8. Voitelulaitteet

Tuotantolaitteistojen kunnossapito on prosessin häiriöttömyyden kannalta erittäin tärkeää. Voitelulaitteet ovat osa kunnossapidon työkaluja. Niillä varmistetaan, että tuotanto sujuu tehokkaasti. Perinteiset voitelulaitteet ovat edelleen käyttökelpoisia kohteissa, joissa järjestelmien käyttö ei ole perusteltua. 

Kuten aina työkaluja valittaessa, myös voitelulaitteissa on kiinnitettävä erityistä huomiota niiden laatuun ja luotettavuuteen. Pelkästään hinnan perusteella valitut työkalut saattavat tulla kalliiksi, jos ne pettävät kriittisellä hetkellä. 

Voitelunipat tuovat voiteluhuoltoon oman höysteensä. Nuo pienet ja tarpeelliset komponentit tekevät elämän joskus vaikeaksi. Syynä tähän ovat usein standardit. Eri maanosissa valmistettujen nippojen valmistusmitat eroavat hieman toisistaan. Esimerkiksi tasonippojen eurooppalainen standardi määrittelee laipan paksuuden erilaiseksi kuin amerikkalainen. Jos kunnossapito yrittää eurooppalaisella suukappaleella rasvata amerikkalaisen standardin mukaista nippaa, työ ei onnistu. Standardit ottavat yleisesti kantaa nippojen tärkeimpien osien, kuten kaulanipan kaulaosan ja tasonipan laipan mitoitukseen. Liitäntäkierteeseen tai valmistusmateriaaliin standardit taas eivät ota kantaa. 

Yleisimmät eurooppalaiset nipat ja niiden standardit

Kaulanippa	DIN 71412
Tasonippa	DIN 3404
Koveronippa	DIN 3405
Pallopäänippa	DIN 3402

 

Tarvittava voiteluainemäärä määrittelee voidenipan valinnan. Yleisimpiä koneenrakennuksen nippoja ovat taso- ja kaulanipat. Jokaisella voidenipalla on oma suukappaleensa. Kaulanipan suukappaleet ovat yleensä sylinterin muotoisia 3- tai 4-leukaisia kappaleita. Vaikeita kohteita varten on valmistettu mm. 360° kääntyvä suukappale, joka on lukittavissa haluttuun asentoon. Yleisin suukappaleiden liitäntä on R 1/8" sisäkierre. Tasonipan suukappaletta valittaessa on tiedettävä voidenipan laipan paksuus ja halkaisija. Suukappaleet ovat yksinkertaisia kappaleita, jotka joko työnnetään tai vedetään nipan laipan päälle. Hankalia kohteita varten valmistetaan nivelöityjä suukappaleita.

 

Voiteluun tarvitaan asianmukaisella suukappaleella varustettu voitelulaite, jolla oikea voiteluainemäärä voidaan puristaa tarvittavalla paineella voideltavaan kohteeseen. Oikean voitelulaitteen valintaan vaikuttavat voiteluaineen ominaisuudet, tarvittava määrä ja paine sekä tilantarve. 

Suorat voitelu- ja vipuvarsipuristimet
 

Pieniä, suoria puristimia voidaan käyttää pieniin voiteluainemääriin. Kun ainemäärät kasvavat, oikea valinta on vipuvarsipuristin. Se voi olla joko perinteinen kahden- tai yhdenkäden puristin. Käsivoiman lisäksi käyttövoimana voi olla ladattava akku tai paineilma.

Vipuvarsipuristimia käytetään edelleen jokapäiväisessä voiteluhuollossa. Vipuvarsipuristinta valittaessa on muistettava, ettei rasvapuristin sovi öljylle. Öljyä varten on olemassa oma puristin, jonka rakenne on suunniteltu nimenomaan öljylle. Vipuvarsipuristimien tuotot ovat 1–4 grammaa yhdellä puristuksella ja saavutettavat paineet ovat noin 150–700 baaria. Vipuvarsipuristin voidaan täyttää käsin astiasta lastalla tai käyttämällä valmiita rasvapanoksia tai täyttöpumppua. Kaksi viimeksi mainittua ovat suositeltavia tapoja.

 

Muut käsitoimiset voitelulaitteet
 

Kun voiteluainemäärät kasvavat, tarvitaan laitteita, joissa on pumppu ja säiliö. Pumput ovat joko vipuvarsi-, rotaatio- tai vetopumppuja. Metallisia vipuvarsipumppuja käytetään, kun pumpattava aine on rasvaa. Rasvapumppu asennetaan mielellään alkuperäisastiaan, mutta on olemassa myös laitteistoja, joissa on erillinen rasvasäiliö.  Yhä useammin voiteluöljyn ja muiden nesteiden pumpun rungon materiaali on muovia. Muovi on syrjäyttämässä metallin laajemman käyttöalueensa takia. Eri nesteisiin ja käyttökohteisiin on valittava soveltuva tiivistinmateriaali.

Pumppu voidaan kiinnittää suoraan alkuperäisastiaan, joiden yleinen liitäntäkierre on R 2". Puhtauden säilymisen kannalta tämä on suositeltavin vaihtoehto, koska siirtoa astiasta toiseen ei tarvita. Markkinoilla on myös useita valmiita yksiköitä, joissa on sekä säiliö että pumppu.  Siirrettävä, pyörillä varustettu, paineistettava öljysäiliö on käyttökelpoinen laite, jos tarvittavat öljyn täyttömäärät ovat alle 20 litraa ja halutaan työskennellä ilman pumppua eikä kohteessa voida käyttää paineilmaa tai sähköä. Säiliö täytetään öljyllä, ja se paineistetaan seitsemään baariin.

