Kuluttajien toiveena on saada käyttöönsä entistä helppokäyttöisempää kodintekniikkaa. Erityisesti viihde-elektroniikassa se olisikin tervetullutta. Useimmiten helppokäyttöisyys tarkoittaa laitteen käyttöliittymän selkeyttämistä. Laitteen käyttöliittymä kertoo, miten konetta tai laitetta käytetään. Käyttöliittymä on se osa tuotetta, jonka käyttäjät näkevät ja tuntevat ja jonka avulla käyttäjät käyttävät laitetta sille suunnitellun käyttötarkoituksen mukaisesti. Hyvässä käyttöliittymässä erilaiset osat sopivat ihmisen aisteille ja logiikka ihmisen ajattelutavalle.

Teknologian kehittämisessä käytettävyyden ja käyttäjälähtöisyyden tulisi olla kaiken suunnittelun lähtökohta niin, että tuote sopii käyttäjän kykyihin ja siihen tarkoitukseen, johon se on suunniteltu. Tuotteella ja ratkaisulla tulee olla todellista arvoa käyttäjälle. Käyttäjälähtöisyyteen liittyy teknologian muokkaus käyttäjälle sopivaksi ergonomian avulla. Ergonomian tavoitteena on pyrkiä optimoimaan ihmisen hyvinvointia ja toisaalta toimintajärjestelmän tehokkuutta. Ergonomia pyrkii siihen, että ihmisen tarpeet, kyvyt, mahdollisuudet ja rajoitukset tulevat otetuiksi huomioon kun toimintajärjestelmää suunnitellaan. Ergonomisilla ominaisuuksilla tähdätään myös kitkattomaan rajapintaan ihmisten ja tuotteen välillä. Ergonomia sovittaa ihmisen ja työn yhteen ja muokkaa teknologian käyttäjälle sopivaksi suunnittelun kautta. Hyvä ergonominen laatu on hyvä käyttöliittymä.

Käytettävyys tekee tekniikasta työkalun, ja käytettävyyden testaamisen tulisi olla vakiintunut käyttöliittymien laadun arvioinnin muoto. Käyttäjältä hankitaan tietoa heidän tarpeistaan, toiminnastaan ja tehtävistään, joiden sujuvuutta teknologian tulee edistää. Teknologiaa tulisi kehittää inhimilliseen suuntaan ja ihmisten arvoja kunnioittavalla tavalla.