9. KATUJEN
KAUPUNKI
Katutilan
muodostaminen
Puistotie
HuopalahdentieEri aikojen katutilat - eri aikojen suunnitteluperiaatteet
Eri aikakausien katutilat poikkeavat toisistaan tilavaikutelmaltaan. Katujen
toiminnalliset vaatimukset ovat muuttuneet autoliikenteen lisääntymisen
myötä. Katutila muodostuu kadun leveyden suhteesta sitä reunustavien
rakennusten korkeuteen. Vanhoissa puukaupungeissa katutilat ovat kapeita,
koska niitä ei alunperin tarkoitettu kuin ihmisten ja hevosten kuljettaviksi.
Puukaupunkien paloturvallisuus määräsi
Empiren (1810-50) katutila oli matala ja leveä, koska yksikerroksiset
puurakennukset eivät saaneet olla liian lähekkäin. Kivirakennukset
saivat olla korkeampia. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kivikaupungin
katutilassa rakennukset saivat olla välitonteilla enintään
5-kerroksisia ja kulmissa 7-kerroksisia. Esimerkkinä tällaisesta
mittakaavasta ovat Kruunuhaan senaikaiset korttelialueet. Katujen linjaus
oli suoraviivaista.
Suorasta kadusta kaartuvaan
Vuosisadan vaihteessa vaikuttaneet kansallisromanttiset ihanteet muotoilivat
katutiloja kaartuviksi ja mutkitteleviksi. Esimerkkinä voi mainita
Etu-Töölön korttelirakenteen ja katutilojen muodostumisen.
Funktionalismin vaikutuksesta katutila laajeni eikä rajautunut yhtä
selvästi kuin aiemmin. 1960-luvulla pyrittiin erottamaan autoliikenne
ja kevyt liikenne toisistaan turvallisuuden lisäämiseksi.
Katu - yhteinen olohuone vai torjuva ympäristö
Katutilan tärkeitä ominaisuuksia ovat mittojen ja suhteiden lisäksi
kadun pinnoitteet, kevyen liikenteen erottaminen ajoradasta, kadun kalusteet
ja valaisimet sekä istutukset. Rakennusten katutason julkisivujen käsittely
ja avautuminen kadulle muodostaa myös merkittävän tekijän
tilan luonteelle. Kadun päätteenä jokin merkittävä
rakennus on luonteva, samoin hyvä pääte voi olla kaunis näköala
alueen ulkopuolelle avoimeen maisemaan tai vesistölle.
Lähdetietoa:
Jalkanen-Kajaste-Kauppinen-Pakkala: Asuinaluesuunnittelu, 1990. Helin-Turtiainen-Vesikansa:
Kaupunkikuva ja rakentaminen, 1982.
TEHTÄVIÄ:
1. Kuvaa erimittakaavaisia katutiloja Munkkiniemessä / muilla mainituilla
alueilla ja verrataan niiden mittoja (karkeasti) keskenään. Millaisia
tunnelmia erilaisissa katutiloissa syntyy, millainen katu on miellyttävä
?
2. Piirrä kartalla omat tavanomaiset tai mielikulkureitit Munkkiniemessä.
Millaista on liikkua ko. reitillä, millaisia näkymiä siltä
aukeaa, mitä mielikuvia syntyy.
3. Etsi ja kuvaa erilaisia katujen päätteitä Munkkiniemessä
/ muilla helsinkiläisillä alueilla.
Sivun alkuun
Katutilan
muodostaminen
Puistotie
Huopalahdentie
Eri aikakausien katutilat poikkeavat toisistaan tilavaikutelmaltaan. Katujen toiminnalliset vaatimukset ovat muuttuneet autoliikenteen lisääntymisen myötä. Katutila muodostuu kadun leveyden suhteesta sitä reunustavien rakennusten korkeuteen. Vanhoissa puukaupungeissa katutilat ovat kapeita, koska niitä ei alunperin tarkoitettu kuin ihmisten ja hevosten kuljettaviksi.
Puukaupunkien paloturvallisuus määräsi
Empiren (1810-50) katutila oli matala ja leveä, koska yksikerroksiset puurakennukset eivät saaneet olla liian lähekkäin. Kivirakennukset saivat olla korkeampia. 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa kivikaupungin katutilassa rakennukset saivat olla välitonteilla enintään 5-kerroksisia ja kulmissa 7-kerroksisia. Esimerkkinä tällaisesta mittakaavasta ovat Kruunuhaan senaikaiset korttelialueet. Katujen linjaus oli suoraviivaista.
Suorasta kadusta kaartuvaan
Vuosisadan vaihteessa vaikuttaneet kansallisromanttiset ihanteet muotoilivat katutiloja kaartuviksi ja mutkitteleviksi. Esimerkkinä voi mainita Etu-Töölön korttelirakenteen ja katutilojen muodostumisen. Funktionalismin vaikutuksesta katutila laajeni eikä rajautunut yhtä selvästi kuin aiemmin. 1960-luvulla pyrittiin erottamaan autoliikenne ja kevyt liikenne toisistaan turvallisuuden lisäämiseksi.
Katu - yhteinen olohuone vai torjuva ympäristö
Katutilan tärkeitä ominaisuuksia ovat mittojen ja suhteiden lisäksi kadun pinnoitteet, kevyen liikenteen erottaminen ajoradasta, kadun kalusteet ja valaisimet sekä istutukset. Rakennusten katutason julkisivujen käsittely ja avautuminen kadulle muodostaa myös merkittävän tekijän tilan luonteelle. Kadun päätteenä jokin merkittävä rakennus on luonteva, samoin hyvä pääte voi olla kaunis näköala alueen ulkopuolelle avoimeen maisemaan tai vesistölle.
Lähdetietoa:
Jalkanen-Kajaste-Kauppinen-Pakkala: Asuinaluesuunnittelu, 1990. Helin-Turtiainen-Vesikansa: Kaupunkikuva ja rakentaminen, 1982.
TEHTÄVIÄ:
1. Kuvaa erimittakaavaisia katutiloja Munkkiniemessä / muilla mainituilla alueilla ja verrataan niiden mittoja (karkeasti) keskenään. Millaisia tunnelmia erilaisissa katutiloissa syntyy, millainen katu on miellyttävä ?
2. Piirrä kartalla omat tavanomaiset tai mielikulkureitit Munkkiniemessä. Millaista on liikkua ko. reitillä, millaisia näkymiä siltä aukeaa, mitä mielikuvia syntyy.
3. Etsi ja kuvaa erilaisia katujen päätteitä Munkkiniemessä / muilla helsinkiläisillä alueilla.
Sivun alkuun