Joukahainen

Laiha poika lappalainen

”Vähä on miehen nuoruuesta, nuoruuesta, vanhuuesta, Kumpi on tieoilta parempi, muistannalta mahtavampi, Sep’ on tiellä seisokahan, toinen tieltä siirtykähän!”

Joukahainen on itsevarma nuori mies, joka uskoo olevansa parempi tietäjä kuin paljon kehuttu Väinämöinen. Hän haastaa Väinämöisen kaksintaisteluun, jossa mitellään miekkojen sijaan sanoilla.

Kilpalaulannassa tietäjät kertovat vuorotellen asioita, joita tietävät. Joukahainen nimeää lukuisia paikkoja, eläimiä ja luonnonilmiöitä, mutta jää kiinni valheesta, kun väittää osallistuneensa maailman luomiseen. Kun Joukahainen huomaa, että on jäämässä tappiolle, hän haastaa Väinämöisen miekkataisteluun. Väinämöinen luottaa mieluummin sanan mahtiin. Hän upottaa Joukahaisen loitsuillaan suohon, ja Joukahainen pelkää kuolevansa. Joukahainen lupaa Väinämöiselle omaisuuttaan, mutta Väinämöistä eivät kullat tai peltotilkut kiinnosta. Viimeisenä oljenkortenaan Joukahainen lupaa Aino-sisarensa Väinämöiselle vaimoksi. Tästä Väinämöinen ilahtuu ja hän päästää Joukahaisen ahdingosta.

Kun Aino hukuttautuu, haluaa Joukahainen kostaa sisarensa kohtalon. Hän aikoo ampua Väinämöisen tulisella nuolellaan ja lähtee väijymään tietäjää. Hän osuu nuolellaan Väinämöisen hevoseen ja suistaa Väinämöisen mereen. Joukahainen olettaa tämän olleen Väinämöisen loppu ja kerskuu surmanneensa tietäjän, mutta kotka pelastaa Väinämöisen meren aalloista.

Joukahaista kutsutaan Kalevalassa myös nimellä “laiha poika lappalainen”. Lappia on pidetty myyttisenä noitien maana, joten Joukahaisenkin voi tätä kautta ymmärtää jonkinlaiseksi tietäjäksi. Kalevalassa Lappi ja Pohjola eivät tarkoita samaa asiaa, vaan Pohjola on oma, erillinen paikkansa, vaikka lennokkaimmissa tulkinnoissa Joukahainen on nimetty jopa Pohjolan isännäksi.

Kansanrunoudessa Joukahaisen ja Väinämöisen kilpalaulanta sijoittuu jo maailman alkuaikoihin. Joissakin versioissa miehet ovat veljeksiä, Iro-neidon lapsia, jotka riitautuvat ja joutuvat kaksintaisteluun. Hävinnyt Joukahainen (tai nimeltä mainitsematon lappalainen) kostaa Väinämöiselle ja sysää hänet alkumereen, jossa sotka munii munansa Väinämöisen polvelle.