Opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön
Työturvallisuuslain soveltaminen ammatillisessa koulutuksessa
Työnantajan velvoitteita
Työntekijän/opiskelijan velvoitteita
Opiskelijoiden henkilönsuojaimet
Kielletyt ja vaaralliset työt
Työssäoppimisen työsuojelu, säädöksiä ja oppaita

Opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön


OIKEUS TURVALLISEEN OPISKELUYMPÄRISTÖÖN

Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (479/2003, 28 §) perusteella. Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa sekä psyykkisen että fyysisen ympäristön. Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelmaan oma suunnitelmansa siitä, miten opiskelijoita suojellaan väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulutuksen järjestäjän tulee lisäksi toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön koskee myös työssäoppimisjaksoja, joten siitä koulutuksen järjestäjän on tiedotettava työpaikoille.


TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI

Koulutuksen järjestäjän tulee ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä varmistaa, että työssäoppiminen ja siihen sisältyvät ammattiosaamisen näytöt voidaan järjestää turvallisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa, onko työnantaja tehnyt työturvallisuuslain (738/2002, 10. ja 11. §) mukaisen työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin työssäoppimispaikoilla. Työturvallisuuslain mukaan koulutuksen järjestäjän tulee tehdä työn vaarojen selvittäminen ja arviointi myös oppilaitoksissa ja oppilaitosten harjoitustyömailla tehtävästä työstä. Ennen työn aloittamista tehdään tarvittavat ilmoitukset työsuojelupiirille vaarallisista töistä asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006) mukaisesti.


OPISKELIJA PEREHDYTETTÄVÄ TYÖHÖN

Työnantajan ja oppilaitoksen on yhdessä varmistettava, että opiskelija on perehtynyt työhön ja osaa noudattaa työohjeita. Opiskelijalla tulee olla riittävät perusvalmiudet turvalliseen työhön ja opiskeluun työpaikalla. Oppilaitoksen tehtävä on antaa tieto opiskelijan osaamisesta työpaikalle, jolloin myös varmistetaan se, onko opiskelijalla riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön (738/2002, 3. ja 4. §). Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että työssäoppimisen osapuolet sopivat työsuojeluun, tapaturmiin ja vahingonkorvauksiin liittyvistä vastuista ja vakuutuksista ennen kuin opiskelijat aloittavat työssäoppimisjaksonsa.

Työturvallisuuslain soveltaminen ammatillisessa koulutuksessa


KOULUTUKSEN YHTEYDESSÄ TYÖSUHTEESSA TAPAHTUVA TYÖSKENTELY

Työturvallisuuslakia (738/2002) sovelletaan lain 2 §:n mukaan lähtökohtaisesti työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön.

Työpaikoilla tapahtuva koulutus järjestetään yleensä niin, ettei opiskelija ole työsuhteessa työnantajaan. Erikseen niin sovittaessa työssäoppiminen voidaan toteuttaa myös työsuhteessa. Tällöin samoin kuin oppisopimuskoulutuksen osalta työturvallisuuslaki (738/2002) tulee sovellettavaksi jo 2 §:n nojalla.


KOULUTUKSEN YHTEYDESSÄ MUUTOIN KUIN TYÖSUHTEESSA TAPAHTUVA TYÖ

Työturvallisuuslakia (738/2002) sovelletaan 4 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä myös silloin kuin opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan. Työllä koulutuksen yhteydessä tarkoitetaan laajasti koulutusmuodoista ja oppilaitoksista riippumatta erilaista työharjoittelua, työhön rinnastettavaa käytännön opetusta ja työssäoppimisjaksoja. Nämä voivat tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. Soveltamisalaan ei kuitenkaan yleensä kuulu teoriaopetus opetustunneilla tai luennoilla. Työnsuorittajaan eli opiskelijaan sovelletaan vastaavasti työturvallisuuslain työntekijää koskevia säännöksiä.

Koulutuksen järjestäjään sovelletaan työturvallisuuslain (738/2002) 4 §:n 2 momentin mukaan työantajaa koskevia säännöksiä silloin, kuin työ tapahtuu oppilaitoksessa tai muutoin koulutuksen järjestäjän osoittamalla tavalla.

Silloin kuin opiskelijan työ työssäoppimistyöpaikalla ei tapahdu työsuhteessa, koulutuksen järjestäjään ja työn vastaanottajan velvoitteisiin sovelletaan työturvallisuuslain (738/2002) 3 §:n mukaisia vuokratyötä koskevia säännöksiä. Tällöin työn vastaanottajana toimiva työssäoppimispaikka vastaa työnaikaisesta työturvallisuudesta niin kuin työantaja. Työantajan työturvallisuusvastuun toteutumisen kannalta on tärkeää, että koulutuksen järjestäjä on huolehtinut turvallisen opiskeluympäristön toteutumista koskevista omista velvoitteistaan.

