2.3 Kunnossapidon toiminnot ennen vian ilmenemistä

Ennen vian ilmenemistä tapahtuvan niin sanotun ehkäisevän kunnossapidon erottelu käyttöseurantaan, jaksotettuihin huoltoihin ja kunnonvalvontaan on vaikeaa. Erottelun tekeminen ei ole välttämätöntä. 

Periaatteellisena jakona voidaan pitää seuraavaa: 

• Käyttöseuranta on jatkuvaa, pienimuotoista pääasiassa käyttäjän normaalin toiminnan ohessa ja lomassa suorittamaa tarkkailua, hoitoa ja huoltoa. 
• Jaksotetut huollot muodostavat selvästi etukäteen ohjelmoidun, suunnitellun toimenpidekokonaisuuden. 
• Kunnonvalvonta on jatkuvaa toimintaa, jossa kohteen tilaa seurataan erilaisten mittausten avulla. Mittaukset voivat olla jatkuvia tai tietyin välein suoritettavia. Tyypillistä on, että toimenpiteet ovat laajempia kuin käyttöseurannassa sekä jatkuvampia ja pidempikestoisia kuin jaksotetuissa huolloissa.
  

Kuva 2.4. Ennakoivan kunnossapidon toteutusperiaate. Esimerkkitapauksena laakerin värähtelyn voimakkuuden mittaus. 

Kunnonvalvonta
Kunnonvalvontajärjestelmän luominen
Kunnonvalvontajärjestelmän luomisen päävaiheet ovat:
• Valitaan mitattavan kohteen tilaa parhaiten mittaavat tunnussuureet.
• Valituille tunnussuureille määritellään mittauksen suoritustaajuudet sekä hälytysrajat. 
• Luodaan mittausten suoritusjärjestelmä sekä tulosten tulkinta- ja taltiointijärjestelmä. 
• Luodaan hälytys- ja toteutusjärjestelmä mittaustulosten vaatimille päätöksille ja toimenpiteille.

Kunnonvalvontamittausten tulosten tulkitseminen
Mittauksiin liittyy kiinteästi itse mittaus sekä tuloksen tulkitseminen. Tuloksen tulkitsemisessa on taas kaksi selkeätä erillistä osuutta:
• Onko mittaustulos sallittujen rajojen sisällä? 
• Mikä on mittaustuloksen trendi verrattaessa aikaisempiin mittauksiin? 

	Nopea vaurioituminen Mittaavasta kulunvalvonnasta ei ole apua vian ennakoinnissa.
	Nopea kuluminen Mittaavalla kulunvalvonnalla voidaan ehkäistä lisävaurioiden syntyminen. Mittaukset tehdään reaaliajassa.
	Hidas kuluminen Mittaavalla kulunvalvonnalla voidaan estää lisävaurioiden syntyminen ja suunnitella ennakkoon tarvittavat korjaustoimenpiteet. Mittaukset tehdään joko reaaliajassa tai jaksoittain.

Aistinvaraiset tarkistukset

• Näkö, kuulo, haju, tunto
Tärkeitä yleiskuvan antajia, mutta vaikeita dokumentoida. Myös eri aikoina tehtyjen havaintojen vertaaminen on vaikeaa. 

Fysikaaliset perussuureet

• Lämpötila
Energiatekniikka, prosessiteollisuus, jäähdytys- ja voitelujärjestelmät, laakeroinnit.
Lämpökamera => lämpövuodot, nestevuodot.

Kuva 2.6. Viallinen hydraulisylinteri lämpökameralla kuvattuna. 

• Paine
Hydrauliikka- ja pneumatiikkajärjestelmät, voitelujärjestelmät, prosessiteollisuus.

• Dimensiot
Välykset, muoto, sijainti.

Sähköiset perussuureet

• Jännite, virta, teho, resistanssi
Sähkölaitteet ja -komponentit. Sähköiset käytöt, käytettävien laitteiden yleiskunto.

Ainetta rikkomattomat (NDT) mittaukset

Tunkeumaneste, ultraääni, röntgenkuvaus, pyörrevirta
Rakenteiden halkeamat, väsymismurtumat, korroosio, vuodot.

Värähtely- ja äänimittaukset

• Värähtelymittaus, iskusysäys
Pyörivien laitteiden laakeroinnit, hammasvaihteet, pitkälle kehitetyt sovellutukset ja tulosten tulkinnat.

