
Elintarvikealan perustutkinto
Tiedot: Markku Jousala ja Matti Storlöpare Koulutuskeskus Salpaus (Kuva: Koulutuskeskus Salpaus)
ALAN KUVAUS
Elintarvikealan ammattilaiset vastaavat siitä, että turvallista ja terveellistä ruokaa on tarjolla kohtuulliseen hintaan. Ala tuottaa elintarvikkeita, jotka tyydyttävät kuluttajien ja muiden asiakkaiden fyysisiä, sosiaalisia ja henkisiä tarpeita. Elintarviketalouden tuotantoketju muodostuu alkutuotannon, elintarviketeollisuuden, kaupan, ravitsemuspalveluiden ja julkishallinnon toiminnoista. Perustana on maataloudessa ja elintarviketeollisuudessa tapahtuva tuotanto, jossa panoksena käytetään paljon muiden toimialojen tuotteita. Asiakkaita ovat kuluttajat, ravitsemispalveluiden tuottajat sekä teollisuus. Elintarviketeollisuus prosessoi ja jalostaa elintarvikeraaka-aineet ihmisten ravinnoksi ja eläinten rehuksi. Elintarvikeraaka-aineista tehdään myös ns. nonfood-tuotteita paperi-, kemian- ja lääketeollisuudelle. Elintarviketeollisuus on työntekijämäärältään maamme neljänneksi suurin teollisuudenala. Sen suurin alatoimiala on leipomoteollisuus.
ALAN ARVOT
Elintarvikkeilla on keskeinen merkitys ihmisten terveydelle, yhteiskunnan taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle, suomalaisen ruokakulttuurin ja elävän maaseudun säilymiselle sekä elinympäristön ja luonnon kestävälle kehitykselle. Elintarvikkeiden valmistuksessa arvopäämäärinä ovat tuotteiden turvallisuus, korkea laatu, terveellisyys, helppokäyttöisyys, esteettisyys ja mielihyvän tuottaminen. Samoin tärkeitä ovat tuotannon ympäristöystävällisyys, ruokaperinteen vaaliminen ja ekologisesti kestävän elintarviketuotannon ja -jakelun kehittäminen. Elintarvikealan yritys- ja liiketoiminnassa korostuvat kuluttaja- ja asiakaskeskeisyys, kannattavuus, kestävä kehitys, yrittäjyys ja terve kilpailu sekä palvelujen, työn ja tuotteiden korkea laatu. Keskeisiä arvoja ja periaatteita ovat myös luotettavuus, täsmällisyys, rehellisyys ja ammattitaidon arvostus sekä vastuu tuoteturvallisuudesta, henkilöstön työkyvystä, kehittämisestä ja hyvinvoinnista. Verkostoituminen ja menestyksellinen yhteistyö sekä kotimaassa että kansainvälisesti edellyttävät asiakkaiden ja kanssaihmisten kunnioittamista, toisen työn, toimintaympäristön, perinteiden ja ajattelutavan tuntemista ja arvostamista sekä tasa-arvoista ja suvaitsevaista asennetta. Alan ammattilainen on luotettava, täsmällinen, hygieenisesti työskentelevä, laatutietoinen, vastuuntuntoinen, oma-aloitteinen sekä asiakaspalvelu- ja yhteistyöhenkinen.
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJAUS
Elintarvikealan toimintaa ohjaavia eettisiä periaatteita ovat ympäristö- ja ravitsemustietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu ihmisten hyvinvoinnista sekä luonnon elinkelpoisuudesta ja monimuotoisuudesta.
Elintarvikealaa ohjaa oma lainsäädäntönsä. Elintarvikealan toimijoille on säädetty omavalvonta, jolla pyritään varmistamaan elintarvikkeiden turvallisuus. Työntekijöiden elintarvikehygieenisen osaamisen varmistaminen on elintarvikealan toimijan lakisääteinen velvoite. Elintarvikehygieenisen osaamisen todisteena käytetään Elintarvikevirasto EVIRA:n www.evira.fi/portal/fi mallin mukaista hygieniaosaamistodistusta (ns. "hygieniapassi").
Elintarvikkeiden valinnalla jokainen kuluttaja voi osaltaan vaikuttaa kestävään kehitykseen. On olemassa vertailuja mm. lihan ja kasvisten tuotannon ympäristövaikutuksista. Niihin vaikuttavat monet tekijät, kuten:
- mitä ravintoa eläimet käyttävät?
- mitkä ovat lihantuotannon eettiset periaatteet?
- tapahtuuko kasvituotanto avomaalla vai kasvihuoneessa?
- millä kasveja lannoitetaan?
- miten pitkä on kuljetusmatka tuotannosta käyttöön?
