Aerobinen mikrobi
|
Mikrobi, joka tarvitsee
happea, jotta se kasvaa.
|
Alkueläimet
|
Ryhmä eliöitä, joilla on
vain yksi solu. Esimerkiksi vedessä elävä Giardia.
|
Anaerobinen mikrobi
|
Mikrobi, joka kasvaa ilman
happea.
|
Bacillus cereus -
bakteeri
|
Bacillus cereus
-bakteeri on yleinen luonnossa. Se voi olla vihanneksissa ja kuivissa
elintarvikkeissa kuten riisissä, mausteissa ja jauhoissa.
Nopea
jäähdytys ja elintarvikkeiden oikea säilytys sekä ruuan riittävä
lämmitys estävät sen lisääntymisen.
|
Bakteerit
|
Mikroskooppisen pieniä
eliöitä eli mikrobeja, joita on kaikkialla vedessä, maassa, ilmassa.
Niitä on ihmisissä, eläimissä ja kasveissa, myös kuolleissa.
Bakteerit voivat olla hyödyllisiä tai haitallisia ja ne voivat
aiheuttaa esimerkiksi ruokamyrkytyksen. Jotkut bakteerit tuottavat
myrkkyjä.
|
Biojäte
|
Kaikki sellainen ruoka- ja
muu jäte, josta tulee multaa kompostissa. Näitä ovat esimerkiksi
kuivuneet ja pilaantuneet ruuat, kasvien kuoret ja suodatin- ja
talouspaperit. Biojätteen keräily on monissa kunnissa pakollista.
|
BSE
|
Bovine Spongiform
Encephalopathy eli "hullun lehmän tauti". Erittäin
harvinainen lehmien sairaus, jonka aiheuttaa prioni.
|
Clostridium botulinum
-bakteeri
|
Clostridium botulinum
-bakteeri on yleinen maassa, järvien ja merien pohjassa. Clostridium
botulinum -tartunta voi johtaa kuolemaan. Tauti on erittäin
harvinainen Suomessa.
Bakteerin toimintaa vähentävät ruokien happamuus, suolaisuus ja
kylmäsäilytys. Savustettua kalaa pitää säilyttää kylmässä, ja
säilytysaika voi olla korkeintaan kolme viikkoa.
|
Clostridium perfringens
-bakteeri
|
Clostridium perfringens
-bakteeri on yleinen maassa ja eläinten ja ihmisten suolistossa.
Bakteeri lisääntyy, jos ruokaa jäähdytetään liian hitaasti tai
säilytetään liian lämpimässä.
|
Desinfiointi
|
Desinfiointi tarkoittaa
sitä, että mikrobien kasvu estetään tai ne tuhotaan kemiallisilla
aineilla, kuumalla vedellä tai höyryllä. Näin tuhotaan 99 %
mikrobeista. Desinfiointi tehdään aina puhtaalle pinnalle.
|
Elintarvikehuoneisto
|
Elintarvikehuoneisto on
elintarvikkeiden valmistus-, säilytys-, myynti-, tarjoilu- tai
käsittelytila. Myös auto, jota käytetään elintarvikkeiden
kuljetukseen ja jakeluun tai myyntiin, on elintarvikehuoneisto.
Elintarvikehuoneistoja ovat esimerkiksi elintarviketehtaat,
suurkeittiöt, kaupat, ravintolat, elintarvike- ja grillikioskit ja
torikojut.
|
Elintarvikelaki
|
Elintarvikelaki antaa
määräykset, jotka koskevat kaikkia elintarvikkeita. Laki suojaa
käyttäjää terveyshaitoilta ja auttaa saamaan hyvänlaatuista ruokaa.
|
Elintarvikevalvonta
|
Elintarvikevalvonta suojaa
kuluttajaa laittomilta, huonoilta, vaarallisilta ja vääränhintaisilta
elintarvikkeilta.
