Palaa takaisin Suomen taiteen Kultaisiin vuosiin 1880-1894 tai 1895-1909
 

 


1910
Afrikkalainen elämä on lumonnut meidät täysin. Asumme Nairobin ulkopuolella melko vaatimattomassa tiilitalossa, ja apunamme meillä on kokki Nekamia sekä kikuju-heimoon kuuluvat palvelijat Nganga ja Kenosua. Minä maalaan innostuneesti - Afrikan luonto herättää maalarinvaistoni ja ympäristön hehkuvat värit sekä voimakas valo siirtyvät myös kankaisiini. Teen myös metsästysretkiä, safareita. Vaikka viihdymme Afrikassa loistavasti, alamme suunnitella loppuvuodesta paluuta Suomeen. Rahamme alkavat loppua, malaria heikentää terveyttäni ja lasten koulunkäynti on jäänyt pahasti rempalleen. Paluumatkalla pysähdymme Egyptissä, Kairossa, ja käymme tutustumassa pyramideihin ja sfinksiin.
 

Uusi taiteilijasukupolvi, "villit", marssivat esiin. Suomen taide-elämää ravisuttavat nyt nuorten taiteilijoiden, kuten Tyko Sallisen ja Jalmari Ruokokosken, teokset, joita kutsutaan ekspressiivisiksi. Kun nuoret taiteilijat saavat vielä ylleen boheemin leiman epäsovinnaisen käyttäytymisen seurauksena, on mielipidesota tästä uudesta taidesuuntauksesta maassamme valmis. Kuten aiemminkin, haastavat nuoremmat taiteilijat edeltäjänsä. Vanhempi polvi syyttää nuorten taidetta raakuudesta ja ihanteiden puuttumisesta.


Maapallon asukkailla on harvinainen tilaisuus ihailla Halleyn komeettaa.

1911

Palaamme Suomeen helmikuussa Marseillen ja Berliinin kautta. Muutamme Albergan kartanoon Leppävaaraan, missä anoppini asuu. Aloitan uuden ateljeekotini suunnittelun ja rakennuttamisen Linuddin niemelle, kartanon entisille maille.


Tyko Sallisen Pyykkärit on yksi suomalaisen ekspressionismin klassikoista. Vaikka Sallisen monet teokset herättävät hämmennystä, Pyykkäreiden raikasta luontevuutta ja värikkyyttä ihaillaan.


Kotimainen ooppera (nykyinen Suomen Kansallisooppera) aloittaa toimintansa. Oopperan perustajat ovat kansainvälisestikin tunnettu oopperalaulajatar Aino Ackté ja Edvard Fazer. Vuonna 1912 Ackté järjestää ensimmäistä kertaa Savonlinnan oopperajuhlat.
 
1912 Muutamme Linuddin puuhuvilaan.Tarvaspään ateljeen rakentaminen Linuddin tontille on täydessä vauhdissaan. Uutta, modernia värikäsitystä edustavan Septem-ryhmän yhteisnäyttely järjestetään Ateneumissa. Ryhmän kokoaa Magnus Enckell. Näyttely on ensimmäinen taiteilijoiden ryhmänäyttely Suomessa.
 
"Suomi maailmankartalle"
1913
Tarvaspään ateljee valmistuu!


Jalmari Ruokokosken oleilu tanskalaisen räätäli Rydengin hoivissa vuoden 1913 alussa on tuloksiltaan poikkeuksellisen tuottelias: viidessä viikossa taiteilija maalaa 60 maalausta, joiden joukossa on myös muotokuvia Rydengin perheestä. Valtava inspiraatio luo suomalaiseen taidehistoriaan upean sarjan värikylläistä ekspressionismia.

