Halosen omakuva
Pekka Halonen
© oikeuden omistajat




| AIKAJANA |
| TEOKSET |
| ARTIKKELI |
| SIVUKARTTA |









Syntymäaika:
23.9.1865 Lapinlahti.
Perhetausta:
isä Olli oli maanviljelijä, äiti Vilhelmiina emäntä.
Horoskooppimerkki:
Vaaka.
Kouluvuodet:
Kouluvuodet: kävi kansakoulun.
Taideopinnot:
1886-90 opiskeli Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1886-90; Pariisissa Académie Julianissa 1891-92, Académie Colarossissa 1893; Paul Gauguinin oppilaana 1894.
Perhesuhteet:
Avioitui 1895 Maija Mäkisen kanssa. Perheeseen syntyi kahdeksan lasta.
Teoksia:
Niittomiehet (1891), Pihlaja (1894), Kaksoismuotokuva (1895), Talvipäivä (1895) Vainolaisia vastaan (1896), Erämaa (1899), Ateria (1899), Talvinen iltarusko (1899), Avannolla (1900), Tienraivaajia Karjalassa (1900).
Julkisia teoksia:
Juseliuksen mausoleumin eteisfreskot 1902-03, (Akseli Gallen-Kallela maalasi varsinaisen mausoleumin freskot). Mikkelin kirkon alttaritaulu Ristiltäotto (1899), Joroisten kirkon alttaritaulu Vapahtaja ja opetuslapset (1901), Viipurin tuomiokirkon alttaritaulu Ristiltäotto (1914).
Saavutuksia:
Lindemarckin matkastipendi 1891, Hovingin apuraha 1892, 1.palkinto valtion henkilömaalauskilpailussa 1895, hopeamitali Pariisin maailmannäyttelyssä 1900, Ranskan legioonan kunniamerkki 1927.
Taiteilijana:
Pekan taiteen juuret olivat syvästi kiinni hänen lapsuudenajassaan, talonpoikaisessa elämänmuodossa. Pariisissa opiskellessaan hän kaipasi Suomen metsää. Pekka löysi maisemamaalauksesta oman, läheisen aihepiirinsä, ja hän kuvasi ennennäkemättömällä herkyydellä Tuusulanjärven maisemia. 1910-luvun väritaiteen murros räiskyi Pekan maisemissa voimakkaina väreinä, mutta myös poikkeuksellisina aiheina: alastontutkielmina ja asetelmina. Vähitellen Pekka keskittyi jälleen maisemamaalaukseen ja värien loisto vaihtui hienostuneeseen sävyjen rikkauteen ja lyyrisiin tunnelmiin.
Ulkomaan vuodet:
Pariisissa 1891-92, 1893-1894; Italiassa 1896-97, 1904.
Elämä Suomessa:
Pekka oli sielultaan talonpoikaistaiteilija, eikä hän viihtynyt Helsingin kiireisessä ilmapiirissä. Pekka muutti perheineen Tuusulan 1898, ja vuonna 1902 valmistui erämaahuvila Halosenniemi Pitkäniemelle Tuusulanjärven rantaan. Akseli Gallen- Kallelan tavoin Pekka innoistui karelianismista ja matkasi Elin Danielsonin kanssa itäisen Suomen rajamaille. Pekka teki ensimmäisen Kolin matkansa vasta 1914; matkan vaikutuksesta syntyi voimakkaita maisemia.
Muuta:
professorin arvonimi 1925.
Ystäviä:
Juhani Aho, Venny Soldan-Brofledt, Eero Järnefelt, Jean Sibelius, Akseli Gallen- Kallela, Magnus Enckell, Väinö Blomstedt, Elin Danielson.
Ajasta ikuisuuteen:
1.12.1933 Halosenniemessä.