Seppo Ilmarinen

Ylen taitava takoja

Silloin Seppo Ilmarinen rauan tempasi tulesta, asetti alaisimelle, takovi teräkaluiksi, keihä’iksi, kirvehiksi, kaikenlaisiksi kaluiksi.

Ilmarinen on myyttinen seppä, jonka meriitteihin luetaan jopa taivaankappaleiden takominen. Kalevalassa hän on kuitenkin sangen inhimillinen sankari, joka muiden tavoin tavoittelee onnellista elämää ja aviokumppania.

Louhi pyytää sampoa Väinämöiseltä, joka on tullut kosimaan Pohjolan tytärtä. Väinämöinen sanoo tietävänsä taitavan takojan ja lähettää Ilmarisen kuusen latvalla lentäen kohti Pohjolaa. Pohjolassa Ilmarinen takoo ihmeellisen sammon, jonka kolme myllyä jauhavat suolaa, jauhoja ja rikkauksia. Louhi kuitenkin haluaa nähdä Ilmarisen myös suoriutuvan mahdottomilta tuntuvista ihmeteoista ennen kuin lupaa tälle tyttärensä. Ilmarinen on puolisoehdokkaista Pohjolan tyttären suosikki, ja lopulta Louhi suostuu antamaan tyttärensä sepälle vaimoksi. Hääjuhlat kestävät monta päivää.

Ilmarisen ja Pohjolan tyttären avio-onni ei kuitenkaan kestä kauaa. He muuttavat omaan kotiinsa, jonne ostetaan orjaksi nuori mies Kullervo. Kaltoin kohdeltu Kullervo päätyy surmaamaan Ilmarisen vaimon. Seppä Ilmarinen tulee tästä lohduttoman surulliseksi. Surullinen Ilmarinen takoo itselleen kullasta uuden vaimon, joka ei kuitenkaan ole elävän puolison veroinen.

Ilmarinen kokeilee vielä onneaan Louhen nuoremman tyttären kosimisessa, mutta tulee torjutuksi. Hän päätyy ryöstämään morsiamen mukaansa. Tytär ei ole osaansa tyytyväinen ja vimmastuksissaan Ilmarinen taikoo tämän lokiksi. Käytyään Pohjolassa Ilmarinen kertoo Kalevalassa rikkauksista, joita sampo Louhelle takoo. Kalevalan miehet päättävät lähteä ryöstämään ihmekoneen itselleen.

Myyttinen seppähahmo tunnetaan monien eri kulttuurien kansantarustossa. Esimerkiksi Antiikin mytologiassa esiintyy seppähahmo Hefaistos. Itämerensuomalaisissa tarustoissa Ilmarinen on ilman ja tuulen jumala.

Ilmariseen liittyvien kansanrunojen voi päätellä olevan peräisin rautakaudelta, jolloin rautamalmia opittiin jalostamaan käyttöesineiksi. Raudan synty esiintyy useissa loitsuissa, ja sen myyttisen alkuperän vuoksi rautaesineillä on myös katsottu olevan suojaavia taikavoimia. Seppä on ollut se taituri, joka on kyennyt hallitsemaan pelottavaa tulta ja rautaa. Sepät ovat takoneet metsästäjille aseita sekä kaikenlaisia käyttöesineitä aina nauloista patoihin. Tuon ajan ihmiselle tämä keksintö oli niin mullistava, että ihmismielissä alkoi syntyä fantasioita siitä, mihin kaikkeen rauta voikaan taipua. Näin syntyivät tarinat ihmekoneista, kuten sampo, sekä ihmeellisen taitavasta sepästä, joka kykenee tekemään metallista jopa ihmisen.