|
Rataosuutta Riihimäeltä Pietariin
rakennettaessa rautatiejohtokunta antoi ratainsinöörien vastuulle
hankkia piirustukset asemille. Asemien suunnittelijoina toimi useita
arkkitehteja, eikä kaikkien tarkkaa osuutta ole ollut mahdollista
selvittää.
Pietarin asemaa lukuun ottamatta muut
asemat suunniteltiin kotimaisin voimin. Keskeisimpänä vaikuttajana
rataosuuden asemarakennusten tyyliin pidetään Knut Nylanderia. Nylander
oli saanut arkkitehdin koulutuksen Edelfeltiltä ja toiminut hänen
apulaisenaan jo Helsingin- Hämeenlinnan rataosan asemien suunnittelussa. |
 |
|
 |
Pietarin radalle jouduttiin
rakentamaan useita asemia. Lähes kaikki Pietarin radan alkuperäiset
asemat muistuttavat toisiaan, koska ne perustuivat Knut Nylanderin
laatimiin tyyppipiirustuksiin ja olivat III tai IV luokan asemia.
Puiset asemarakennukset olivat
pienehköjä ja niissä oli radan puolella sisäänvedetty runsain
puuleikkauksin koristeltu avokuisti tuomassa rakennukselle symmetriaa.
Edelfeltin tapaan asemilla käytettiin runsasta puuleikkaus- koristelua
ennen kaikkea kuistin kaiteissa, räystäissä ja ikkunoiden
vuorilaudoissa. |
|
Radan rakennusvaiheessa ei liikenteen
uskottu muodostuvan kovin vilkkaaksi, mutta toisin kävi. Tämän vuoksi
kaikkia asemia oli laajennettava myöhemmin useaan otteeseen, ensimmäisen
kerran lähes heti radan valmistuttua. Ensimmäiset laajennussuunni-
telmat teki Nylander. |
III luokan tyyppipiirustusten
perusteella rakennettiin asemat mm. Oittiin, Järvelään, Lahteen,
Uuteenkylään, Uttiin, Pulsaan ja Simolaan. IV luokan piirustusten mukaan
rakennettiin asemat puolestaan esim. Hikiälle, Lappilaan, Herralaan,
Vesijärvelle, Kausalaan, Korialle ja Taavettiin. |