolismin sivupoluille, ja hän kehitti omaperäisen, herkän maalaustyylin huippuunsa. Läpi elämänsä Helene maalasi omakuvia, jotka taltioivat koruttomasti ikääntyvän taiteilijan elämänkaarta.
Ulkomaan vuodet:
Helene opiskeli ja työskenteli Ranskassa lähes koko 1880-luvun. Hän maalasi sekä Pariisissa että Ranskan maaseudeulla, Bretagnessa ja Pont-Avenissa, talvella 1883-84 yhdessä Maria Wiikin kanssa. Hän työskenteli myös Englannissa, St.Ivesissä 1887-88, missä myös Toipilas syntyi; Italiassa 1890, Pietarissa kopioimassa Suomen Taideyhdistyksen tilaustyönä Eremitaasissa Frans Halsin ja Velásquezin teoksia 1892, Wienissä ja Italiassa 1894, muutti Ruotsiin 1944.
Elämä Suomessa:
oltuaan usean vuoden ajan sairaalloinen Helene muutti 1902 Hyvinkäälle, missä asui yhdessä äitinsä kanssa tämän kuolemaan saakka; työskenteli perin eristäytyneenä. Käänteentekeväksi Helenelle muodostui tutustuminen taidekauppias Gösta Stenmaniin, ja ensimmäinen yksityisnäyttely järjestettiin vuonna 1917 Stenmanin taidesalongissa. Tuolloin taiteilijatar oli jo 55-vuotias. Hyvinkäältä Helene muutti Tammisaareen, missä asui ja työskenteli vuosina 1925-39.
Opettajana:
Taideyhdistyksen piirustuskoulun maalausateljeessa, ajoittain myös malliluokalla, vuosina 1892-1902.
Ystäviä:
Helena Westermarck, Maria Wiik, Ada Thilén, Venny Soldan-Brofeldt.
Ajasta ikuisuuteen:
28.1.1946 Saltsjöbadenissa, Tukholman lähistöllä.