| AIKAJANA |
| ARTIKKELI |
| ELÄMÄKERTA |
| SIVUKARTTA |

Narkissos
(mahdollisesti osa toteuttamatonta triptyykkiä nimeltä Nuoruus) 1896/1897, öljymaalaus, 47 x 21,5 cm.
Joensuun taidemuseo/Turtiaisen kokoelma.
Kuva: Joensuun taidemuseo.

Antiikin taru kertoo, että Narkissos-niminen nuori mies oli kaikkein komein Hellaan (Antiikin Kreikka) pojista. Oma kauneus selvisi Narkissokselle, kun hän näki kerran kuvansa heijastuvan lähteestä. Näky lumosi nuorukaisen niin, että hän jähmettyi paikalleen itseään ihailemaan. Hän ei voinut liikahtaakaan, eikä irrottaa katsettaan täydellisestä kuvajaisestaan. Loppujen lopuksi Narkissos menehtyi jähmettyessään paikoilleen oman kauneutensa vangitsemana. Hänen paikalleen kasvoi myöhemmin keltaisia kukkia, narsisseja, jotka saivat nimensä kuolleen nuorukaisen mukaan. Narkissoksen tarusta juontuu myös käsite narsistinen - itserakas.

Enckellin Narkissos ei kuvannut suoraan itserakkauteen tuhoutuvaa nuorukaista, vaan pikemminkin nuorta miestä, joka vain haaveilee täydellisyydestä, ihanteiden saavuttamisesta, omasta henkisestä ja ruumiillisesta kehityksestä. Lähteen pintaan heijastuvassa kuvassaan hän näkee unelmiensa tulevaisuuden, jossa hän on saavuttanut ihanteensa, täyttänyt hänelle asetetut odotukset.

Magnus Enckellille nuori, kehittyvä mies edusti täydellisintä ruumiillista ja henkistä kauneutta. Hänessä elivät vielä uinuvina kaikki elämän mahdollisuudet ja ruumiillisesti hän edusti perinteistä, klassista kauneusihannetta.