Yrittäjät valvovat itse toimintaansa, ns.
omavalvonta, ja sen lisäksi on kunnan elintarvikevalvonta, jota
tekevät terveystarkastajat.
|
Elintarviketurvallisuusvirasto
|
Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira)
johtaa, suunnittelee ja kehittää Suomen elintarvikevalvontaa. Evira
valvoo joitakin elintarvikkeita myös itse.
|
Emäksinen
|
Alkalinen, pH yli 7;
esimerkiksi pesuaineet.
|
Epidemia
|
Joukko ihmisiä sairastuu
samaan sairauteen yhtä aikaa.
|
Escherichia coli eli
kolibakteeri
|
Kolibakteeria on ihmisten ja
eläinten suolistossa. EHEC -bakteeri, joka on eräs kolibakteereista,
aiheuttaa veristä ripulia. Syynä on yleensä huonosti kypsennetty
naudanliha.
Tartunnan voi saada myös pastöroimattomasta maidosta, vedestä
(esim. uimavesi) tai likaisista kasviksista. Hyvä hygienia ja
kunnollinen kypsennys estävät taudin.
|
First-in first-out -periaate
(FIFO)
|
Varastoissa vanhimmat
tuotteet käytetään ensiksi. Tavara kiertää nopeasti eikä vanhemmat
tuotteet jää käyttämättä.
|
Fysikaalinen riski
|
Kaikki roskat tms.
Esimerkiksi hiukset, kivet, hyönteiset, multa, paperinpalat ja muut
sellaiset.
|
GHP
|
Good Hygiene Practice.
Hyvät hygieniatavat, hyvät tuotantotavat.
|
HACCP -järjestelmä
|
Hazard Analyzis and Critical
Control Point. Elintarvikkeita käsitellään ja valmistetaan siten,
että koko ajan valvotaan puhtautta ja lämpötiloja suunnitelmallisesti
ja säännöllisesti muitakin vaarakohtia eli kriittisiä pisteitä ja
tulokset kirjataan
|
Haittamikrobi
|
Mikrobi, joka pilaa
elintarvikkeen ja/tai aiheuttaa sairauksia.
|
Hapan
|
pH alle 7 eli useimmat
ruuat. jos elintarvikkeen happamuus on alle 4, tautia aiheuttavat
mikrobit eivät lisäänny helposti.
|
Helposti pilaantuva
elintarvike
|
Elintarvike, joka menee
nopeasti pilalle ja voi aiheuttaa ruokamyrkytyksen.
Elintarvike täytyy
säilyttää erillään muista kylmässä.
Lämmin ruoka pitää
säilyttää kuumassa 60 asteessa ja jäähdyttää nopeasti alle 6 asteeseen.
Kylmäketju ei saa katketa.
|
Hiivat
|
Pieniä sieniin kuuluvia
mikrobeja. Hiivat käyttävät sokeria alkoholiksi ja hiilidioksidiksi
esimerkiksi taikinoissa (leivinhiiva) tai juomissa (olut/viinihiivat).
|
Homeet
|
Home on puhekielessä
käytetty termi sienelle. Homeitiöitä on kaikkialla ympäristössä.
Homeet voivat pilata kaikenlaisia elintarvikkeita. Luonnossa homeet ovat
tärkeitä hajottajia ja niitä käytetään homejuustojen
valmistuksessa.
Homeet voivat tuottaa myrkkyjä eli mykotoksiineja.
|
Hygieniaosaaminen
|
Elintarvikealan
työntekijällä on riittävät tiedot, jotta hän osaa toimia
elintarvikealalla hygieenisesti.
|
Hygieniapassi
|
Hygieniaosaamistodistus,
jonka saa, kun suorittaa Elintarvikeviraston testin. Testin saa
järjestää vain hyväksytty testaaja.
Testissä on 40 lausetta, jotka
ovat oikein tai väärin. Hygieniapassin saa, kun vähintään 34 rastia
on oikeassa kohdassa.
|
Hygieeninen laatu
|
Turvallinen elintarvike ei
sisällä liikaa haitallisia mikrobeja eikä vierasaineita, jotka
pilaavat tuotteen ja mahdollisesti aiheuttavat terveysriskin.
|
Hyötymikrobi
|
Mikrobi, joka on
hyödyllinen. Mikrobeja tarvitaan esimerkiksi monien elintarvikkeiden ja
lääkkeiden valmistuksessa. Hyötymikrobien avulla tehdään mm.
jogurttia, juustoja ja hapankaalia.
|
Iskukuumennus (UHT)
|
Nestemäisten
elintarvikkeiden voimakas lämpökäsittely, joka parantaa säilyvyyttä
ja tuhoaa bakteereita.
