Sanasto

AAKKOSELLINEN HAKEMISTO

HAKUSANASTO eli termien selitykset

Akseli kuvaa koordinaatistossa suuntaa ja asteikko mittayksikköä.

Desiili rajaa 10 %, 20 %, 30 %, ..., 90 % havaintoarvoista alapuolelleen. Esimerkiksi 9. desiili on arvo, jota pienempiä on 90 % havainnoista.

Epäjatkuva muuttuja saa ainostaan tiettyjä, esimerkiksi kokonaislukuarvoja tarkasteltavalla välillä. Esimerkiksi arvosana (1, 2, ..., 5 tai 4, 5, ..., 10) on epäjatkuva muuttuja.

Esitystarkkuus, jolla tarkoitetaan esimerkiksi taulukossa esitettävien lukujen kuten prosenttilukujen tarkkuutta, määräytyy aineiston mukaan. Yleensä riittää kokonaisluku tai yksi desimaali. On muistettava, että vasta lopputulos pyöristetään, kesken laskutoimitusten lukuja ei katkaista.

Fraktiili eli prosenttipiste rajaa tietyn prosenttimäärän havaintoarvoja alapuolelleen. Useimmiten käytetyt fraktiilit ovat mediaani, kvartiilit ja desiilit.

Frekvenssi on tietyn havaintoarvon esiintymiskertojen lukumäärä tilastoaineistossa. Frekvenssillä ilmoitetaan esimerkiksi, kuinka monta kertaa arvosana 5 esiintyy aineistossa.

Frekvenssijakauman muodostavat havaintoarvot ja niiden esiintymiskerrat eli frekvenssit.

Graafinen esittäminen tarkoittaa asioiden esittämistä kuvioiden (tai kaavioiden) avulla.

Hajonta- eli parvi- eli pistekuviossa koordinaatistossa on kuvattu jokainen tilastoyksikkö. Havainnon paikka määräytyy kahden mitatun ominaisuuden perusteella. Esimerkiksi kutakin opiskelijaa vastaavan pisteen paikka määräytyy opiskelijan pituuden ja painon mukaan.

Hajontaluku kuvaa havaintoarvojen poikkeavuutta toisistaan. Yleisimmin käytettyja hajontalukuja ovat vaihteluväli ja keskihajonta.

Havaintoaineisto muodostuu tilastoyksiköistä mitatuista muuttujien arvoista. Esimerkiksi opiskelijoiden pituudet, painot ja arvosanat voivat muodostaa havaintoaineiston.

Havaintoarvo on tilastoyksiköstä mitattu muuttujan arvo, esimerkiksi henkilön pituus.

Havaintomatriisi on taulukon muotoon kirjoitettu havaintoaineisto. Havaintomatriisissa tilastoyksiköt eli havaintoyksiköt sijaitsevat riveillä ja muuttujat sarakkeilla.

Havaintoyksikkö eli tilastoyksikkö on yksittäinen tutkimuksen kohde. Havaintoyksikkönä voi olla esimerkiksi opiskelija tai valmistettu tuote tai valtio. Havaintomatriisissa havaintoyksiköt sijaitsevat riveillä.

Histogrammi on eräänlainen muuttujan arvojen lukumääriä (eli frekvenssijakaumaa) kuvaava pylväskuvio.

Jakauman muodostavat muuttujan saamat arvot kuten esimerkiksi opiskelijoiden pituudet. Kun havaintoaineisto on kirjoitettu havaintomatriisin (taulukon) muotoon, sarakkeilla sijaitsevat muuttujan arvot muodostavat jakaumavektorin.

Jatkuva muuttuja saa periaatteessa mitä tahansa arvoja tietyltä väliltä, vaikka arvot yleensä ilmoitetaan likiarvoina.

Kun muuttujan arvojen ryhmät kuten esimerkiksi arvosanat tyydyttävä, hyvä, kiitettävä voidaan panna järjestykseen, mutta erotuksia ei voida laskea, muuttuja on järjestysasteikollinen.

