poika -kuva

kaksi -kuva

meri -kuva



| AIKAJANA |
| ARTIKKELI |
| ELÄMÄKERTA | | SIVUKARTTA |

Fantasia
1895, vesiväri, 47 x 44 cm. Valtion taidemuseo, Ateneum.
Kuva: Kuvataiteen keskusarkisto/Matti Janas.

Seppelpäinen nuorukainen istuu lyyra kädessään mustia ja valkeita joutsenia uivan lammen rannalla, ja tuijottaa haltioituneen näköisenä kaukaisuuteen. Mitä hän näkee?

Fantasia on kuin unikuva, tunnelmaltaan salaperäinen puistonäkymä, joka samalla on myös kuva valaistumisen - tiedon saavuttamisen - hetkestä: elämän salaisuudet ovat aukeamassa nuorukaiselle. Hän näkee meille selittämättömiä, arvoituksellisia näkyjä, joilla on kuitenkin hänelle tärkeä merkitys. Kuvan muut elementit tuntuvat lisäävän mysteerin, salaisuuden tuntua. Siihen liittyvät mustat ja valkeat, hyvän ja pahan värejä kantavat joutsenet ja musiikin läsnäolo soittimen, lyyran kautta.

Enckellin mielestä taiteen syvin olemus oli salaisuus, joka oli jätettävä arvoitukseksi. Pohjimmiltaan taiteen tehtävä oli kuvata ikuisia, muuttumattomia tunteita, jotka elivät syvällä ihmisessä, uinuivat arkielämän varjossa ja tulivat esiin vasta unien, houreiden tai haaveilun kautta. Taiteilija yritti kuvata näitä salaisuuksia, mutta lopulta ne jäivät aina hivenen verran saavuttamattomiksi ja heijastuivat arkielämään vain vertauskuvien kautta. Näitä vertauskuvia Enckell maalasi: mielenliikkeitä ja tunteita ilmensivät ihmisten, eläinten, kasvien ja esineiden muodot.