Esimerkiksi maito kuumennetaan vähintään
135°C:een 2-3 sekunniksi. UHT -tuote säilyy avaamattomana
huoneenlämmössä useita kuukausia.
|
Itiö
|
Itiö on bakteerin
lepomuoto. Bakteeri-itiö ei lisäänny, mutta kestää hyvin kylmää,
kuumaa, kuivuutta ja säteilyä.
Itiöstä muodostuu hyvissä oloissa
bakteeri, joka alkaa nopeasti lisääntyä. Homeiden ja muiden sienten
itiöt tuhoutuvat kuumennuksessa.
|
Jätehuolto
|
Jätehuollon järjestäminen
on omavalvontaa. Yrittäjän pitää kirjata, kuinka usein jäteastiat
tyhjennetään ja kuka hoitaa jätehuollon. Siihen kuuluu myös
tavaroiden kierrätys ja ongelmajätteiden käsittely.
|
Kaasupakkaus
|
Tiivis pakkaus, josta on ilma poistettu. Elintarvikkeen joukkoon on lisätty mikrobien kasvua hidastavia
suojakaasuja: typpeä, hiilidioksidia tai/ja happea.
|
Norovirus (Kalikivirus)
|
Norovirus (Kaliki- eli Norwalk-Like Virus) on tärkeä sairauksien aiheuttaja. Tartunta leviää
sairaista ihmisistä elintarvikkeisiin. Myös likainen vesi voi
saastuttaa esim. vihannekset ja marjat.
Viruksen kantaja ei saa käsitellä pakkaamattomia elintarvikkeita.
Kun kädet ja elintarvikkeet pestään hyvin, estetään tartunta.
Kuumentaminen tappaa virukset.
|
Kampylobakteeri
|
Kampylobakteeria on
vedessä, lihassa sekä koirissa ja kissoissa.
Huonosti kypsennetyt tai
raa´at elintarvikkeet tai huono vesi levittävät bakteeria.
Kun
elintarvikkeet pestään ja kuumennetaan hyvin, estetään tartunta.
|
Kemiallinen riski
|
Jos astiat tai välineet
huuhdellaan huonosti, ruokaan voi jäädä pesu- tai
desinfiointiainetta. Lisäaine tai ruoka voi aiheuttaa allergiselle
henkilölle oireita.
Lisäksi kemiallisen riskin voivat aiheuttaa esimerkiksi kasvimyrkyt
(sienimyrkyt, solaniini perunassa, lektiini pavussa)
|
Kirjaaminen eli
dokumentointi
|
Omavalvonnan tulokset
pitää kirjata eli kirjoittaa muistiin ja tallentaa määrättyyn
paikkaan, yleensä omavalvontakansioon.
|
Kontaminaatio
|
Saastuminen, tartunta,
ristikontaminaatio
|
Listeriabakteeri
|
Odottava äiti saattaa
menettää lapsen listeriabakteerin takia. Listeriabakteeri voi olla
vaarallinen myös vanhuksille ja pienille lapsille. Terveet henkilöt
eivät yleensä sairastu bakteerista. Bakteeri lisääntyy kylmässä.
Kun ruuat kuumennetaan hyvin eikä niitä säilytetä pitkään
kylmässäkään, estetään tartunta. Listeriabakteeri on yleinen
luonnossa
|
Mekaaninen puhdistus
|
Lika pestään pois
esimerkiksi harjalla.
|
Mikrobi
|
Mikroskooppisen pieni eliö.
Bakteerit, hiivat, homeet ja virukset ovat mikrobeja.
Mikrobeja on
kaikkialla elinympäristössämme.
|
Mikrobiologinen riski
|
Haitalliset mikrobit
pilaavat elintarvikkeita ja/tai aiheuttavat sairauksia.
Näitä
mikrobeja sisältävät ruuat ovat mikrobiologinen riski.
|
Mykotoksiini eli homemyrkky
|
Homeet voivat tuottaa
homemyrkkyjä, mykotoksiineja, jotka aiheuttavat sairautta.
Homehtuneita
elintarvikkeita ei saa syödä, koska myrkyt eivät kuole
kuumennuksessa.
|
Omavalvonta
|
Yrittäjä itse valvoo
jatkuvasti ja järjestelmällisesti omaa tuotantoaan. Näin varmistetaan
elintarvikkeiden turvallisuus. Omavalvontaa tehdään kaikkialla missä
elintarvikkeita valmistetaan, kuljetetaan, varastoidaan tai myydään.
