Nepal

Tulosta

Kiinan ja Intian välissä, osittain Himalajan vuoristossa sijaitseva Nepal on yksi maailman vähiten kehittyneistä valtioista. Köyhyyden taustalla ovat heikko talous sekä poliittinen epävakaus. Nepalin yli 25 miljoonasta asukkaasta 80 prosenttia elää maaseudulla, missä peruspalveluista kuten terveydenhuollosta, opetuksesta, energiasta ja juomavedestä on puutetta tai niiden laatu on huono. Lisäksi sääolosuhteet ovat viime vuosina heikentäneet maataloutta, joka on maan tärkein elinkeino. Nepalin kaupungeissa eriarvoisuus on suurta; köyhyys kasautuu erityisesti lukuisille etnisille vähemmistöille.

Vaikka hindulainen kastijärjestelmä on lain mukaan lakkautettu, käytännössä se toimii yhä. Kastittomilla daliteilla ei ole samoja oikeuksia tai mahdollisuuksia kuin muilla nepalilaisilla. Arvojärjestyksessä alimpana ovat kastittomat naiset.

Nepalista tuli perustuslaillinen monarkia vuonna 1990 ja samalla maa sai ensimmäisen vaaleilla valitun, kaksikamarisen parlamenttinsa. Kymmenen vuotta kestänyt sisällissota monarkiaa vastustavien maolaisryhmittymien ja hallituksen välillä päättyi vuonna 2006 kansannousuun, joka pakotti kuninkaan luopumaan yksinvallasta. Nepal julistettiin tasavallaksi ja maahan on saatu vaaleilla valittu väliaikainen perustuslakia säätävä hallitus. Tällä hetkellä Nepal on hauras valtio, jonka rauhanprosessi on kesken. Konfliktin myötä myös vuosisatoja alistettuna olleet ryhmät ovat aktivoituneet ja vaativat oikeuksiaan.

Köyhyyden vastaisessa taistelussa on edistytty vuodesta 1990 monella tapaa. Tällä hetkellä näyttää siltä, että esimerkiksi alle dollarilla päivässä elävien määrä on mahdollista puolittaa ja lapsikuolleisuutta vähentää kahdella kolmasosalla vuoteen 2015 mennessä. Menetettyjen ihmishenkien, sisäisen muuttoliikkeen ja esimerkiksi viljelyn vaikeutumisen lisäksi konflikti on kuitenkin syönyt runsaasti varoja sosiaaliselta ja taloudelliselta kehitykseltä.