 
1914 Keväällä matkaan Italiaan. Osallistun Venetsian biennaaliin, suureen kansainväliseen taidenäyttelyyn, omalla näyttelyosastollani. Italian opetusministeriö tilaa omakuvani Firenzen Uffizi-galleriaan. Ensimmäinen maailmansota alkaa kuuluisista Sarajevon laukauksista 28.6, kun serbialainen Gavrilo Princip surmaa Itävalta-Unkarin kruununperijän Frans Ferdinandin. Osana Venäjää Suomi joutuu myös sotaan mukaan vihollisenaan Saksa ja Itävalta-Unkari. Tsaari Nikolai II vahvistaa marraskuussa suunnitelmat Suomen venäläistämiseksi. Suomalaisten toiveikkuus emämaansa hyväntahtoisuudesta Suomea kohtaan katoaa lopullisesti.
 
1915 Täytän 50-vuotta 26. huhtikuuta. Juhlalliset syntymäpäivät musiikkiesityksineen ja lukuisine puheineen vietetään Tarvaspäässä, ja illalla siirrymme päivälliselle Seurahuoneelle. Ensimmäinen maailmansota on alkanut ja tuhannet venäläiset sotilaat rakentavat Tarvaspään lähiympäristössä tykkiteitä ja vallituksia. Sotatoimista johtuvien levottomuuksien vuoksi muutamme maaseudun rauhaan Kalelaan.
 
Ensimmäinen maailmansota luo varjonsa myös taide-elämään: suhteet muuhun Eurooppaan ovat väliaikaisesti katkolla. Kotimaassa taide-elämä jatkuu kuitenkin vilkkaana taiteen uusia suuntauksia esittelevien katselmusten parissa. Modernin taiteen esikuvia saadaan jälleen ranskalaisilta taiteilijoilta, kuten Pablo Picassolta, ja jo edesmenneiltä Paul Cézannelta ja Vincent van Goghilta.
 

Rakastettu, myös Pohjoismaissa ja Euroopassa tunnettu näyttelijätär Ida Aalberg kuolee Pietarissa. Tähden poismeno aiheuttaa Suomessa maansurun.

 

1916

Vietämme hiljaiseloa Kalelassa, erämaan rauhassa.




Kansallismuseo avataan yleisölle.

Sota varjostaa maatamme ja mm. elintarvikkeista on pulaa.
 
1917 Asumme edelleen Kalelassa. Suomi saa itsenäisyyden, mutta alkava sisällissota varjostaa sitä. Maalaan pikkutauluja sikarilaatikoiden kanteen
"Sallisen ryhmänä" aiemmin tunnettu nuorten radikaalien taiteilijoiden ryhmittymä ottaa nimekseen marraskuulaiset. Ryhmä muodostaa vastapainon septemilästen maltillisemmalle väritaiteelle.


Venäjän Lokakuun vallankumous vaikuttaa myös Suomessa. P.E. Svinhufvudin johtaman porvarillisen senaatin esityksen pohjalta eduskunta hyväksyy Suomen tasavaltalaisen valtiosäännön ja itsenäisyysjulistuksen 6.12.
 

1918

Sisällissota puhkeaa. Helmikuussa lähden Vilppulan rintamalle kahdeksi viikoksi. Ylipäällikkö C.G. Mannerheimin käskystä minut siirretään Vaasaan pääesikunnan kirjapainon esimieheksi: "Hänen henkensä on liian kallis rintamalla uhrattavaksi", Mannerheim sanoo minusta. Suunnittelen Valkoiselle armeijalle lippuja, rahoja, sotilaspukuja ja kunniamerkkejä. Jatkan työtä vielä sodan loputtua. Tämä vuosi on "nälän vuosi" - perheeni elää Kalelassa puutteessa, ja raha-asiamme ovat huonolla tolalla.
 


Sallinen on viitoittanut tien suomalaiselle ekspressionismille. Teokset ovat tunnetta tihkuvia näkymiä suomalaisuudesta yleensä - ihmisistä, maisemista, kansanluonteesta. Voimakas, paksu väri on teosten peruselementti, maalauksellisuus usein tärkeämpää kuin itse aihe.
 

Tammikuussa alkaa katkera sisällissota, jossa vastakkain ovat työväenliikettä edustavat punaiset ja senaattia edustavat valkoiset. Sota loppuu toukokuussa valkoisten voittoon. Valkoisten johtaja kenraali Mannerheim nimitetään valtionhoitajaksi.