• Äänimittaus
Laitteiden yleiskunto.

Kuva 2.7. Värähtelymittaus. 

Öljyanalyysit

• Hiukkasanalyysi, kemiallinen analyysi
Hydrauliikka, voiteluöljyt/kuluminen
Voitelujärjestelmät / öljyn vaihto, kulumisanalyysi

Järjestyksen ja siisteyden ylläpito

• Jokapäiväinen työpaikan systemaattinen siistiminen ja järjestyksen ylläpito. 
• Likaantumista aiheuttavien tekijöiden analysointi ja poistaminen. Esimerkiksi uusien suojien asentaminen koneeseen. 
• Järjestys säilyy parhaiten niin, että esineet laitetaan takaisin oikealle paikalleen välittömästi työvaiheen päätyttyä. 
• Tavallisesti työpaikoilla on paljon sekalaisia esineitä ja tarvikkeita, joita säilytetään siltä varalta, että niitä joskus satutaan tarvitsemaan. Näistä on päästävä eroon. Jos niille huolellisen harkinnan jälkeen nähdään selvä käyttötarve, ne voidaan varastoida, mutta useimmiten hävittäminen on kaikkein kannattavinta. 

• Putkivuodot paineilma- ja hydrauliikkajärjestelmissä. 
• Hihnavälityksien kunnon tarkistus ja säätö. 

Kunnon seuranta, tarpeen vaatiessa keskeisten havaintojen kirjaaminen

• Kun käyttäjä pitää laitteensa siistinä sekä suorittaa pienet säätö- ja kunnostustoimenpiteet, hänelle muodostuu kuva laitteen kunnosta ja sen tilasta. 

• Vanhan mallin mukaan kunnossapitohenkilökunta on tervetullut korjatessaan vikoja, mutta häiriöksi suorittaessaan huoltoa. Käyttäjän suorittama käyttöseuranta tekee ennakoivasta kunnossapidosta yhteisen tavoitteen. 

• Käyttöseurannalle on luotava perusedellytykset. 
• Koulutuksella ja pienryhmätoiminnalla saadaan muutoksia asenteisiin ja tottumuksiin.
• Käyttöseurannalle on töiden suunnittelussa varattava selvät omat aikansa.
• Seurannan suorittamista on valvottava, eli työtä on arvostettava valvonnan avulla. Sitä on edistettävä kampanjaluonteisilla projekteilla. 

1. Jaksotettujen huoltojen vaatimukset ja tavoitteet suunnittelee kohteen valmistaja yhdessä käyttäjän kanssa. 
2. Käyttäjä luo kohteelle omaan järjestelmäänsä sopivan huoltomenettelyn. 
3. Käyttäjällä on oltava riittävä huolto-organisaatio ja systematiikka, jotta huoltotyöt voidaan suorittaa ja niiden toteutuminen ja tulokset tulevat todennetuiksi. 
4. Käyttäjällä on oltava järjestelmä, jolla huoltotoiminnan tulokset ja kokemukset kerätään ja analysoidaan. Tavoitteena on, että huoltoja ja niiden jaksoja jatkuvasti kehitetään käyttökokemuksen ja yleisen tekniikan kehityksen myötä. 

Kalenteriaika
  – selvyytensä vuoksi yleisin
  – helpottaa huollon työjärjestyksen laatimista
  – huomioi myös hyvin vähän käytetyt laitteet, esim. varalaitteet
  – ei ota huomioon todellista käyttöä.

Käyttöaika
  – ottaa huomioon todellisen käytön
  – vaatii käyttöajan rekisteröinnin.

Käyttömäärät
  – esim. kulkuneuvoilla matka
  – joillakin nostoapuvälineillä nostojen lukumäärät.

Kunnonvalvonnan tulokset
  – kunnonvalvonnan tai tuotteiden laadunvalvonnan antamiin tuloksiin perustuva
     jaksotus, esimerkiksi öljynvaihto öljyanalyysin perusteella.

Käyttötilanteet
  – huolto tehdään kohteen tai organisaation tilan salliessa,
     esimerkiksi muista syistä johtuvien seisokkien yhteydessä.

• puhdistusta
• voitelua
• tarkistuksia
• testauksia
• mittauksia
• huoltotoimenpiteitä, kuten öljynvaihtoja
• osien ja komponenttien vaihtoja
• erilaisia korjauksia
• suunnittelua.