RIIHIMÄKI - PIETARI

Suomen liikenneolojen kehittämisen yhtenä pääkohteena oli yhteyden luominen Etelä- Suomesta Pietariin. Senaatin ehdotus rautatiestä hyväksyttiin vuoden 1867 valtiopäivillä. Työtä valvoi tälläkin kertaa rautatiejohtokunta.

Vaikka varoja töiden aloittamiseen oli niukasti, päätettiin radan rakentaminen käynnistää vuoden 1868 alussa. Töitä tarjoamalla haluttiin helpottaa katovuosien aiheuttamaa köyhyyttä. Koko rautatielinja jaettiin viiteen eri työpiiriin ja piirien johtoon valittiin upseerit, jotka olivat olleet työpäällikköinä Helsinki- Hämeenlinna- rataa rakennettaessa.

Riihimäen asemarakennus

Työväkeä saapui runsaasti rakennuspaikka- kunnille, eikä työväen saannissa ollut vaikeuksia, päinvastoin. Vuoden 1868 lopussa töissä oli lähes 12 000 henkeä. Tämä oli kolme kertaa enemmän kuin aiemmassa rakennustyössä.

Näin suurta työmiesten joukkoa koetteli nälän lisäksi lavantauti- kuume. Jo maaliskuussa 1868 avattiin ensimmäinen sairaala ja yhteensä niitä perustettiin 14. Koko työväestä oli enimmillään yli 20 % sairaana.

Rautatien rakentaminen edistyi nopeasti, sillä maasto oli rakennustyön kannalta edullinen ja rata pengerrettiin vain yhtä raidetta varten.  Myös radan rakennuskustannukset pysyivät hyvin hallinnassa, ja alkuperäinen talousarvio alitettiin lopulta lähes kymmenellä prosentilla.

Rata otettiin käyttöön kolmessa vaiheessa. Riihimäen- Lahden välinen rataosuus avattiin liikenteelle jo marraskuun 1. päivänä vuonna 1869 ja Viipurin- Pietarin rataosa helmikuun 1. päivänä vuonna 1870. Koko Riihimäen- Pietarin väli otettiin käyttöön kenraalikuvernöörin ym. korkeiden viranomaisten läsnäollessa syyskuun 11. päivänä vuonna 1870.

Takaisin etusivulle

-> Palaa valikkosivulle