HELSINKI - HÄMEENLINNA

Suomen ensimmäinen rautatie rakennettiin Helsingistä Hämeenlinnaan vuosina 1857- 1862. Radan pituus oli 108 kilometriä.

Ensimmäisen rautatien rakennustyön valvomista ja johtoa varten asetettiin erityinen rautatiejohtokunta. Johtokunnan haasteellisena tehtävänä oli mm. sopivien työntekijöiden palkkaaminen, kaikkien tarvikkeiden sekä tarvittavan kaluston hankinta sekä annetuissa määrärahoissa pysyminen. Johtokunnan tehtäviin kuului myös esim.  työläisten ruokahuollon ja asuntojen turvaaminen, uuden sairaalan perustaminen ja lääkäreiden palkkaaminen, maiden pakkolunastus ja väliaikaisen maantien rakentaminen.

Rautatien rakennustöihin oli ensimmäistä rautatietä rakennettaessa hankaluuksia saada riittävästi työvoimaa, vaikka palkkaus oli hyvä. Työvoiman määrä vaihteli vuodenaikojen mukaan niin, että kesällä työntekijöiden määrää lisättiin selvästi. Työvoiman määrä vaihteli työvaiheen ja -ajan mukaan 1 000- 4 000 miehen välillä. Radan rakennustöihin osallistui myös hieman yli 200 kuritushuonevankia, jotka olivat juuri vapautuneet Saimaan kanavan rakennus- töistä.

Rautatien rakennusmäärärahat ylitettiin lähes 60%:lla. Syitä tähän oli niin kokemattomuus rautatien rakennuksesta, tarvikkeiden hintojen kohoaminen sekä päiväpalkkojen nousu.

Sitä mukaa kun kiskotustyö edistyi, suoritettiin koeajoja kutsuvieraiden kanssa. Suomen ensimmäisen rautatien vihkiäisjuna mukanaan 30 kutsuvierasta lähti Helsingistä Hämeenlinnaan tammikuun 31. päivänä vuonna 1862. Tapaus uutisoitiin näyttävästi sanomalehdissä. Helmikuussa vahvistettiin junamatkan hinnat ja maaliskuussa ensimmäinen aikataulu.

Takaisin etusivulle

-> Palaa valikkosivulle