Pikaliike
Suoraviivainen interpolaatio
Ympyräkaaren interpolaatio
Ohjelmoimalla G00 voidaan työkalua liikuttaa pikaliikkeellä.
Pikaliikettä käytetään:
1. Työstön alussa lähestyttäessä työkappaletta.
2. Työstön aikana työkalua siirrettäessä
seuraavaan paikkaan niin, ettei se kosketa työkappaletta.
3. Työstön lopussa, kun työkalu viedään
pois esim. teränvaihtoasemaan.
Yleinen käskymuoto:
G00 X__ Y___ Z___ ;
Jossa
G00 on pikaliike
X___ Y___ Z___ ovat pikaliikkeen loppupisteen koordinaatit.
Huomautuksia:
1. Ohjelmoitaessa pikaliike yhtä aikaa useammalle akselille, työkalun
liike on harvoin suoraviivainen.
2. Pikaliikenopeus vaihtelee konemallin mukaan. Arvot ovat n. 8 m/min
– 20 m/min välillä.
3. Pikaliikenopeutta voidaan säätää pikaliikkeen
ohituskytkimellä koneen ohjauspaneelilta.
4. Kun G00 on ohjelmoitu kerran, se on voimassa ohjelmassa niin kauan
kuin ohjelmoidaan jokin toinen samanryhmän G-koodi (G01, G02 tai G03).
5. Pikaliikkeellä ei yleensä tulla kiinni kappaleen
pintaan, eikä pikaliikkeellä lähdetä kappaleen
pinnasta. Tällöin puhutaan käsitteestä tormäysetäisyys
tai pikaliiketaso, ja ko. matkana pidetään usein kolmea (3) millimetriä.
Interpolaation sisällysluetteloon
Materiaalin sisällysluetteloon
Yleinen käskymuoto:
G01 X___ Y___ Z___ (C__) F___ ;
Jossa
G01 on suoraviivaisen interpolaation käsky (suoraviivaisen syöttöliikkeen)
X, Y ja Z ovat syöttöliikkeen loppupisteen koordinaatit
C on ns. neljäs akseli, esimerkiksi pyöröpöytä
F on syötön nopeus, yleensä mm/min
Huomautuksia:
1. Pikaliikenopeutta voidaan säätää syöttöliikkeen
prosenttikytkimellä koneen ohjauspaneelilta.
2. Kun G01 on ohjelmoitu kerran, se on voimassa ohjelmassa niin kauan
kuin ohjelmoidaan jokin toinen samanryhmän G-koodi (G00, G02 tai G03).
3. Jos syöttönopeutta ei ole ohjelmoitu ko. lauseeseen, käsky
toteutetaan aiemmin viimeksi annetulla syöttöarvolla. Jos virran
kytkennän jälkeen ei ole ohjelmoitu syöttöarvoa, arvo
oletetaan nollaksi (0) ja hälytys tulee kuvaruutuun.
Interpolaation sisällysluetteloon
Materiaalin sisällysluetteloon
Ohjelmoitaessa ympyränkaaria, käytetään koodeja G02 tai G03.
Yleinen käskymuoto:
G90 (G91) G17 (G18 tai G19) G02 (G03) X__ Y__ I__ J__ (tai R) F__ ;
Jossa
G90 on mittojen absoluuttinen ohjelmointitapa, vaihtoehtona G91 joka on mittojen inkrementaalinen ohjelmointitapa.
G17 on XY-interpolointitason valinta (yleisin) vaihtoehtona G18 XZ-taso ja G19 YZ-taso.
G02 on ympyräinterpolaatio myötäpäivään
G03 on ympyräinterpolaatio vastapäivään
X__ ja Y__ ovat ympyränkaaren päätekoordinaatit
I__ on kaaren keskipisteen etäisyys kaaren alkupisteestä X-akselin suunnassa, ja tämä arvo on aina inkrementaalinen riippumatta mittojen ohjelmointitavan valinnasta (G90 tai G91). Etumerkki katsotaan koordinaatiston mukaan X-akselin suunnassa, katsomispaikkana on kaaren alkupiste.
J__ on kaaren keskipisteen etäisyys kaaren alkupisteestä Y-akselin suunnassa, ja tämä arvo on aina inkrementaalinen riippumatta mittojen ohjelmointitavan valinnasta (G90 tai G91). Etumerkki katsotaan koordinaatiston mukaan Y-akselin suunnassa, katsomispaikkana on kaaren alkupiste.
R__ on ympyränkaaren säde, etumerkki on miinus yli 180 asteen kaarelle-
F__ on syöttönopeus
Huomautuksia!
1. Kun virta kytketään, G17 (XY-taso) tulee yleensä oletusarvoksi.
Haluttaessa koneistaa kaaria XZ- tai YZ-tasoon, tulee vastaavasti valita
G18 tai G19 koodi.
2. Koneistettaessa 180 asteen kaari sekä plus (+) että miinus
(-) etumerkki on sallittu.
3. Ohjelmoitaessa I, J tai K samaan lauseeseen R-arvon kanssa, ne jätetään
huomiotta, ja kaari koneistetaan R-arvon mukaisesti.
4. Jos I-, J- tai K-arvo on nolla (0), se voidaan jättää
pois (on oletuksena).
5. Jos halutaan koneistaa koko ympyrä yhdellä lauseella,
niin tällöin on käytettävä I-, J- tai K-arvoja,
koska R-osoitteella ohjelmoitaessa voidaan tehdä lukematon määrä
ympyröitä ja ohjaus ei tee mitään liikettä (ei
myöskään hälytä). Katso seuraava esimerkki.
| G01 X20. Y50. F160 | |
| X0. | Liike kaaren aloituskohtaan |
| G03 J-50. | G03 on käsky ympyräliikkeestä vastapäivään, J-50. ilmoittaa kaaren keskipisteen etäisyyden kaaren alkupisteestä Y-akselin suunnassa ja etumerkki kertoo missä suunnassa keskipiste on. X- ja Y-arvot voidaan jättää pois jolloin oletuksena on, että loppupiste on sama kuin alkupiste. |
| G01 X20. |
Toinen esimerkki kaarien ohjelmoinnista (katso myös esimerkki- ja harjoituskuvat).
….
….
….
| G90 G01 X28. Y0 F250 ; | PISTE A |
| Y20. ; | PISTE B |
| G03 X18. Y30. I-10. ; | PISTE C |
| G01 X-8. ; | PISTE D |
| G02 X-28. Y10. R20. ; | PISTE E |
| G01 Y-10. ; | PISTE F |
| G02 X-8. Y-30. R25. ; | PISTE G |
| G01 X18. ; | PISTE H |
| G03 X28. Y- 20. J10. ; | PISTE I |
| G01 Y0 ; | PISTE A |