Työssäoppimistyöpaikan työnantajan (vuokratyön vastaanottajan) on:

• ennen työn aloittamista riittävän tarkasti määriteltävä työn edellyttämät ammattitaitovaatimukset ja erityispiirteet sekä ilmoitettava ne koulutuksen järjestäjälle
• erityisesti huolehdittava opiskelijan perehdyttämisestä työhön ja työpaikan olosuhteisiin, työsuojelutoimenpiteisiin sekä tarvittaessa työsuojelun yhteistoimintaa ja tiedottamista sekä työterveyshuoltoa koskeviin järjestelyihin.

• ilmoitettava opiskelijalle edellä tarkoitetuista ammattitaitovaatimuksiin ja työn erityispiirteisiin liittyvistä seikoista
• varmistettava erityisesti, että opiskelijalla on riittävä ammattitaito, kokemus ja sopivuus suoritettavaan työhön.

Työnantajan velvoitteita


Nämä velvoitteet koskevat koulutuksen järjestäjää työnantajana sekä työssäoppimispaikan työnantajaa.


TYÖNANTAJAN YLEINEN HUOLEHTIMISVELVOITE

Työturvallisuuslain (738/2002) 8 §:ssä säädetään työnantajan yleisestä huolehtimisvelvoitteesta. Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan on muun ohella otettava huomioon työntekijän henkilökohtaisiin edellytyksiin, kuten esimerkiksi ammattitaito, työkokemus ja ikä, liittyvät seikat.


TYÖN VAAROJEN SELVITTÄMINEN JA ARVIOINTI

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta ja muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä, milloin niitä ei voida poistaa, arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Säännöksessä on tarkempia määräyksiä siitä, millaisia seikkoja arviointia tehtäessä on otettava huomioon.

Vaarojen tunnistamis- ja arviointivelvoite koskee kaikkia työpaikkoja. Käytännön toteuttaminen ja menettelytavat työpaikalla määräytyvät toimialan, työn luonteen ja työpaikan koon sekä muiden erityispiirteiden mukaan.

Työturvallisuuslain (738/2002) 10 §


ERITYISTÄ VAARAA AIHEUTTAVA TYÖ

Jos edellä tarkoitettu työn vaarojen arviointi osoittaa, että työstä saattaa aiheutua erityistä tapaturman tai sairastumisen varaa, tällaista työtä saa tehdä vain siihen pätevä ja henkilökohtaisten edellytystensä puolesta työhön soveltuva työntekijä tai tällaisen työntekijän välittömässä valvonnassa muu työntekijä. Huomioon otetaan toisaalta työ ja työolosuhteet sekä toisaalta työntekijän henkilökohtaiset ominaisuudet. Pätevyyden ratkaisee työnantaja. Pätevyydellä tarkoitetaan lähinnä riittävää ammattitaitoa ja kokemusta ja riittävän opetuksen ja ohjauksen antamista.

Työturvallisuuslain (738/2002) 11 §


TYÖNTEKIJÄLLE ANNETTAVA OPETUS JA OHJAUS

Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus huomioon ottaen:

• työntekijä perehdytetään riittävästi työhön, työpaikan olosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista
• työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi
• työntekijälle annetaan opetusta ja ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden varalta ja
• työntekijälle annettua opetusta ja ohjausta täydennetään tarvittaessa.

Työntekijän/opiskelijan velvoitteita


Työntekijän on työturvallisuuslain (738/2002) 18 §:n mukaan noudatettava työnantajan toimivaltansa mukaisesti antamia määräyksiä ja ohjeita. Työntekijän on muutoinkin noudatettava työnsä ja työolosuhteiden edellyttämää turvallisuuden ja terveellisyyden ylläpitämiseksi tarvittavaa järjestystä ja siisteyttä sekä huolellisuutta ja varovaisuutta. Näiden yleisten velvollisuuksien lisäksi työturvallisuuslaissa säädetään vioista ja puutteellisuuksista ilmoittamisesta sekä henkilönsuojainten, työvälineiden ja vaarallisten aineiden sekä turvallisuus- ja suojalaitteen käytöstä.

Opiskelijoiden henkilönsuojaimet


Opetusministeriön asetuksen (1323/2001) mukaan eräiden oppilailta ja opiskelijoilta perittävien maksujen perusteista kuuluvat suojavaatteet ja työturvallisuussäännösten edellyttämät varusteet maksuttomaan opetukseen. Koulutuksen järjestäjän hankkimat työsuojeluvarusteet ovat opiskelijan käytössä myös työssäoppimisjaksojen aikana, jos asiasta on sovittu.

Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 19 §:n mukaan työnantaja vastaa työssäoppimisen aikana opiskelijan työturvallisuudesta. Työnantajan tehtävänä on valvoa, että opiskelija käyttää työssä tarvittavia suojaimia. Työnantaja voi myös antaa opiskelijan käyttöön kaikki työhön kuuluvat henkilönsuojaimet. Työturvallisuuslain (738/2002) 15 §:n mukaan työnantajan on hankittava työntekijän käyttöön apuväline tai muu varuste, vaikka se ei ole henkilökohtainen suoja, jos työ, työolosuhteet tai työn tarkoituksenmukainen suorittaminen edellyttävät apuvälineen käyttöä. Jos työssä tarvitaan erikoissuojavälineitä, niin työnantaja antaa ne opiskelijan käyttöön. Työvaatetuksesta ja suojavälineistä sovitaan työssäoppimisen sopimuksessa, jotta varmistutaan siitä, että ne ovat opiskelijan käytettävissä työssäoppimisen jaksoilla.

HENKILÖNSUOJAINTEN RAKENTEELLISET PERUSOMINAISUUDET

Henkilönsuojainten tulee täyttää ne rakenteelliset perusominaisuudet, joista säädetään valtioneuvoston päätöksessä (1406/1993) henkilönsuojaimista. Tapaturman tai sairauden vaaran estämiseksi käytettävä suojavaatetus katsotaan henkilönsuojaimeksi. Henkilönsuojaimena ei pidetä tavanomaisia työvaatteita eikä laitteita, joita ei ole suunniteltu suojaamaan työntekijää tapaturman tai sairastumisen varalta. Ulkotöissä käytettävää vaatetusta pidetään henkilönsuojaimena silloin, kun se suojaa esimerkiksi paleltumiselta tai muilta terveyden menettämisen vaaroilta työssä. Säännös ei koske vaatetusta, jota käytetään estämään vaateiden likaantuminen.

Kielletyt ja vaaralliset työt


Valtioneuvoston asetuksen nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä 475/2006 kolmannessa pykälässä mainittuja nuorille työntekijöille erityisen haitallisia ja vaarallisia töitä voivat 16-17-vuotiaat nuoret tehdä työssäoppimispaikassa työsuojelupiirin poikkeusluvalla. Poikkeuksena ovat psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden hoito, vainajista huolehtiminen ja teurastukseen liittyvät tehtävät. Näitä töitä nuori voi tehdä ammatintaitoisen henkilön valvonnassa. Selvitys valvonnan järjestämisestä ja nuoren perehdyttämisestä kirjataan työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näytöistä tehtävään sopimukseen ja lähetetään tiedoksi työsuojelupiirille.


KIELLETYT TYÖT

Asetus nuorten työntekijäin suojelusta (508/1986) 2 § määrää ettei nuorta työntekijää (alle 18-vuotias) ei saa käyttää töissä, jotka ovat nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi tai jotka vaativat häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista.

Kokonaan kiellettyjä töitä ovat:

• työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten turvallisuudesta tai huomattavaa taloudellista vastuuta, tai jotka sisältävät sellaisia onnettomuusuhkia, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään joko sen vuoksi, että he eivät osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota turvallisuuteen, tai kokemuksen tai koulutuksen puutteen vuoksi.
• yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara
• psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt
• kuolleiden käsittely ja kuljetus
• teurastustyö
• työt, joissa altistutaan haitallisesti tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia, jotka aiheuttavat periytyviä perimämuutoksia tai vaaraa sikiölle tai jotka muuten vaikuttavat pitkäaikaisesti ihmisen terveyteen
• palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja I luokan palavien nesteiden valmistus-, kuljetus ja käsittely ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa
• työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille melun tai tärinän taikka äärimmäisen kylmyyden tai kuumuuden vuoksi
• sukellustyöt
• työt, joista erikseen niin säädetään.

Työssäoppimisen työsuojelu, säädöksiä ja oppaita

• Torjunta-ainelaki (327/1969)
• Kemikaalilaki (744/1989)
• Laki nuorista työntekijöistä (998/1993)
• Valtioneuvoston päätös henkilönsuojaimista (1406/1993)
• Valtioneuvoston päätös henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)
• Valtioneuvoston päätös käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (1409/1993)
• Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä (1431/1993)
• Työaikalaki (605/1996)
• Valtioneuvoston päätös henkilönostoista nosturilla ja haarukkatrukilla (793/1999)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vaarallisten aineiden luettelosta (624/2001)
• Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)
• Valtioneuvoston asetus puunkorjuutyön turvallisuudesta (749/2001)
• Sosiaali- ja terveysministeriön päätös työtelineiden ja putoamisen estävien suojarakenteiden käytöstä rakennustyössä (1043/2001)
• Työturvallisuuslaki (738/2002)
• Valtioneuvoston asetus työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (85/2006)
• Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)
• Elintarvikelaki (23/2006)
• Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta (302/2007)