Kaksiulotteinen jakauma muodostuu, kun kustakin tilastoyksiköstä mitataan kaksi ominaisuutta. Tällöin muodostuu kaksiulotteinen taulukko, jossa ilmoitetaan esiintymiskertojen lukumäärät tai prosenttiosuudet.

Keskiarvo kuvaa havaintoarvojen keskimääräistä suuruutta. Se saadaan jakamalla havaintoarvojen summa niiden lukumäärällä.

Keskihajonta eli standardipoikkeama kuvaa havaintoarvojen poikkeamaa keskiarvosta. Heterogeenisen aineiston hajonta on suuri, homogeenisen aineiston hajonta on pieni.

Keskiluku on yleisnimitys havaintoarvojen ”keskimäärää” kuvaaville tunnusluvuille keskiarvo, mediaani ja moodi.

Kohdejoukon muodostavat ne tilastoyksiköt, joihin tilastollinen tutkimus kohdistuu.

Kontingenssikerroin on riippuvuusluku, jolla mitataan kahden muuttujan välistä riippuvuutta, kun ainakin toinen muuttuja on luokittelu- eli laatueroasteikollinen.

Korrelaatio tarkoittaa muuttujien välistä riippuvuutta.

Korrelaatiokerroin on mittari, jolla mitataan muuttujien välistä riippuvuutta eli korrelaatiota.

Kumulatiivinen eli summafrekvenssi ilmoittaa, kuinka monta havaintoarvoa jää vastaavan rajan alapuolelle.

Kvalitatiivinen tarkoittaa laatua mittaavaa tai ilmaisevaa menettelyä tai tietoa.

Kvantitatiivinen tarkoittaa määrää mittaavaa tai ilmaisevaa menettelyä tai tietoa.

Alakvartiili rajaa 25 % havaintoarvoista alapuolelleen. Yläkvartiili rajaa 75 % havaintoarvoista alapuolelleen (25 % yläpuolelleen).

Kvartiilipoikkeama on yläkvartiilin ja alakvartiilin välin pituuden puolikas.

Kvartiiliväli ulottuu alakvartiilista yläkvartiiliin. Tällä välillä sijaitsee puolet havainnoista.

Muuttuja on laatueroasteikollinen eli luokitteluasteikollinen eli nominaaliasteikollinen jos sen saamat arvot voidaan ainostaan ryhmitellä, mutta ei panna suuruusjärjestykseen. Tällaisia muuttujia ovat esimerkiksi sukupuoli, opintolinja, automerkki ja valmistusmaa.

Lineaarinen riippuvuus tarkoittaa kahden muuttujan arvojen välistä vaikutussuhdetta, jossa tarkastellaan, miten havainnot ovat ryhmittyneet suoran ympärille.

Luokittelussa havainnot ryhmitellään joko olemassa oleviin luokkiin tai arvoja yhdistelemällä muodostettuihin (esimerkiksi 5 cm:n välein) luokkiin.

Luokkaväli on luokiteltujen havaintoarvojen väli luokan alarajasta saman luokan ylärajaan.

Mediaani on arvo, jota pienempiä (ja suurempia) on puolet (50 %) havaintoarvoista.

Mitta-asteikko kuvaa havaintoarvojen mittaustasoa. Mitta-asteikot ovat laatuero- eli luokitteluasteikko, järjestysasteikko, välimatkaasteikko ja suhdelukuasteikko- eli suhdeasteikko.

Moodi eli tyyppiarvo on tyypillisin havaintoarvo eli se muuttujan arvo, joka esiintyy aineistossa useimmin.

Murtoviivakuvio on koordinaatistoon piirretty kaavio, jolla kuvataan yleensä ajan mukana tapahtuvaa kehitystä.

Muuttuja on se ominaisuus, jota kulloinkin mitataan tai tutkitaan, esimerkiksi opiskelijan pituus.

Ositetut pylväät muodostavat pylväskaavion, jossa kukin pylväs on jaettu osiin kuvaamaan jonkin ominaisuuden suhteellista osuutta.

Otantatutkimus on kyseessä silloin, kun koko tutkimuksen kohteena olevasta ryhmästä otetaan jollakin arpomismenettelyllä osajoukko eli otos, johon varsinaiset tutkimustoimenpiteet kohdistetaan.

