Omakuva
1891, öljymaalaus.
Tampereen taidemuseo.
Kuva: Tampereen taidemuseo/Jukka-Pekka Juvonen

"Luonnossa ei ole värejä", totesi Magnus Enckell kerran. Hänelle taiteessa tärkeintä tulikin olemaan, ei luonnon, vaan tunteiden ja elämän perimmäisten kysymysten tarkastelu. Taiteilijan vuosisadan lopun tuotanto oli värisävyiltään niukka, tunnetilojen kuvaukset rakentuivat muutamille samansävyisille väreille. Luonto valoineen ja väreineen sai odottaa taiteilijan tuotannossa seuraavalle vuosikymmenelle.

Enckellin varhainen 21-vuotiaana maalattu omakuva on kuin taiteilijan henkilökohtainen julistus henkistyneen, väreiltään niukan ja aiheeltaan rajatun maalaustaiteen puolesta. Piirustus on teoksessa yksinkertaista ja värivalikoima liikkuu violetin ja ruskean sävyissä. Taiteilijan katse pysäyttää, se on suora ja tuntuu heijastavan suoraan hänen sisäisiä tuntojaan. Enckell kuvaa itsensä määrätietoisena taiteilijanalkuna, joka on valmis astumaan uuden taiteen ja sen ihanteiden maailmaan.



| AIKAJANA |
| TEOKSET |
| ARTIKKELI |
| SIVUKARTTA |

Syntymäaika:
9.11.1870 Vehkalahti.
Perhetausta:
isä lääninrovasti Karl Vilhelm Enckell, äiti Helena.
Horoskooppimerkki:
Skorpioni.
Kouluvuodet:
kävi koulua Porvoon lyseossa, ylioppilaaksi 1889.
Taideopinnot:
Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1889; Gunnar Berndtsonin 'yksityisakatemiassa' 1890-1891; Pariisissa Académie Julianissa 1891-1892.
Perhesuhteet:
Magnus Enckell oli naimaton. Hänen poikansa Jörgen syntyi 1902.
Teoksia:
Omakuva (1891), Kaksi poikaa (1892), Poika ja pääkallo (1893), Fantasia (1895). Narkissos (1896), Kultakausi (1904) Emmy Frosteruksen muotokuva (1910), Thyra Hasselblattin muotokuva (1910), Poikia rannalla (1910).
Julkisia teoksia:
Savitaipaleen alttaritaulu Kristus Getsemanessa (1892), Ylösnousemus- alttarifresko Tampereen Johannaksenkirkkoon 1906-1907, Porin kirkon lasimaalaukset (1925).
Saavutuksia:
valtion matkastipendi 1894 ja 1899, dukaattikilpailussa 2. palkinto 1895, hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä 1900, 1. Palkinto valtion henkilömaalauskilpailussa 1902, Hovingin matkastipendi 1904.
Taiteilijana:
Magnuksesta kasvoi syvällinen symbolisti ensimmäisen Pariisin opintovuotensa aikana. Hänen elämän- ja kuolemanarvoitusta pohdiskelevat teoksensa henkivät symbolistien ihannoimaa tummasävyistä värimaailmaa. Mustan ja ruskean eri sävyt näyttelivät pääosaa Magnuksen teoksissa vielä vuosisadan vaihteessa, mutta vuosien 1908-09 tienoilla entisestä väriaskeetikosta puhkeaa esille voimakas värimaalari. Helsingin rantamaisemat innoittavat uudenlaisiin värikokeiluihin ja Magnus maalasi sateenkaaren värein.
Muuta:
Magnus Enckell oli taiteilijaryhmä Septemin, "puhtaan paletin maalareiden", keskeinen taiteilija. Hän toimi Pariisissa Syyssalongin Suomen osaston komissaarina 1908.
Ulkomaan vuodet:
Pariisissa 1891-92 ja 1893; Italiassa 1894-95, 1898, 1905, 1914, 1920; Pietarissa 1896; Espanjassa 1900.
Elämä Suomessa:
Magnus Enckell asui etupäässä Helsingissä, vuodesta 1920 Espoon Kilossa, mistä hän oli ostanut huvilan Albert Edelfeltin leskeltä. Magnukselle meri oli erityisen tärkeä elementti; hän vietti kesiään Suomenlahden rannoilla sekä maalaten että purjehtien. Kesällä 1902 Magnus purjehti yhdessä Hugo Simbergin kanssa Porkkalassa, 1910-luvun taitteessa hän maalasi yhdessä mm. A.W.Finchin ja Verner Thomén kanssa. Muista taiteilijaystävistään - kuten Eero Järnefeltistä - poiketen Magnus teki ensimmäisen ja ainoan Koli-retkensä varsin myöhään, vuonna 1921.
Ystäviä:
Ellen Thesleff, Beda Stjernschantz, Eero Järnefelt, Pekka Halonen, A.W.Finch, Albert Edelfelt, Jean Sibelius.
Ajasta ikuisuuteen:
26.11.1925 Tukholmassa.