Omavalvontasuunnitelmaan merkitään omavalvonnan kohteet ym.
Suunnitelmaan merkitään kriittiset valvontapisteet, niiden
tarkkailumenetelmät ja toimenpiderajat, korjaustoimenpiteet ja
tarkkailumenetelmien varmistustoimenpiteet.
|
Pakkausmerkinnät
|
Elintarvikkeen
pakkausmerkinnät antavat tärkeää tietoa ja auttavat
elintarvikevalinnoissa.
Osa merkinnöistä on pakollisia, toiset
vapaaehtoisia. Pakkausmerkintöjä ovat mm. sisällön määrä,
valmistus- ja lisäaineet ja valmistaja.
|
Parasiitti eli loinen
|
Vain isäntäeläimessä
lisääntymään kykenevät parasiitit eli loiset, joita ovat
alkueläimet, loismadot tai niveljalkaiset.
Ruuassa tai juomavedessä
nämä voivat aiheuttaa ruokamyrkytyksen, mutta riski länsimaissa on
hyvin pieni.
Esimerkiksi jokainen sika Suomessa tarkastetaan
trikiini-loisen varalta.
|
Pastörointi
|
Kun elintarvikkeita
kuumennetaan noin 70-90°C, tuhotaan suurin osa haittamikrobeista.
Samalla elintarvikkeiden säilyvyys paranee. Esimerkiksi maito
pastöroidaan vähintään 72°C:ssa 15 sekuntia.
|
Patogeeni
|
Tautia aiheuttava mikrobi.
|
pH-luku
|
Kertoo, onko aine hapan (pH
alle 7), neutraali (pH 7) vai emäksinen (pH yli 7).
|
Prioni
|
Proteiini, joka on
rakenteeltaan muuttunut. Se ei siis ole elävä mikrobi.
Eräs prioni on
BSE:n aiheuttaja. Se on aivoista löytyvä partikkeli, joka ei pilkkoudu
valkuaisaineita hajottavilla entsyymeillä kuten normaali
"terve" prioni.
|
Puhdistus- ja siivousohjelma
|
Omavalvontasuunnitelmassa on
selvitys siivouskohteista, siivoustavoista, kuinka usein siivotaan,
puhdistusaineista sekä -välineistä.
|
Riski
|
Mahdollisuus tai
todennäköisyys, että elintarvike aiheuttaa sairastumisen tai muita
haittoja sekä näiden haittojen suuruus.
|
Riskielintarvike
|
Ruoka, jossa haittamikrobit
lisääntyvät helposti tai josta mikrobit leviävät.
|
Riskiryhmät
|
Ryhmä ihmisiä, joille
ruokamyrkytys aiheuttaa vakavimmat seuraukset.
Alle kouluikäiset
lapset, raskaana olevat tai imettävät naiset, vanhukset ja vakavasti
sairaat ovat näitä ihmisiä.
Esimerkiksi listeria voi jopa tappaa
syntymättömän lapsen.
|
Ruokamyrkytys
|
Elintarvike tai vesi
aiheuttaa tarttuvan sairauden tai myrkytyksen. Usein oireina on
vatsakipua ja ripulia.
Mikrobit ovat tuottaneet myrkkyä
elintarvikkeeseen tai mikrobit ovat lisääntyneet ruuassa ja tuottavat
ihmisen suolistossa toksiinia eli myrkkyä.
|
Ruokamyrkytysbakteeri
|
Bakteeri, joka aiheuttaa
ruokamyrkytyksen.
|
Ruokamyrkytysepidemia
|
Vähintään kaksi
henkilöä on saanut samanlaatuisen sairauden syötyään samaa ruokaa
tai juotuaan samaa juomaa. Tästä ruoasta löydetään myrkytyksen
aiheuttaja.
|
Saastuminen
|
Saastuminen eli
kontaminaatio voi tapahtua ruuasta toiseen. Ruuan voivat saastuttaa
valuminen ja pisarointi, likaiset kädet tai työpinnat ja -välineet.
Myös ilma voi saastuttaa elintarvikkeen.
