Etusivu

Tasa-arvo

Tavoite 3. Tasa-arvon edistäminen ja naisten aseman parantaminen

  • Sukupuolten välisen eriarvoisuuden poistaminen perusasteen ja keskiasteen koulutuksessa vuoteen 2005 mennessä sekä kaikilla koulutuksen tasoilla vuoteen 2015 mennessä

Naisten koulutuksellinen tasa-arvo on parantunut selkeästi viime vuosina. Vuonna 1990 jokaista 100 poikaa kohden koulua kävi 91 tyttöä; vuonna 2007 jo 95. Eniten kehitystä on tapahtunut Etelä-Aasiassa, missä tyttöjen koulutusta on edistetty osana pyrkimyksiä nostaa yleistä koulunkäyntiastetta, mutta myös Länsi-Aasiassa ja sekä pohjoisessa että eteläisessä Afrikassa ollaan edistytty koulutuksen tasa-arvon lisäämisessä. Oseaniassa taas kehitys on ollut päinvastaista. Kaikilla kehittyvillä alueilla tyttöjen koulunkäynti lisääntyi enemmän kuin poikien ja 53 niistä 171 maasta, joissa kehitystä mitataan, ei enää ole havaittavissa sukupuolten välista eriarvoisuutta  perusopetukseen osallistumisessa.

Joillakin alueilla ongelmana on koulun keskeyttäminen. Esimeriksi Länsi- ja Keski-Afrikassa sekä pojat että tytöt joutuvat usein uusimaan luokan tai jäävät koulusta pois. Kuivuus, ruokapula, aseelliset konfliktit, köyhyys, syntymärekisteröinnin puute, synnytys ja HIV/AIDS näyttävät olevan syynä etenkin tyttöjen koulun keskeyttämiseen. Sukupuolten väliset erot kasvavat  toisen asteen koulutukseen siirryttäessä.

Koulutusta käytetään tasa-arvon mittapuuna nimenomaan siksi, että se on suhteellisen helposti mitattavissa. Sukupuolten eriarvoisuutta esiintyy kuitenkin edelleen kaikissa maissa myös koulun ulkopuolella. Epätasa-arvo ilmenee esimerkiksi aborttiluvuissa: intialais-kanadalaisen tutkimuksen mukaan noin kymmenen miljoonaa tyttölasta on jäänyt syntymättä Intiassa kahden viime vuosikymmenen aikana etenkin köyhillä alueilla. Kehittyvillä alueilla naisilla on myös huomattavasti miehiä huonommat työllistymismahdollisuudet. Poliittisessa vaikuttamisessa naiset ovat aliedustettuja kehittyneissäkin maissa.