Elintarviketuotannon ympäristövaikutuksista on tutkimuksia mm. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:llä sekäMaa ja metsätalousministeriöllä
Kestävän kehityksen ohjausta tapahtuu myös monien neuvontajärjestöjen taholta, esimerkkinä Kuluttajaliitto www.kuluttajaliitto.fi
Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita:
- suomalainen ruokakulttuuri ja tuotantoympäristö
- lähellä tuotetut elintarvikkeet sekä luonnonmukaisesti (luomu-) tuotetut raaka-aineet
- koko tuotantoketjun vastuullisuus
- terveysvaikutteiset elintarvikkeet
- jokaiselle sopivia elintarvikkeita (ruoka-aineallergia ja muut rajoitukset)
- suomalaisten elintarvikkeiden valtteja ovat laatu, puhtaus, tuoteturvallisuus, jäljitettävyys ja koko tuotantoketjun ketjun läpinäkyvyys
- koulutuksen merkitys korostuu nykyisestä teollisuuden hygienia- ja tuottavuusvaatimuksien kasvaessa
MTT:n elintarvikeketjun vastuullisuuden kehittämishankkeessa vastuullisen elintarviketuotannon olennaisimmiksi ulottuvuuksiksi on tunnistettu:
- ympäristö
- tuoteturvallisuus
- ravitsemus
- työhyvinvointi
- eläinten terveys ja hyvinvointi
- talous ja paikallisuus
Kullekin ulottuvuudelle ollaan viimeistelemässä kriteereitä ja mittareita (MTT:n hankkeet tiedot: ks. LISÄTIETOA JA KÄYTÄNNÖN ESIMERKKEJÄ)
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA
- työn vaativuustaso ja jokaisen työntekijän vastuu on lisääntynyt elintarvikevalvonnan siirryttyä viranomaisilta yritysten omavalvonnaksi
- elintarvikkeiden pitkien myyntiaikojen ja tuoreuden yhteensovittaminen
- energiankäytön tehostaminen
- hävikin pienentäminen
- energian, veden, puhdistuskemikaalien sekä pakkausmateriaalien säästeliäs käyttö hygieniasta tinkimättä ja tuotteen säilyvyyttä heikentämättä
- kuluttajien asettamiin elintarvikkeiden maku- tuoreus ja tuotannon ympäristöystävällisyyden haasteisiin vastaaminen
- yhä useampien ihmisten tarpeisiin vastaaminen
- kuluttajien ja elintarvikealan suhtautuminen geenimuunneltuihin tuotteisiin
- työhyvinvointi ja työssä jaksaminen
- koko tuotantoketjun kattava tieto tuotteiden tuotannon ja käytön vastuullisuudesta
Elintarvikkeiden alkutuotannon kestävän kehityksen haasteista ja muista asioista on tarkemmin Luonnonvara- ja ympäristöalan sivulla.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA
Elintarviketeollisuuden muutokset ja teknologian kehitys vaativat alan ammattilaisilta uudenlaista koulutusta ja osaamista. Teknisen ammattitaidon ja - tiedon lisäksi tarvitaan kykyä oppia jatkuvasti uutta, hahmottaa kokonaisuuksia ja työskennellä yhdessä toisten kanssa. Tarvitaan joustavuutta, ongelmanratkaisukykyä ja toiminnan kehittämisvalmiuksia. Oppimistavoitteisiin kuuluu vastuu tuotteiden laadusta, henkilöstöstä ja ympäristöstä. Opiskelua ohjaavia periaatteita ovat ympäristö- ja ravitsemustietoisuus, elinkaariajattelu ja vastuu ihmisten ja luonnon hyvinvoinnista. Hygieniaosaaminen sekä omavalvonnan osaaminen ovat keskeisiä asioita elintarvikealalla työskentelevälle.
Opiskelijan tulee tuntea ja osata lajitella alalla syntyvät jätteet:
- biojätteet
- kierrätyskelpoinen ja kaatopaikkjäte
- mahdolliset ongelmajätteet
Lisätietoja ja esimerkkejä
- Elintarvikevirasto EVIRA
- Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT
- Elintarvike- ja ympäristöalan sekä maaseudun elinkeinojen kehittämisyhtiö Agropolis Oy
- Suomalaisen ruokakulttuurin edistämisen sivusto
- Kuluttajaliitto
- Helsingin tukkutorin kestävän kehityksen sivu
- Maa ja metsätalousministeriön julkaisut
- Elintarvikealan kehitysohjelma
ELKO 2010, jonka päätavoitteena on osaltaan mahdollistaa Suomen elintarvikealan kilpailukyvyn ja toiminnan laadun nousu Euroopan huipulle vuoteen 2010 mennessä.
ELKO 2010 –ohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden edistymistä seurataan ohjelman viidellä osa-alueella Elintarvikkeiden kansallisen laatujohtoryhmän toimesta.- Yhteistyö ja verkottuminen
- Strategia
- Toiminnan laatu
- Markkinointiviestintä
- Kestävä kehitys
- MTT:n kehittämishanke Vastuullisuuden kehittäminen ja tuotteistaminen elintarvikeketjussa kuluttajien ja sidosryhmien kanssa
- Kotitalouksien kulutusvalintojen ympäristövaikutukset; Sisältödokumentti 18.9.2006
- EK:n energiansäästösopimuksen elintarvikealan toimenpideohjelma ja liittymisasiakirja
- YTV Fiksu Leipomo- ja konditoria-ala