6. ERI AIKOJEN
ALUEITA JA RAKENNUSTAPOJA
Puu-Käpylä
Etu-Töölö
PihlajamäkiVanhat puutaloalueet
Vanhimpia yhtenäisiä puutaloalueita edustaa mm. Puu-Käpylä
1920-luvulta. Alueelle ovat tyypillisiä kadun suuntaisesti sijoittuneet
kaksikerroksiset puurakennukset ja nyttemmin runsaat istutukset sekä
aidat ja portit, jotka rajaavat tontteja kadulle.
Huvilakaupungit
Kulosaari edustaa vuosisadan alun huvilakaupunkia, joka on saanut paljon
kansallisromanttisia vaikutteita suunnitteluun. Suunnitteluperiaatteisiin
kuului väljä avoin rakennustapa ja maastonmuotoja seuraileva tiestö.
Julkiset rakennukset oli sijoitettu näkyville paikoille.
Varhainen kivikaupunki
Etu-Töölö on puutalojen tilalle syntynyt kivikaupunkialue,
joka alkoi rakentua 1910-luvulla laajentuen 1930-luvulla Mechelininkadulle
saakka. Alueen tiilipintaiset tai rapatut kerrostalot muodostavat umpikortteleita.
Katujen linjaukset vaihtelevat suorista kaartuviin. Rakennukset edustavat
niukasti koristeltua uusklassismia.
Funktionalismin avoimet korttelit
Puu-Käpylän eteläpuolelle sijoittuva Olympiakylä edustaa
funktionalistista kerrostaloaluetta, jossa rakennukset on sijoitettu vapaasti
maastoon. Luonnonläheisen kaupunkisuunnittelun myöhempiä
edustavia esimerkkejä ovat mm. Tapiola ja Pihlajamäki ja Munkkivuori.
Lähiöt - elementtirakentamisen esimerkit
Rakentaminen siirtyi 1960-luvulla kauemmas kantakaupungista, lähiöihin.
Nopea elementtitekniikka tuotti kuitenkin sangen yksitoikkoisia ympäristöjä,
joiden parantaminen ja kunnostaminen ovat tämän päivän
kaupunkisuunnittelun keskeisiä ongelmia. Esimerkkejä tyypillisistä
lähiöalueista ovat mm. Kontula ja Matinkylä.
Uudet kaupunkiasuinalueet
Vastareaktiona lähiöille syntyi 1980-luvulla esimerkkejä
monimuotoisemmista uusista kaupunkialueista, esimerkkeinä mm. Katajanokan
uusi alue ja Länsi-Pasila, joissa palattiin enemmän umpinaiseen
korttelirakenteeseen. Uusimmat toteutuneet esimerkit, Pikku-Huopalahti ja
Ruoholahti, edustavat varsin erilaisia lähestymistapoja kaupungin rakentamiseen.
Tutustumiskäyntejä:
Seuraasaari, Puu-Käpylä, Etu-Töölö, Tapiola, Pihlajamäki,
Matinkylä, Länsi-Pasila, Pikku-Huopalahti jne.
Lähdeaineistoa:
Härö-Piironen-Vesikansa-Vesikansa: Viihtyisä ympäristö,
ympäristökasvatuksen virikekirja. Suomen arkkitehtiliiton julkaisuja,
Helsinki, 1980 (nykyään saatavissa lähinnä kirjastoissa).
- julkaisussa on perusteellisesti käsitelty tekstein ja kuvin suomalaisen
rakennetun ympäristön muodostumista ja historiaa sekä nykypäivää
ja modernia suunnittelua. Erityisen ansiokkaita ovat julkaisua varten tehdyt
kalvopohjat.
Päivi Andersson: Rakennusinventoinnin opas. Keski-Suomen museon monistesarja
1/91.
- julkaisussa selostetaan inventoinnin perusteet ja tekotapa perusteellisesti.
Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton
julkaisuja B22, 1986.
- julkaisussa kuvataan Helsingin seudun historiaa ja esitetään
seudullisesti arvokkaat alueet ja kohteet kartoilla ja kohdeselostuksina.
TEHTÄVIÄ:
1. Etsi eri tyylejä edustavia taloja Munkkiniemessä - dokumentoi
eri tavoilla (valokuvaus, video, piirtäminen, inventointilomakkeen
täyttö) ja esittele muille.
2. Kokoa kuvasarjoja esimerkiksi ikkunoista tai ovista eri-ikäisissä
ja -tyylisissä rakennuksissa.
3. Miten vanhat ja uudet tai eri-ikäiset rakennukset sopivat yhteen.
Etsi mielestäsi hyvä ja/tai huono esimerkki Munkkiniemestä.
Perustele valintaasi.
4. Vieraile joillain edellä kuvatuilla eri-ikäisillä alueilla,
kuvaa niitä ja vertaa keskenään. Esittele vaikutelmasi muille.