Esimerkiksi, jos raakaa lihaa ja kypsää lihaa leikataan samalla
laudalla pesemättä työlautaa välillä.
|
Salmonella -bakteeri
|
Raaka tai huonosti
kypsennetty broilerin- , kalkkunan- tai sianliha voi sisältää salmonellaa.
Pastöroimaton maito ja idut voivat myös sisältää salmonellaa
ja aiheuttaa taudin. Kaikki eivät sairastu, vaan levittävät
bakteeria.
Salmonella bakteeri kuolee, kun ruoka kypsennetään hyvin.
Kun idut käytetään mahdollisimman nopeasti, salmonellabakteerit
eivät ehdi lisääntyä ja aiheuttaa tautia.
|
Salmonellatodistus
|
Salmonellatodistus vaaditaan
Suomessa elintarvikealalle töihin tulevilta. Jos matkustetaan yli
neljäksi päiväksi Pohjoismaiden ulkopuolelle, pitää antaa
salmonellanäyte.
|
Staphylococcus aureus
eli stafylokokkibakteeri
|
Staphylococcus aureus
-bakteeria on ihmisten ja eläinten iholla ja limakalvoilla; käsistä
se siirtyy elintarvikkeisiin.
Kun ruokaa säilytetään liian lämpimässä, bakteeri tuottaa
myrkkyä. Kuumentaminen ei tuhoa myrkkyä ruuassa.
Kun ruoka
säilytetään kylmässä ja kädet pestään hyvin aina tarvittaessa,
myrkkyä ei voi syntyä.
|
Sterilointi
|
Kaikkien mikrobien ja niiden
lepomuotojen, itiöiden tuhoaminen esimerkiksi kuumentamalla
ylipaineessa (120°C), kemiallisesti tai säteilyttämällä.
|
Suojakaasupakkaus
|
Pakkaus, josta ilma on
imetty pois ja tilalle pantu suojakaasua, joka estää mikrobien kasvua,
kuten typpi, hiilidioksidi ja/tai happi.
|
Säteilyttäminen
|
Mikrobit tuhotaan
ionisoivalla säteilyllä elintarvikkeista. Suomessa sallitaan vain
kuivien mausteiden ja steriloitavan sairaalaruuan säteilyttäminen.
Käsittelystä ilmoitetaan pakkausmerkinnöissä.
|
Toksiini eli myrkky
|
Myrkyllinen aine, jonka
mikrobi, kasvi tai eläin on tuottanut.
Toksiineja ovat mm. Clostridium
botulinum -bakteerin botuliini, homemyrkyt, sienimyrkyt ja
simpukkatoksiinit.
|
Tyhjiöpakkaus eli
vakuumipakkaus
|
Elintarvikepakkaus, josta
happi on imetty pois.
|
Vaaravyöhykelämpötila
|
Lämpötila-alueella + 6-60
useat ruuan haittamikrobit toimivat.
Ruokien nopea kuumennus ja
jäähdytys estävät haittoja.
|
Vesiaktiivisuus
(aw
-arvo)
|
Elintarvikkeessa oleva
vapaan veden määrä, joka on mikrobien käytettävissä.
Mitä
enemmän elintarvikkeessa on sokeria ja suolaa, sitä pienempi veden
aktiivisuus.
Mitä enemmän ruuassa on vapaata vettä eli suuri aw
-arvo, sitä nopeammin se pilaantuu.
|
Vieraat aineet
|
Elintarvikkeisiin vahingossa
joutuneet aineet, jotka voivat tehdä elintarvikkeen terveydelle
vahingolliseksi tai ihmisravinnoksi kelpaamattomaksi.
Tällaisia ovat
esimerkiksi pesuainejäämät ja ympäristömyrkyt.
|
Virukset
|
Hyvin pieniä mikrobeja,
jotka eivät kykene lisääntymään itsenäisesti. Ne tarvitsevat
isäntäsolun, joka voi olla eläimen tai ihmisen solu tai bakteeri.
Viruksia ovat esimerkiksi noro- eli kalikivirus ja hepatiitit.
|
Yersinia -bakteerit
|
Raaka ja huonosti
kypsennetty elintarvike voi sisältää Yersinia-bakteereita.
Bakteerit lisääntyvät myös kylmässä, joten ruokia ei saa säilyttää pitkiä
aikoja.
Ruuat kuumennetaan kunnolla ja noudatetaan hyvää hygieniaa.
|