Demokratia
ja ihmisoikeudet
Ihmisoikeudet, lain kunnioitus ja demokratia
kuuluvat yhteen. Ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioitus, mukaan
lukien sanan- ja ilmaisuvapaus, ovat demokratian tunnusmerkkejä.
Oikeusvaltiota,
joka säätää omat lakinsa ja noudattaa niitä yhdenmukaisesti
yleisesti velvoittavien ihmisoikeuksien kanssa, voidaan pitää
demokraattisesti järjestettynä valtiona. Yleisemmin yhteisön
demokraattinen toiminta merkitsee yleistä dialogia: valtioiden ja
kansalaisten, hallituksen ja hallittujen, ylipäätään
kaikkien ihmisten välistä vuoropuhelua. Demokratia on siis Yhdessä
elämisen tapa ja ilmaus toisten kunnioittamisesta, se on keskustelun
kulttuurista syntyvä elämänmuoto. Kaikki tekijät, jotka kasvatuksessa tukevat kansalaisen pyrkimyksiä demokratiaan, liittyvät ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja ihmisoikeuksiin kasvattamiseen. Siksi ihmisiä on kannustettava arvioimaan kriittisesti valtiota hallitsevia tai yhteiskunnan toimintaa sääteleviä laitoksia. Koulujen ihmisoikeuskasvatus nivoo ihmisoikeudet kysymyksiin
demokratian toteutumisesta laajemmassa yhteisössä. Aito ihmisoikeuskasvatus
ja sen uskottavuus edellyttävät demokraattisesti toimivia kouluja.
Muutoin ihmisoikeuskasvatus jää pelkäksi muodolliseksi
rituaaliksi, joka on irrallaan koulun ja sitä ympäröivän
yhteisön jokapäiväisestä elämästä.
Ihmisoikeuksiin sisältyvät poliittiset oikeudet. Näiden nojalla määritetään ne ehdot, joiden vallitessa yksilöt vastaavat myös velvollisuuksistaan. Demokratiassa poliittinen ja sosiaalinen elämä on järjestettävä siten, että yhteisön jäsenten yksilöllisiä oikeuksia kunnioitetaan. Demokratian perusvapaudet (ilmaisuvapaus, ajattelunvapaus, kokoontumis- ja yhdistymisvapaus) ovat myös osa ihmisoikeuksia. Nämä vapaudet voivat elää luokkahuoneessa siten, että keskustelut ja väittelyt eri ihmisten oikeuksista ja niihin kuuluvista velvollisuuksista ovat itsessään todisteena demokratian toteutumisesta. |