
Lentokoneasennuksen perustutkinto, Lentokoneasentaja
Tiedot toimittanut Jussi Pakarinen Kouvolan Seudun Ammattioppilaitos (Kuva: Tuomo Hannukkala)
ALAN KUVAUS
Lentokoneasentajia koulutetaan lentokonehuollon erilaisiin tehtäviin. Nimikettä lentokoneasentaja käytetään kaikista lentokoneasennuksen perustutkinnon suorittaneista henkilöistä. Työtehtävän ja erikoistumisen kautta nimikkeiden määrä on lisääntymässä. Lentokoneasentaja toimii työkokemuksen tai erikoistumisen kautta esim. avioniikka-, helikopteri-, rakenne-, moottori- tai laiteasentajana.
Lentokone- tai helikopteriasentajan ammattikuvaan kuuluvat erilaiset ilma-aluksen rakenteiden, järjestelmien, moottoreiden, laitteiden ja osien huolto-, korjaus-, vianetsintä- ja viankorjaus ja tarkastustyöt, laitevaihdot, osa- ja loppukokoonpanot, näihin töihin liittyvät testaustoimenpiteet sekä erilaiset täytöt, rasvaukset ja voitelut. Työssä käytetään tavanomaisia ja erikoistyövälineitä, testi- ja mittalaitteita sekä erilaisia huolto-ohjeita.
Lentokoneasennuksen koulutusohjelmassa valmistutaan Suomessa lentokoneasentajaksi ja saadaan koulutuksena JAR-66:n mukainen B1- tai B2- lupakirjaan tähtäävä koulutus. Muu erikoistuminen tapahtuu yritysten ja jatkossa hyväksyttävien koulutusorganisaatioiden erillisillä tai valinnaisilla kursseilla. Mahdollisia työnantajia ovat pienet ja suuret lentoyhtiöt, yleisilmailu, lentokonehuoltoyritykset, lentokonekorjaamot ja ilmavoimat sekä rajavartiosto.
ALAN ARVOPERUSTA
Lentoliikenteessä turvallisuus on kaiken toiminnan lähtökohta. Turvallisuuden kanssa ei tehdä kompromisseja eikä oteta tietoisia riskejä. Lentoteknisen alan arvoperustan lähtökohta on oikea asenteellinen suhtautuminen ja sen kehittäminen kaikessa tekemässään työssä. Tällä tarkoitetaan oikeaa ammatillista suhtautumista työhön, työympäristöön ja työtovereihin koulutuksen ja ammattiuran aikana. On oltava rehellinen itselleen ja muille, rohkea tunnustamaan osaamisen puutteensa, kehittää osaamistaan, pyrkiä parhaimpiin tuloksiin sekä arvostaa ja kannustaa työtoverien suorituksia. Mikäli työn ja vapaa-ajan välillä on suuri ristiriita, voi töissä tapahtua huonoja työsuoritteita tai laiminlyöntejä, jotka vaarantavat tai rajoittavat lentoturvallisuutta.
Lentokoneasentajan tulee olla kansainvälisesti suuntautunut ja kiinnostunut ympäristöstään. Hänen tulee pyrkiä itsenäiseen työskentelyyn ja oma-aloitteisuuteen, mutta kuitenkin työnjohdon valvonnassa. Lentokoneasentajan työ vaatii ahkeruutta, aktiivisuutta, toisen työn kunnioittamista, omaehtoista työn kehittämistä ja työvirheitten ehdotonta ilmoittamisvelvoitetta sekä elinikäisen oppimisen sisäistämistä.
Lentokoneasentajan tulee olla tutustunut tavanmukaisiin lentoteknisiin töihin ja hänen tulee jatkuvasti kehittää vastuuntuntoaan ja työskentelyssä käytettävien laitteiden mittausarvojen arviointikykyään sekä tarkkojen työkalujen käyttöä, huolellisuutta, työpanoksen taloudellisuutta ja ehdotonta teknistä tarkkuutta. Nämä ovat välttämättömiä ominaisuuksia, koska asentajan vastuuntunnottomuus tai epärehellisyys vaarantavat ja rajoittavat lentoturvallisuutta.
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN OHJAUS
Ympäristöasioissa toimintaa ohjaavat mm. Euroopan Unionin ympäristömeludirektiivi (2002/49/EY). Suomessa se on pantu täytäntöön ympäristönsuojelulain muutoksella. Lentoliikennettä on EU:n toimesta esitetty otettavaksi mukaan päästökauppaan. Lentotoimintaa ohjaa ilmailulaki. Ilmailulaitos ohjaa toiminnallaan ilmailun ympäristövaikutuksia. Lentokoneille on annettu kansainvälisillä määräyksillä melu- ja pakokaasupäästörajat.
Euroopan lentoturvallisuusvirasto EASA on EU:n erillisvirasto, jolle on annettu tehtäväksi hoitaa erityisiä toimeenpano- ja sääntelytehtäviä lentoturvallisuuden alalla, kuten ilmailuun liittyvien organisaatioiden sertifiointi. Tämä sertifiointitoiminta auttaa varmistamaan lentokelpoisuutta ja ympäristönsuojelua koskevien normien noudattamisen.