1919
Valtionhoitaja C.G. Mannerheim pyytää minua adjutantikseen. Jatkan suunnittelutyötäni kunnia- yms. merkkien kanssa. Työni on raskas, palkka riittää juuri ja juuri vuokran maksuun, lisäksi joudun olemaan erossa perheestäni.
 

Suomen kuninkaaksi ehditään valita saksalainen prinssi Friedrich Karl, joka luopui kruunustaan jo 14.12.1918. Kuninkaalle ehti suunnitella kruunun Eric O.W. Ehrström. Kuva: Kansallisarkisto.


Kieltolaki


Eduskunta luopuu ajatuksesta tehdä Suomesta kuningaskunta ja maamme ensimmäiseksi presidentiksi valitaan Kaarlo Juho Ståhlberg.
 

1920 Aloitan Koru-Kalevalan, kuvitetun Kalevalan painoksen, suunnittelun.
Helsingissä avataan uusi näyttelytila, Taidehalli, jonka näyttelytoiminnasta vastaavat taiteilijaseurat.
 Suomen ja Neuvosto-Venäjän rauhansopimus allekirjoitetaan Tartossa. Suomi hyväksytään Kansainliittoon.
 
 

1921

Asumme Porvoossa, missä työskentelen Koru-Kalevalan kuvitustyön parissa. Valvon samalla teoksen painatusta.


Suomen itsenäistymisen jälkeen koittaa kuvataiteissa valtiollisella tasolla hiljainen kausi. Tähän vaikuttaa taloudellisen niukkuuden lisäksi mm. juuri käyty kansalaissota sekä ensimmäinen maailmansota raskaine muistoineen.
 
Ensimmäiset itsenäisyyspäivän iltajuhlat järjestetään presidentin linnassa. Ahvenanmaa liitetään Suomeen.
1922 Koru-Kalevala valmistuu.
Kuvanveisto-rintamalla menee paremmin: nuori valtio tilaa ahkerasti kuvanveistäjiltä uudelle tasavallalle muistomerkkejä ja sankaripatsaita. Tilaustyöt työllistävät etenkin kuvanveistäjä Väinö Aaltosta.
 

 

1923

Lähden jäljittämään Amerikkaan teoksiani, joista osa on kadonnut pitkän kiertonäyttelyn aikana. Marraskuussa muutan Chigagoon, missä järjestän myös oman taidenäyttelyn.


Eemu Myntti edustaa maassamme omaperäistä, kansainvälisiä vaikutteita saanutta ekspressionismia, johon kuuluvat usein tummat, mehukkaat värit ja romanttinen, jopa eksoottinen pohjavire.

Annetaan luonnonsuojelua koskeva laki, jonka seurauksena aletaan perustaa luonnonsuojelualueita sekä rauhoittaa eläin- ja kasvilajeja.

1924
Syksyllä vaimoni ja tyttäreni tulevat perässäni Yhdysvaltoihin, ja muutamme Uuteen Meksikoon Taosin taiteilijasiirtolaan, missä tutkin intiaanien taidetta ja kulttuuria. 		Taiteilijoiden yhteydet Eurooppaan ovat vähäisiä, mutta taiteen uusimmat suuntaukset löytävät maastamme jalansijaa. 20-luvulla tulevat suomalaiselle taideyleisölle tutuksi ekspressionistiset, surrealistiset, kubistiset sekä uusklassiset suuntaukset.
 

Lentoliikenne Helsingin ja Tallinnan sekä Helsingin ja Tukholman välillä alkaa.
1925 Palaamme keväällä Chigagoon. Aloitan pitkäaikaisen suunnitelmani, Suur-Kalevalan kuvitustyön uudelle innolla.
 

 
 Valtion kuvanveistäjä Väinö Aaltoselta tilaama patsas juoksijalegenda Paavo Nurmesta valmistuu.
 
 

1926

Palaamme Suomeen toukokuussa. Aloitamme Tarvaspään ateljeen korjaustyöt, joiden myötä ateljeesta tulee asumiskelpoinen.