 

 

Paineilmaa on käytettävissä melkein kaikissa teollisuusyrityksissä, jolloin on luontevaa liittää myös pumput paineilmaverkkoon. 

Pumppujen rakenteesta ja painesuhteista
Paineilmatoimisissa pumpuissa on kaksi erillistä osaa: ilmamoottori ja pumppu. Ilmamoottori voi olla kestovoideltu tai voitelua tarvitseva. Yleensä teollisuudessa käytetään viimeksi mainittua. Pumpattava aine ei kulje ilmamoottorin läpi. Siksi on huolehdittava, että voitelua tarvitseva ilmamoottori voidellaan säännöllisesti. Suositeltavaa on asentaa pumpulle paineilman huolto- ja säätölaiteyksikkö. 

Ilmamoottorin edestakainen liike saadaan aikaan johtamalla paineilmaa vuoroin molemmille puolille ilmamoottorin mäntää. Edestakainen liike johdetaan yhdysakselin kautta pumpulle. 

Öljyn ja rasvan erilaisten ominaisuuksien vuoksi pumppujen painesuhteet eroavat toisistaan. Painesuhteella tarkoitetaan pumpun tuottaman työpaineen suhdetta pumpulle syötettyyn ilmanpaineeseen. Paine-ero saadaan aikaan ilmamoottorin ja pumpun mäntien pinta-aloilla. Öljyn siirtämiseen tarvitaan pienempää painesuhdetta kuin rasvan siirtämiseen. Rasvapumppujen painesuhteet ovat normaalisti 1 : 50 – 1 : 75 ja öljypumppujen 1 : 1 – 1 : 10. 

Rasvapumput

	Normaalissa huonelämpötilassa rasvojen painesuhde 1 : 50 on riittävä. Jos rasva on jäykkää, putken halkaisija pieni, linja pitkä tai lämpötila alhainen, voidaan harkita painesuhdetta 1 : 70. Eri valmistajien rasvapumppujen tuotot vaihtelevat. Rasvapumppu asennetaan aina suoraan rasva-astiaan. Pumppua valittaessa on tiedettävä rasva-astian koko (normaalisti 20, 50 tai 200 kg).
	Astiassa on suositeltavaa käyttää saattolevyä, joka pakottaa rasvan laskeutumaan tasaisesti, jolloin vältetään "holvautuminen".

Öljypumput 

Paineilmatoimiset öljypumput voidaan kiinnittää joko suoraan öljyastiaan tai seinälle, jolloin pumppu kytketään öljyastiaan imuvarustein. Myös öljypumpuille suositellaan laitekohtaista paineilman huolto- ja säätölaiteyksikköä.  Jos pumppua käytetään siirtopumppuna siirrettäessä öljyä astiasta toiseen, painesuhteeksi riittää 1 : 1. Jos pumpulle tulee virtausvastuksia (kela ja mittari, putkisto), 1 : 3 -pumppu on yleensä riittävä. Jos taas öljy on paksua (viskoosia) ja siirtomatka pitkä, oikea valinta on 1 : 5 -pumppu. Öljypumppuja käytetään myös siirrettävissä yksiköissä voiteluhuoltoa helpottamaan.

Letkukelat pitävät työympäristön siistinä ja parantavat kiistatta työturvallisuutta. Suurin osa kompastumisonnettomuuksista johtuu maassa lojuvista letkuista. Letkut myös kestävät käytössä kauemmin, kun niiden yli ei jouduta ajamaan. Siivouskin sujuu nopeammin. Kelalta on helpompi havaita vuodot kuin maassa lojuvasta letkukasasta. Mitä puhtaampi ympäristö ja laitteet, sitä parempi on myös tuotannon tulos. Letkut kannattaa säilyttää sisäänrullattuna aina, kun niitä ei tarvita.  Suurin osa keloista on jousipalautteisia. On myös keloja, joissa moottori kelaa letkun takaisin. Moottoritoimiset kelat puoltavat paikkaansa varsinkin niissä kohteissa, joissa letkut ovat pitkiä ja niiden halkaisijat suuria. Kelavalmistajilla on yleensä kelasarjoja ja -vaihtoehtoja useisiin eri tarpeisiin ja kohteisiin.  Letkukelaa valittaessa on tiedettävä siirrettävä aine ja sen tuotto, paine ja lämpötila sekä siirtoetäisyys.

Annosteluventtiilit ja -mittarit

Rasvan annosteluventtiilit ovat joko jatkuvatoimisia, annostelevia tai mittaavia. 

Öljymäärän toteamiseen käytetään yleensä letkun päähän asennettavaa mittaria. Jos täytettävät määrät toistuvat, on järkevää valita ennakkoon aseteltava mittari. Kun haluttu määrä on saavutettu, öljyn annostelu loppuu. 

       

Jäteöljyn keräilylaitteet

Jäteöljy voidaan poistaa kohteista valuttamalla tai imemällä eri menetelmin. Pienistä kohteista voidaan käyttää siirrettäviä keräilyvaunuja. Jäteöljyjä käsitellään lain edellyttämällä tavalla.