Keskeisiä ja ajankohtaisia kestävän kehityksen asioita:
- EASA Part M lentokelpoisuus- ja huoltovaatimukset tulossa vuonna 2009
- lentokoneiden ja moottoreiden säännöllisellä kunnon valvonnalla vaikutetaan polttoaineen kulutukseen
- lentokoneiden nestejärjestelmien täyttö suljetuttua järjestelmää käyttäen
ALAN KESTÄVÄN KEHITYKSEN HAASTEITA
Lentoliikenne on voimakkaasti kasvava matkustamisen muoto ja näin ollen lentoliikenteen vaikutukset ilmastoon ovat nousseet esille. Lentoturvallisuuden varmistaminen aiheuttaa monien lentokoneen osien vaihtotarvetta jo ennen kuin ne ovat varsinaisen käyttöikänsä päässä. Niiden vaihtamatta jättäminen aiheuttaisi kuitenkin vielä suuremman vaaran turvallisuuden sekä ympäristönsuojelun kannalta.
KESTÄVÄN KEHITYKSEN OSAAMISTAVOITTEITA ALAN PERUSTUTKINNOSSA
Ilma-alustekniikan peruskoulutus on muuttunut viimevuosina eurooppalaiseksi koulutukseksi. Ilma-aluksen huoltohenkilöstön peruskoulutus (lentokoneasennuksen perustutkinto) on ammattiainesisällöltään samanlainen koko EU:n alueella. Ammattiainesisältö ja oppimisvaatimukset tulevat EU-komission asetuksesta (EY) 2042/2003 ja sen liitteistä EASA Part 66 ja EASA Part 147. Suomen ilmailuviranomainen Ilmailuhallinto myöntää koulutuksen järjestäjille koulutusluvat sekä valvoo koulutusta.
Lentokoneasennuksen perustutkinnossa keskeisinä oppimistavoitteina ovat; ammatillisten oppimistavoitteiden saavuttaminen, lentoturvallisuudesta huolehtiminen, tinkimätön työohjeiden noudattaminen, hyvät ryhmätyötaidot, työympäristöstä huolehtiminen ja reaaliaikaisen siisteyden käsite. Ilma-alushuoltoympäristö on tarkasti ohjeistettu ja suunniteltu. Huoltoympäristön ohjeistuksessa on pyritty huomioimaan mahdollisimman tarkasti ympäristövaikutukset.
Opiskelijan tulee:
- oman roolinsa lentoturvallisuuden ylläpitäjänä
- työ- ja ympäristönsuojelun periaatteet ja noudattaa niitä työssään
- ilmailualaa ohjaavat ympäristömääräykset
- oman työnsä eettisen merkityksen ympäröivälle yhteiskunnalle ja luonnolle
- työssä käytettävien kemikaalien ja materiaalien ympäristö- ja terveysvaikutukset ja osaa tulkita käytettävien aineiden käyttöturvallisuustiedotteet
- energiaa ja materiaalia säästävät työskentelytavat ja osaa ottaa ne työssään huomioon
- työssä syntyvät kierrätettävät materiaalit sekä jätteet ja osaa lajitella ne
- kierrätettävät materiaalit (teräs ja muut metallit, paperi ja pahvi
- ongelmajätteet (pesunesteet, voiteluöljyt, akut ym.)
- energiajäte (poltettava
- akut ja renkaat jne.
- uusien ilma-alusrakenteiden materiaalien käsittely- ja työohjeistuksen
- muovit, komposiittirakenteet jne.
Kestävän kehityksen huomioon ottaminen opiskeluun kuuluvassa käytännön harjoittelussa:
- ilmailukäytöstä poistettujen ilma-alusten, työkalujen, laitteiden ja materiaalin käyttö opetuksessa sekä käytännön harjoituksissa
- säästävän käytön periaate materiaalien ja aineiden käytössä
- metalliharjoitustöissä syntyvien jäännöspalojen uudelleen käyttö
- komposiittiharjoitustöissä tuotettujen kappaleiden uudelleen käyttö
- tarkka jätteiden lajittelu; energia-, metalli-, pesuneste-, öljy-, ongelma- ja kaatopaikkajäte
- käyttöturvallisuustiedotteet saatavilla kemikaalien, pesunesteiden ja öljyjen säilytys- ja käyttöpaikoissa
- työkalujen asianmukainen käyttö ja säilytys työnlaadun, lentoturvallisuuden ja ympäristön kannalta
- työympäristön siisteydestä huolehtiminen työturvallisuuden ja lentoturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä parantamiseksi
- asianmukaisen työvaatetuksen ja henkilökohtaisten suojaimien merkityksen sisäistäminen
- kestävän kehityksen ohjeistuksen sisäistäminen aidossa ilma-alushuoltoympäristössä toteutetun käytännön harjoittelun aikana
Lisätietoa ja esimerkkejä
- Suomen lentoliikennealan sivusto - Lentoliikenne ja ilmasto
- Euroopan lentoturvallisuusvirasto, EASA Environmental Protection
- Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestö ICAO:n ympäristösivut
- Ilmailulaitos Finavian ympäristösivut
- LIPASTO -tietojärjestelmä Suomen liikenteen päästöistä
- Ilmailuteollisuuden yhteinen ENVIRO -sivusto
- Euroopan lennonvarmistusorganisaatio EUROCONTROL, ympäristösivut
- Jo viidennes vihreää Vihreää lentämistä