Otos on koko tutkimuskohteena olevasta ryhmästä jollakin arpomismenettelyllä saatu osajoukko, johon varsinaiset tutkimustoimenpiteet kohdistetaan.

Otoskoko on otokseen kuuluvien havaintoyksiköiden eli tilastoyksiköiden lukumäärä.

Palkki eli vaakapylväs on vaakasuunnassa oleva pylväs. Vaakapylväät muodostavat palkkikaavion tai palkkikuvion.

Pearsonin korrelaatiokerroin on yleisimmin käytetty riippuvuuden eli korrelaation mittari.

Perusjoukon muodostavat tutkimuksen kohteena olevat tilastoyksiköt.

Piirakkakuvio on ympyrän muotoinen kaavio, jonka sektorit (piirakan palat) vastaavat tiettyjä osuuksia kokonaisuudesta (koko ympyrästä).

Pivot-taulukko on Excelissä käsiteltävä taulukko, johon voidaan laskea lukumääriä, prosenttisosuuksia, tunnuslukuja kuten keskiarvo ja keskihajonta jne.

Profiili muodostuu kustakin havaintoyksiköstä saaduista mittaustuloksista eli muuttujien arvoista. Havaintomatriisin rivi muodostaa profiilin.

Prosenttipiste on kohta, joka rajaa alapuolelleen tietyn prosenttimäärän havaintoja. Esimerkiksi 20 %:n prosenttipiste on arvo, jota pienempiä on 20 % havaintoarvoista.

Pylväskuvio muodostuu yksittäisistä tai ryhmittäin sijaitsevista pylväistä. Jos pylväät on piirretty vaakasuoraan, puhutaan usein palkkikuviosta tai -kaaviosta.

Sektori- eli piirakkakuvio eli ympyräkaavio on ympyrän muotoinen kaavio, jonka sektorit (piirakan palat) vastaavat tiettyjä osuuksia kokonaisuudesta (koko ympyrästä).

Sijaintiluku on yleisnimitys havaintoarvojen sijaintia kuvaaville tunnusluvuille. Yleisimmin käytetyt sijaintiluvut ovat keskiarvo, moodi ja prosenttipisteet.

Muuttuja on suhdeasteikollinen, jos on mahdollista laskea sen arvojen suhteet eli esimerkiksi kuinka moninkertainen jonkin havaintoyksikön pituus on jonkin toisen havaintoyksikön pituuteen nähden.

Suhteellinen frekvenssi eli suhteellinen osuus on prosenttiluku, joka ilmoittaa, kuinka monta prosenttia havainnoista saa tietyn arvon.

Summapylväs jakautuu osiin, joiden summa muodostaa kokonaisuuden.

Suora jakauma eli yksiulotteinen jakauma muodostuu yhden muuttujan arvoista ja niiden lukumääristä.

Taulukointi on (yleisimmin numeeristen) tietojen järjestämistä taulukon muotoon.

Tilasto on tosiasioihin perustuva numeroaineisto.

Tilastokeskus on valtion ylläpitämä, Suomen suurin tilastojen tuottaja. Tilastokeskuksen kotisivut ovat osoitteessa www.tilastokeskus.fi.

Tilastollinen riippuvuus tarkoittaa muuttujien arvojen välistä keskinäistä riippuvuutta, esimerkiksi opiskelija-aineistossa pituuden ja painon välistä riippuvuutta.

Tilastotiede on havaintoihin perustuvien tietojen keräämistä ja käsittelemistä tutkiva tiede.

Tunnusluku on tilastoaineistoa kuvaava, aineistosta laskettu yksittäinen luku. Tunnuslukuja ovat esimerkiksi keskiarvo ja keskihajonta.

Vaihteluväli ulottuu aineiston pienimmästä arvosta suurimpaan arvoon.

Varianssi on keskihajonnan eli standardipoikkeaman toinen potenssi.

Muuttuja on välimatka-asteikollinen, jos muuttujan arvojen erotusten laskeminen on mielekästä.