Työssäoppiminen on mahdollisuus työpaikalle ja yritykselle

olla mukana ammatillisen koulutuksen kehittämisessä ja suunnittelussa
hyödyntää oppilaitoksen osaamista, asiantuntemusta ja koulutuspalveluja
oppia tuntemaan nuorten odotuksia ja ajatusmaailmaa
kehittää työpaikkojen oppimiskulttuuria ja työntekijöiden kouluttautumista
saada osaavaa työvoimaa

Työ tekijäänsä opettaa

Työnantajat ovat avainasemassa, kun Suomessa yritetään kääntää ammatillinen koulutus kunnianhimoisempaan suuntaan: nuorten ja työn pitäisi kohdata entistä konkreettisemmin. Oppilaitoksessa tapahtuva oppiminen on saanut rinnalleen työssäoppimisen. Tekemällä oppimisen arvo tunnustetaan.

Työssäoppiminen on osa ammatillista tutkintoa ja osa opetussuunnitelmaa. Työssäoppimisen tavoitteet ovat konkreettisempia kuin harjoittelun. Tarve työssäoppimispaikoista on suuri: toisen asteen ammattiopiskelijan pitäisi olla työelämässä vähintään 20 ov eli puoli vuotta ennen valmistumistaan. Vuosittain ammatillisessa koulutuksessa opiskelee noin 125 000 nuorta ja käytännössä lähes kaikki heistä osallistuvat eri pituisille työssäoppimisen jaksoille. Työssäoppimispaikkojen saatavuus on mittava haaste.

Työssäoppiminen on mahdollisuus työpaikalle

Miksi työpaikan tulisi lähteä mukaan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen? Siksi, että se on hyödyllistä sekä yritykselle että opiskelijalle. Yritys saa osaavaa, ammattitaitoista henkilökuntaa ja oppilaitosten ja työpaikkojen välistä yhteistyötä kiinteytetään. Työvoimapula on odotettavissa. Eläkkeelle siirtyvien tilalle tarvitaan nuoria osaajia. Pienenevien ikäluokkien Suomessa osaaminen ja työntekijöiden löytyminen ei ole itsestäänselvyys.

Työyhteisöt eivät ole vain antavana osapuolena, sillä hyvin toteutettu työssäoppiminen mahdollistaa työntekijöidenkin uuden oppimisen. Mahdollisuus yhteistyöhön oppilaitosten kanssa avaa ovia vaikkapa henkilöstön koulutukselle, uusille työtavoille ja menetelmille, kun esimerkiksi päättötöitä voidaan kytkeä työssäoppimiseen. Opiskelijoihin, mahdolliseen uuteen työvoimaan on tilaisuus tutustua työssäoppimisen aikana. Yritysten ja oppilaitosten laitteita ja koneita voidaan käyttää yhteisesti. Joillakin aloilla tämänkaltainen yhteistyö mahdollistaa esimerkiksi tutustumisen uusimpaan teknologiaan.

Keskusjärjestöjen ja valtiovallan suositukset

Työssäoppimisen onnistuminen edellyttää yhteistyötä työpaikkojen ja oppilaitosten välillä.

Työssäoppimisesta on laadittu kolme suositusta.

Ensin allekirjoitettiin keskusjärjestöjen suositussopimus ammatillisen koulutuksen työharjoittelun edistämiseksi sekä kannanotto työssäoppimisen järjestämiseksi lainsäädäntöä kehittämällä.

Sen allekirjoittajia olivat 20. tammikuuta 1998 Akava ry, Palvelutyönantajat ry, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto.

Seuraavana päivänä allekirjoittivat pääministeri ja opetusministeri, OAJ ry, Akava ry, Palvelutyönantajat ry, SAK ry, STTK ry ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Suosituksen nuorten työssäoppimisesta.

Kolmas on opetusministeriön, Suomen Kuntaliiton ja Suomen Yrittäjien 15. lokakuuta 1998 allekirjoittama Suositus nuorten työssäoppimisesta pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Suosituksissa todetaan, että työssäoppiminen on tuloksellista, kun myös työpaikkatasolla koetaan tärkeäksi tukea alan koulutuksen toteuttamista yhteistyössä alueen ammatillisten oppilaitosten kanssa. Työssäoppiminen ja harjoittelu tulee järjestää siten, että opiskelijat ovat asianmukaisen ohjauksen ja opastuksen piirissä.

Keskusjärjestöjen välillä on sovittu, ettei koulutuksen edellyttämän työssäoppimisen järjestämisellä, harjoittelulla tai työkokemuksen hankkimisella korvata työpaikan henkilöstöä. Niillä ei myöskään ole tarkoitus vaikuttaa yrityksen palveluksessa olevan henkilöstön työsuhteisiin. Nämä asiat on tarpeellista paikallisesti yhteisesti todeta, joko ennen työssäoppimisjaksojen tai työharjoittelun järjestämistä taikka yhteistoimintalain tarkoittaman koulutus- ja henkilöstösuunnitelman käsittelyn yhteydessä.

Järjestöt katsovat, että työsopimuslain ja voimassa olevien sopimusten työvoiman vähentämistä, lisätyön tarjoamisvelvollisuutta tai takaisinottoa koskevat määräykset eivät ole esteenä edellä mainittujen harjoittelupaikkojen tarjoamiselle, sikäli kun edellä olevaa menettelytapaa on noudatettu.

Keskusjärjestöjen mielestä koulutuksen osana oleva ammatillisten sisältöjen opetus, joka oppilaitosten ja työpaikan sopimisen perusteella siirretään oppilaitoksista työpaikoille (työssäoppiminen) tulisi toteuttaa ilman työsuhdetta. Tämä ei kuitenkaan estä työssäoppimisen toteuttamista tarvittaessa myös työsuhteessa, jolloin palkkauksessa noudatetaan työehtosopimuksen määräyksiä.

Palaute: webmaster@tonet.fi