Sivun alkuun
Puu-Käpylä
Etu-Töölö
Pihlajamäki
Vanhimpia yhtenäisiä puutaloalueita edustaa mm. Puu-Käpylä 1920-luvulta. Alueelle ovat tyypillisiä kadun suuntaisesti sijoittuneet kaksikerroksiset puurakennukset ja nyttemmin runsaat istutukset sekä aidat ja portit, jotka rajaavat tontteja kadulle.
Huvilakaupungit
Kulosaari edustaa vuosisadan alun huvilakaupunkia, joka on saanut paljon kansallisromanttisia vaikutteita suunnitteluun. Suunnitteluperiaatteisiin kuului väljä avoin rakennustapa ja maastonmuotoja seuraileva tiestö. Julkiset rakennukset oli sijoitettu näkyville paikoille.
Varhainen kivikaupunki
Etu-Töölö on puutalojen tilalle syntynyt kivikaupunkialue, joka alkoi rakentua 1910-luvulla laajentuen 1930-luvulla Mechelininkadulle saakka. Alueen tiilipintaiset tai rapatut kerrostalot muodostavat umpikortteleita. Katujen linjaukset vaihtelevat suorista kaartuviin. Rakennukset edustavat niukasti koristeltua uusklassismia.
Funktionalismin avoimet korttelit
Puu-Käpylän eteläpuolelle sijoittuva Olympiakylä edustaa funktionalistista kerrostaloaluetta, jossa rakennukset on sijoitettu vapaasti maastoon. Luonnonläheisen kaupunkisuunnittelun myöhempiä edustavia esimerkkejä ovat mm. Tapiola ja Pihlajamäki ja Munkkivuori.
Lähiöt - elementtirakentamisen esimerkit
Rakentaminen siirtyi 1960-luvulla kauemmas kantakaupungista, lähiöihin. Nopea elementtitekniikka tuotti kuitenkin sangen yksitoikkoisia ympäristöjä, joiden parantaminen ja kunnostaminen ovat tämän päivän kaupunkisuunnittelun keskeisiä ongelmia. Esimerkkejä tyypillisistä lähiöalueista ovat mm. Kontula ja Matinkylä.
Uudet kaupunkiasuinalueet
Vastareaktiona lähiöille syntyi 1980-luvulla esimerkkejä monimuotoisemmista uusista kaupunkialueista, esimerkkeinä mm. Katajanokan uusi alue ja Länsi-Pasila, joissa palattiin enemmän umpinaiseen korttelirakenteeseen. Uusimmat toteutuneet esimerkit, Pikku-Huopalahti ja Ruoholahti, edustavat varsin erilaisia lähestymistapoja kaupungin rakentamiseen.
Tutustumiskäyntejä:
Seuraasaari, Puu-Käpylä, Etu-Töölö, Tapiola, Pihlajamäki, Matinkylä, Länsi-Pasila, Pikku-Huopalahti jne.
Lähdeaineistoa:
Härö-Piironen-Vesikansa-Vesikansa: Viihtyisä ympäristö, ympäristökasvatuksen virikekirja. Suomen arkkitehtiliiton julkaisuja, Helsinki, 1980 (nykyään saatavissa lähinnä kirjastoissa).
- julkaisussa on perusteellisesti käsitelty tekstein ja kuvin suomalaisen rakennetun ympäristön muodostumista ja historiaa sekä nykypäivää ja modernia suunnittelua. Erityisen ansiokkaita ovat julkaisua varten tehdyt kalvopohjat.
Päivi Andersson: Rakennusinventoinnin opas. Keski-Suomen museon monistesarja 1/91.
- julkaisussa selostetaan inventoinnin perusteet ja tekotapa perusteellisesti.
Helsingin seudun rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Helsingin seutukaavaliiton julkaisuja B22, 1986.
- julkaisussa kuvataan Helsingin seudun historiaa ja esitetään seudullisesti arvokkaat alueet ja kohteet kartoilla ja kohdeselostuksina.
TEHTÄVIÄ:
1. Etsi eri tyylejä edustavia taloja Munkkiniemessä - dokumentoi eri tavoilla (valokuvaus, video, piirtäminen, inventointilomakkeen täyttö) ja esittele muille.
2. Kokoa kuvasarjoja esimerkiksi ikkunoista tai ovista eri-ikäisissä ja -tyylisissä rakennuksissa.
3. Miten vanhat ja uudet tai eri-ikäiset rakennukset sopivat yhteen. Etsi mielestäsi hyvä ja/tai huono esimerkki Munkkiniemestä. Perustele valintaasi.
4. Vieraile joillain edellä kuvatuilla eri-ikäisillä alueilla, kuvaa niitä ja vertaa keskenään. Esittele vaikutelmasi muille.
Sivun alkuun