Nuorten taiteilijoiden kokeilevamman taiteen rinnalla voimistuu uusklassismin vaikutuksesta uusasiallisuus, realistista näkökulmaa korostava suuntaus. Realismi, suomalaista elämää ja luontoa kuvaava taide jatkuu myös monien vanhemman sukupolven taiteilijoiden kautta.
 
Suomen Yleisradio perustetaan. Suomen Kuvalehti järjestää ensimmäiset kauneuskilpailut.
1927 Tarvaspään korjaustyöt jatkuvat.

Uuden, modernin taiteen keskukseksi nousee Turku taiteilija Edvin Lydénin johdolla.
 

1920-luku on funktionalistisen tyylin loistokautta Suomessa.

1928

Maalaan Kansallismuseoon Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn freskojen toisinnot.
Suomalaista kansankuvausta perinteisin aihein, mutta uudella, yhä pelkistetymmällä muotokielellä jatkavat mm. taiteilijat Alwar Cavén ja Marcus Collin.
 

Yksi arkkitehti Alvar Aallon funktionalistisen kauden päätöistä, Paimion parantola, rakennetaan vuosina 1928-1933. Aallon maailmanvalloitus alkaa.
 

1929 Jatkan Suur-Kalevalan kuvitustyötä. Maalaan ystäväni, valtionhoitaja C.G. Mannerheimin muotokuvan. 1919 perustettu Kalevalaseura tukee Kalevalaan ja kansanperinteeseen tukeutuvan taiteen harjoittamista. Esille nousevat uudestaan myös Kalevalan kuvitustehtävät samalla kun Gallen-Kallela jatkaa suurtyötään, Suur-Kalevalan kuvitusta. Tulenkantajat -liikkeen samanniminen lehti ilmestyy vuosina 1928-30. Etenkin kirjailijoista koostuva kulttuuriliike ihannoi uuden vuosisadan teknisiä keksintöjä-, modernia maailmankuvaa ja kaupunkikulttuuria. Tulenkantajien yhteydessä puhutaan usein "koneromantiikasta". Liikkeen keskeisin hahmo on kirjailija Olavi Paavolainen, jonka teos "Nykyaikaa etsimässä" ilmestyy vuonna 1929.
 
1930


Suur-Kalevalan sivuluonnosten parissa. Kuka jatkaisi tätä suurtyötä, jos omat voimani ehtyvät? Aika kuluu niin nopeasti, enkä ole enää nuori ...
 

Suomen taide-elämään ilmestyvät 1930-luvulla persoonalliset taiteilijat, omaperäistä surrealismia harjoittava Otto Mäkilä, raju ekspressionisti Yrjö Saarinen sekä väreillä ja mystiikalla leikittelevä Ester Helenius.
 
 Eduskuntatalo vihitään.
1931

Helmikuussa teen esitelmämatkan Kööpenhaminaan. Paluumatkallani Tukholmassa sairastun vakavasti keuhkokuumeeseen . Perheeni on kanssani viimeiset päiväni tukholmalaisessa Reisen-hotellissa.

"Mitä ovat nämä kultalangat, tulevatko ne etäisyyksistä, tuntemattomista ikuisuuksista, vai ovatko ne minun kansani ajatukset?" Akseli Gallen-Kallela kuolee maaliskuun 7 päivän aamuna 66-vuoden ikäisenä.

Yleisellä tasolla maahamme vaaditaan kansallista taideohjelmaa, kotimaan luonnon ja maisemien tulkintaa, perinteeseen palaamista. Tämä toteutuu parhaiten hillityn uusasiallisuuden kautta. Taidemaailmassa jatkuu edelleen jako kansalliseen ja kansainväliseen rintamaan - osa taiteilijoista valitsee perinteen, osa eurooppalaisen modernismin.

Otto Mäkilän surrealistiset teokset ovat tunnelmiltaan runollisia ja salaperäisiä. Teoksissa yhdistetään vaivatta suomalainen luonnonmystiikka ja ajan ranskalaisen taiteen antamat vaikutteet.  

 
    Aikajana päättyy tähän. Hyppää Kultakauteen liittyviin tehtäviin tai kurkista sivukarttaan.